Sukupuoli

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta Sukupuolirooli)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Sukupuoli: biologinen (X/Y-kromosomit ja muna/siittiösolut), anatominen (sukupuolielimet, karvoitus ym.) ja sosiaalinen. Ks. myös transsukupuolisuus.

Osa fyysisistä ja psyykkisistä sukupuolieroista on kiistatta synnynnäisiä, toinen osa psyykkisistä eroista on kiistatta olemassa mutta mahdollisesti kulttuurista eikä geeneistä johtuva, ja osaa väitetyistä eroista ei ehkä ole edes olemassa.

Joidenkin tutkimusten perusteella matemaattisen osaamisen varianssiero näyttäisi olevan katoamassa ja jo kadonneenkin tasa-arvoisimmissa maissa. Älykkyydenkään väitetyt miesten suurempi varianssi ja keskiarvo eivät saa tukea kuin osasta tutkimuksia.

TERF-feministit ovat vastustaneet transnaisten väitteitä sukupuolierojen synnynnäisyydestä. Ks. TERF.

Tasa-arvon paradoksi: Tasa-arvoisemmissa maissa naiset ja miehet ovat erilaisempia

Miehiin verrattuna naiset ovat keskimäärin yhteistyöhaluisia, hoivaavia, varovaisia ja emotionaalisesti vastaavia, miehet ovat enemmän kilpailullisia, itsevarmoja ja riskihakuisia. Tasa-arvoisemmissa ja rikkaammissa maissa nämä sukupuolierot ovat suurempia kuin perinteisissä yhteiskunnissa, vaikka vain edellisissä naiset kävisivät töissä. Eräs syistä voi olla, että aliravitsemus ja sairaudet vaimentavat maskuliinisuutta. Tutkijan mukaan nyky-yhteiskunta muistuttaa metsästäjä-keräilijäyhteiskuntaa enemmän kuin maatalousyhteiskunta, joka vaimensi luontaisia eroja.[1]

Tämä ei ole ongelma niille feministeille, joiden mielestä naiset ja miehet ovat keskimäärin luontaisesti erilaisia mutta silti heille kuuluvat samat oikeudet, ainoastaan kreationistishenkisille feministeille.

gender-equality paradox tarkoittaa, että kun yhteiskunnasta tulee rikkaampi ja sukupuolten tasa-arvo lisääntyy, sukupuolten erot kasvavat. Tällöin naiset entistä harvemmin suorittavat tutkinnon luonnontieteessä, tekniikassa tai matematiikassa (STEM). Muuallakin maailmassa naiset ovat aliedustettuja STEM:ssä. Tutkimus myös löysi lähes kaikkialla maailmassa nuorista naisista samat akateemiset vahvuudet ja heikkoudet miehiin nähden, ja nämä erot vaikuttavat naisten STEM-suorituksia vastaan. Biotieteissä naiset ovat hyvin edustettuina, epäorgaanisissa luonnontieteissä heikosti, kuten fysiikassa ja tietotekniikassa.[2][3]

Sukupuolinen tasa-arvo oli korkein Suomessa ja Norjassa (Global Gender Gap Index) ja näissä naisten osuus STEM-tutkinnoista on lähes alhaisin. Naisten osuus oli sitä korkeampi mitä vähäisempää tasa-arvo oli. Tasa-arvoisimmissa maissa naisilla oli tarkemmin samat mahdollisuudet kuin miehillä ja heitä myös kannustettiin STEM-aloille. Psykologian professorin mukaan rikkaissa maissa nainen voi valita minkä alan haluaa, köyhässä hänen ehkä pitää taloudellisista syistä valita STEM-ala.[2]

Yhdysvalloissa insinööreiksi valmistuvista naisia on 20 %, insinööreinä toimivista 11 %, STEM-työntekijöistä 26 %. 12 % naiskandidaateista on STEM-pääaineesta mutta vain 3 % työskentelee STEM-alalla 10 vuotta valmistumisestaan. Naiset tienaavat STEM-alalla 33 % enemmän kuin vastaavat naiset muilla aloilla. Ero on suurempi kuin miehillä ja vastaavasti STEM-naiset tienaavat 92 % STEM-miesten palkoista, muilla aloilla naisten ansiot ovat 77 % miesten ansioista.[2]

Ominaisuuserotkin kasvoivat

Science-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että naiset ovat sosiaalisempia, auttavaisempia sekä luottavaisempia, miehet taas valmiimpia ottamaan riskejä ja kostamaan sekä luopumaan hyvästä saadakseen tulevaisuudessa vielä parempaa. Sukupuoliero oli sitä suurempi, mitä tasa-arvoisemmassa ja rikkaammassa maassa vastaajat asuivat. Esimerkiksi Pohjoismaissa naiset myös ryhtyvät harvemmin insinööreiksi tai luonnontieteisiin kuin monissa epätasa-arvoisissa köyhissä maissa.[4]

Vauraus vai tasa-arvo? Molemmat

Vauraus ja tasa-arvo lisäävät sukupuolieroja myös toisistaan riippumatta eivätkä vain toistensa kautta.[4]

Syitä

Rikkaus ja tasa-arvo antavat naisille ja miehille enemmän tilaa toteuttaa itseään oman mielensä mukaan. Köyhissä maissa on pakko keskittyä välttämättömyyksiin, mikä tasaa eroja. Miesvaltaisissa yhteiskunnissa naiset eivät voi niin toteuttaa itseään. Esimerkiksi Intiassa tyttöjä koulutetaan tietotekniikkaan, koska se takaa työn ja toimeentulon. Rikkaissa maissa koulutus on pikemminkin kulutushyödyke, omien mielihalujen toteuttamista, eikä investointi tulevaisuuteen.[4]

Toisaalta rikkaissakin maissa naiset miehiä useammin vaihtavat valitsemansa teknisen alan hoivatyöhön saadakseen mieltymyksiään vastaavan työn.

Yliopistonlehtori Marja-Liisa Halkon mukaan voi sanoa, että biologia tuottaa naisille ja miehille eroja ja hyvinvoivassa ja tasa-arvoisessa yhteiskunnassa nämä erot voivat korostua.[4]

Persoonallisuuspiirteiden erot

16PF-persoonallisuusluokituksen mukaan Yhdysvaltain väestöstä 90 % omaa persoonallisuustyypin, jota on vain miehillä tai vain naisilla, ja vain 10 %:n persoonallisuus on alueella, jolla on molempia sukupuolia. Naisten keskimääräinen etäisyys miehestä 15 akselin persoonallisuuskartalla on 2,71-kertainen verrattuna miesten tai naisten keskinäisten etäisyyksien keskihajontaan (USA 1993). [5]

Tutkijat yllättyivät siitä, miten suuri ero on. Ennen vuotta 2012 oli yleensä käytetty liian karkeaa persoonallisuusluokitusta tai puutteellisia analyysimenetelmiä.[5][6]

Mitä erot tarkoittavat?

Jos haluaa nähdä useimmat miehet kylminä ja armottomina vastustajina tai useimmat naiset epäloogisina, tunneherkkinä ja kaikesta järkyttyvinä, ja pitää kumpia tahansa huonompina, tutkimuksesta voi löytää ajatukselle tukea. Valitettavasti ihmisellä on taipumus tulkita vieraat ajattelu- ja toimintatavat pahaksi tarkoitukseksi tai huonommuudeksi. Voisi olla hyödyllisempää kokeilla omaksua parhaita puolia vastakkaisista käyttäytymismalleista ja ymmärtää loppujakin.

Eroja ei myöskään pidä tulkita niin, että voisi luottaa miehen olevan miestyypillinen tai päinvastoin, koska minkä tahansa yksittäisen piirteen kummassakin ääripäässä on sekä miehiä että naisia, vain eri määrät. Sentimentaalisuus-akselia lukuun ottamatta edes useimmat erot yksittäisen persoonallisuuspiirteen keskiarvoissa eivät ole suuria. Erot näkyvät selvemmin ääriyksilöiden tai naisryhmien ja miesryhmien kulttuurien välillä. On myös epäselvää, mitkä eroista ovat kasvussa ja mitkä laskussa, ja erot ovat vain osittain geneettisiä.

Naiset ovat herkkiä ja tunteilevia

Ylivoimaisesti suurin ero oli Sensitivity (I) -akselilla: naiset ovat herkkiä, tunteileviä, hellämielisiä, esteettisiä ja hienostuneita, miehet objektiivisia, no-nonsense, tunteilemattomia, hyötyä ajattelevia (utilitarian), itsenäisiä, tough-minded - peräti 2,29 keskihajonnan päässä. Silti muiden 14 tekijänkin suhteen ero oli 1,71 yhden sukupuolen keskihajontaa, mikä sekin on hyvin paljon. Virherajat ovat 0,05:n luokkaa. [5]

Miehet toimivat ryhmissä sääntöorientoituneesti, objektiivisesti ja kylmästi

Tutkimuksen miehet ovat ryhmätoiminta- ja sääntöorientoituneita, objektiivisia, "cooleja", kylmiä, etäisiä, vakavia, hiljaisia, sulkeutuneita; naiset ovat lämpimiä, hellämielisiä, subjektiivisia, säännöistä piittaamattomia, vastaanottavaisia/huomaavaisia toisia kohtaan (16PF-akselit A, F, I, Q2 ja -G), aidompia, avoimempia, teeskentelemättömämpiä ja naiivimman vaikutelman tekeviä (N). [5]

Tämän katsotaan johtuvan siitä, että miehet ovat metsästyksessä ja muuten toimineet isommissa yhteisöissä sääntöjen ja hierarkioiden mukaan, kilpailijoiden keskellä, naiset taas ovat toimineet enemmän lähisuhteissa ja tarvinneet enemmän läheisyyden korostamista kuin ison joukon toimintaa helpottavia sääntöjä. Naisten katsotaankin ajattelevan "armo mieluummin kuin oikeudenmukaisuus", jopa yleisen edun kustannuksella, kun taas miehet ajattelevat rationaalisemmin yleistä tai omaa etua eivätkä niinkään subjektiivisesti "ymmärrä toista" (yhtä ainoaa).

Miehet ovat kriittisiä, rohkeita kokeilijoita, analyyttisiä, estottomia ja paksunahkaisia, naiset epäröiviä riskinkarttajia

Naiset ovat epävarmoja, itseään syyllistäviä, riskinkarttajia: tuttuun ja perinteiseen turvautuvia ("konservatiiveja" sanan varsinaisessa merkityksessä), kireitä ja turhautuneita (Q4) miehet "radikaaleja", kokeilevia, analyyttisiä, liberaaleja, kriittisiä, vapaa-ajattelevia, avoimia muutokselle (Q1), itsevarmoja, itsetyytyväisiä, huolettomia, luottavaisia (-O), rentoja ja kärsivällisiä (-Q4), sosiaalisesti rohkeita, estottomia, paksunahkaisia (H); naiset ujoja, arkoja, epäröiviä, peloissaan (-H). [5]

Naisten riskinkarttavuus saa heidät miehiä useammin demareiksi. Useimmissa ääriryhmissä, fundamentalisteissa ja pioneeriryhmissä miehillä on yliedustus.

Naiset ovat ailahtelevia, tunneherkkiä ja järkyttyviä

Naiset ovat myös ailahtelevia, tunneherkkiä, helposti järkyttyviä (Reactive emotionally, changeable, affected by feelings, emotionally less stable, easily upset) (-C), miehet kypsiä ja todellisuuden tyynesti kohtaavia. [5]

Sukupuolten välinen ero emotionaalisen vakauden (C) akselilla oli keskimäärin 0,53 (kysymyksissä 0,35) sukupuolen keskihajontaa.[7]

Koska useimpien kysymysten vastauksiin vaikuttaa useampi persoonallisuuspiirre, kyselystä suoraan havaitut erot eivät kelpaa, vaan ristikkäisvaikutukset tulee poistaa, jotta saadaan todelliset (latentit) tiedot kustakin piirteestä A - Q4. Tätä aiempi tutkimus ei osannut huomioida.

Erojen suuruudet olivat seuraavat (alkupään luonteenpiirteitä sukupuoli ennustaa siis paremmin, viimeisiä akseleita huonosti):[7][5]

  • tunteilevuus (I): naiset 2,29 keskihajontaa ylempänä: tunteilevia, hellämielisiä, subjektiivisia (intuitiivisia), esteettisiä, hienostuneita
    • miehet objektiivisia, "no-nonsense", tunteilemattomia, hyötyä ajattelevia (utilitarian), karkeita
  • lämpö (A): naiset 0,89: lämpimiä, huomaavaisia, osallistuvia, ihmisrakkaita
    • miehet etäisiä, varautuneita, muodollisia, "cooleja", kylmiä,
  • turvattomuus (O): naiset 0,60: pelokkaita, turvattomia, huolissaan, itseään syyttäviä ja itseään epäileviä
    • miehet olonsa turvalliseksi tuntevia, itsetyytyväisiä
  • dominoivuus (E): miehet 0,54: dominoivia, määräileviä, kilpailevia, konfliktia pelkäämättömiä, määrätietoisia, itsepäisiä
    • naiset alistuvia, helposti johdettavia, konflikteja karttavia
  • emotionaalinen vakaus (C): miehet +0,53: emotionaalisesti vakaita, kypsiä, reaaliteetit tyynesti kohtaavia
    • naiset tunneherkkiä, emotionaalisesti epävakaita, helposti järkyttyviä
  • epäilevyys/vastustavuus (L): miehet 0,36: skeptisiä, epäileviä, vastustavia, valppaita
    • naiset hyväuskoisia, hyväksyviä, luottavaisia
  • kireys (Q4): naiset 0,27: kireitä, turhautuneita, energisiä
    • miehet rentoja, tyyniä, kärsivällisiä, apaattisia
  • avoimuus muutokselle (Q1): miehet 0,21: kokeilevia, liberaaleja, radikaaleja, vapaa-ajattelevia, analyyttisiä, muutoshaluisia
    • naiset tuttuun ja perinteiseen turvautuvia (konservatiivisia)
  • sosiaalinen rohkeus (H): miehet 0,18: uskaliaita, estottomia, paksunahkaisia, sosiaalisesti rohkeita,
    • naiset arkoja, ujoja, epäröiviä, pelokkaita, uhan tiedostavia (riskinkarttajia)
  • sulkeutuneisuus/epäaitous/laskelmoivuus (N): miehet 0,15: epäaitoja, laskelmoivia, ajatuksensa omassa tiedossaan pitäviä
    • naiset avoimia, aitoja, teeskentelemättömiä, naiiveja, vilpittömiä, osallistuvia
  • Yksilöllisyys (Q2): naiset 0,12: yksilöllisiä,
    • miehet ryhmäsuuntautuneita
  • eloisuus, ilmaisevuus, impulsiivisuus (F): naiset 0,05: eloisia, innostuvia, iloisia, ilmeikkäitä, spontaaneja, impulsiivisia
    • miehet vakavia, hillittyjä, vähäpuheisiä
  • kurinalaisuus (Q3): miehet 0,04: kurinalaisia, kompulsiivisia
  • ajatuksissaan oleva (M): naiset 0,01: ajatuksissaan olevia, mielikuvituksekkaita
    • miehet: käytännöllisiä, ratkaisusuuntautuneita, proosallisia.

Viimeisten akselien pienet erot saattavat osittain selittyä sillä, että nämäkin persoonallisuusakselit kattavat joukon toisistaan poikkeavia piirteitä/kysymyksiä, joista osa voi olla kohtalaisen miestyypillisiä ja toiset kohtalaisen naistyypillisiä, jolloin ne kumoavat toisensa akselin kokonaislukemaa laskettaessa.

Miehet ovat vakuuttavia, aggressiivisia ja skeptisiä, naiset välttelevät konflikteja

Miehet ovat dominoivia, vakuuttavia, aggressiivisia, itsepäisiä (E), skeptisiä, epäileviä, vastustavia (L), naiset vaatimattomampia, helpommin johdettavia, konflikteja välttelevämpiä jne. (epäsuorempia), luottavaisia, hyväksyviä. [5]

Naiset ovat miehiä uskonnollisempia ja taikauskoisempia horoskoopeista mystiikkaan.

Yleistä tutkimuksesta

M-akselilla ero oli hyvin lievä: naiset ovat hajamielisiä, epäkäytännöllisiä, mielikuvituksekkaita, miehet ratkaisukeskeisempiä, jalat maassa. [5] Q3-akselilla ero oli vieläkin lievempi ja B-akseli (älykkyys) ei ollut tutkimuksessa [5] - sukupuolten välistä älykkyyseroa on hyvin vähän, joskin ääripäissä miehet ovat yliedustettuja älykkyydessäkin.

Missä tahansa yksittäisessä ominaisuudessa nainen voi olla "miestyypillinen" ja päinvastoin, mutta useimmat naiset ovat siis erilaisia kuin miehet. Tutkimus ei selvittänyt, mikä osa eroista on synnynnäistä.

Kunkin 15 akselin sisäinen konsistenssi oli 68 - 87 %,[5] joten tiettyä akselia vastaavien kysymysten vastaukset ennustivat toisiaan melko hyvin.

Aiemmissa tutkimuksissa on yleensä käytetty karkeampia akseleita, jolloin miestyypilliset akselit ovat kumonneet naistyypillisiä akseleita ja sukupuolierot ovat kadonneet näkyvistä. Lisäksi latentit muuttujat oli aiemmin usein jätetty huomiotta ja erojen merkittävyyttä tutkittaessa akseleita oli tarkasteltu yksittäin eikä kokonaisuutena. [5]

Tutkimuksen aineisto oli edustava otos yhdysvaltalaisista (1993, N = 10 261), joskin koulutustaso ylitti keskiarvon.[5] Ehkä otos ei täysin edusta köyhiä ja kodittomia. Tulos julkaistiin 4.1.2012 PLoS Onessa.[6]

Tutkijoiden mukaan PF-kyselymenetelmä pikemminkin vähättelee kuin liioittelee sukupuolieroja, koska ihmiset tyypillisesti arvioivat ominaisuuksiaan enemmän suhteessa saman kuin vastakkaisen sukupuolen ominaisuuksiin. Tämä selittää sitä, miksi tasa-arvoisemmissa yhteiskunnissa kyselymenetelmä tuottaa suurempia sukupuolieroja kuin epätasa-arvoisemmissa. [5]

Artikkelia on referoitu monissa lehdissä.[8][6]

Naiset egalitaristeja, miehet utilitaristeja

Naiset ovat egalitaristimpia eli tasajaon kannattajia, miehet enemmän utilitaristeja eli kokonaishyödyn maksimoijia, eivät siis auttaisi huono-osaista, jos siitä koituisi suurempi hyvinvointihaitta parempiosaiselle. Kannustaminen moraaliseen pohdiskeluun, esimerkiksi tietämättömyyden verhon takaa, vahvistaa näitä sukupuolieroja. Muiden kantojen kertominen ei juuri vaikuta arvioon.[9]

Geenien vaikutus sosiaaliseen sukupuoleen

American Psychological Associationin johtaja, professori Diane F. Halpernin mukaan "Sosialisaatio on epäilemättä tärkeää, mutta on hyviä todisteita siitä, että biologiset sukupuolierot vaikuttavat kognitiivisten sukupuolierojen syntymiseen ja säilymiseen - johtopäätös, johon en ollut valmistautunut alkaessani tutkia alan kirjallisuutta".[10]

Naisten suosiminen

Sekä miehet että naiset reagoivat myönteisemmin tutkimuksiin, jotka leimaavat miehiä ja suosivat naisia. Päinvastaisia he arvioivat hyökkäävämmiksi, vähemmän tärkeiksi, järkyttäviksi ja vähemmän uskottaviksi. Silti he luulivat, että myös miehet suhtautuisivat myönteisemmin omaa sukupuolta suosiviin tutkimuksiin.[11]

Älykkyys

Eri meta-analyysien mukaan eri sukupuolet ovat saaneet hieman parempia tuloksia älykkyystesteistä. Monien tutkimusten mukaan miesten hajonta olisi kuitenkin suurempi, mutta kaikissa maissa näin ei ole.

Metatutkimusten mukaan miehet ovat parempia kääntämään kappaleita ja arvioimaan vaaka- ja pystysuoruutta,[12][13] mutta naisilla on parempi spatiaalinen muisti.[14][10] Sukupuoliodotukset vaikuttavat näihin eroihin.[15]

Eräs tutkimus ei löytänyt eroja spatiaalisissa kyvyissä X/Y-kromosomien tai androgeeni- ja estrogeenitasojen perusteella, vain sen perusteella, ketkä on kasvatettu naisina ja ketkä miehinä.[16] Eroissa voi siis olla kyse harjaantumisesta.

Kouluaineet

ETS:n tutkimuksessa naiset menestyivät paremmin kirjallisissa ja yhtä hyvin matemaattisissa kyvyissä mutta hieman huonommin luonnontieteissä. Aiemmin tytöt opiskelivat matematiikkaa poikia vähemmän ja pärjäsivät huonommin. Tulokset eivät ole kiistattomia ja geenien rooli on epäselvä.

Poikien ja tyttöjen varianssierot matematiikassa näyttäisivät olevan lähinnä kulttuurisia ja vähenevän tasa-arvon lisääntyessä. Laajimman aiheesta tehdyn, 86 maan tutkimuksen mukaan poikien matemaattisen osaamisen varianssin suhde tyttöjen varianssiin on 0,91 - 1,52 maasta riippuen. Tasa-arvoisimmissa maissa suhde on yleensä pienin ja Yhdysvalloissakin "erittäin lahjakkaiden" eli matematiikan SAT-kokeessa 700 pistettä ylittäneiden joukossa poikien suhde tyttöihin oli 1970-luvulla 13:1, 1990-luvulla 3:1, ja valmistuvien matemaatikkojen suhde on 2:1. [17][18][19]

Jo aiempi tutkimus oli saanut samanlaisia tuloksia. Siitä huolimatta huippumatemaatikkojen suuri enemmistö on miehiä, vaikka monessa muussa tieteessä sukupuolierot ovat kadonneet.[20]


Ekaluokkalaiset: huiput ja heikoimmat ovat yleensä poikia, kaikki matikkahuiputkin, vieraskieliset heikkoja

Vuoden 2018 syksyllä tehdyssä 7 770 ekaluokkalaisen arvioinnissa ensimmäistä luokkaa käyvien osaamiserot todettiin suuriksi, lähinnä poikien ja vieraskielisten keskinäiset erot. Tytöt olivat yleensä lähellä keskitasoa. Keskimäärin tytöt osasivat hieman paremmin äidinkieltä ja kirjallisuutta, pojat matematiikkaa, mutta molemmissa huiput ja huonoimmat olivat yleensä poikia, matematiikassa kaikki huippuosaajat olivat poikia. Lasten, joille suomi tai ruotsi ei ollut ensimmäinen kieli, osaaminen oli keskimäärin paljon heikompaa kuin muiden, mutta heillä hajonta oli suurta.[21]

Huipputieteilijät

Harvardin rehtori, Taloustieteen professori Lawrence Summers herätti kohua vuonna 2005, kun hän ensin puhui sukupuolisen syrjinnän tärkeydestä mutta esitti samalla mahdollisia syitä siihen, miksi naisia on vähemmän huipputieteilijöinä. Summersin mukaan hän ei pitänyt syitä todistettuina vaan halusi niitä tutkittavan. Kaksi ensimmäistä syytä olivat:huipputieteilijät tekevät usein huippujuristien, -pankkiirien ja -yritysjohtajien tavoin 80-tuntisia työviikkoja, mihin harva nainen on valmis, ja lukioiden parhaat ja huonoimmat matemaatikot ovat poikia, ja tulisi selvittää, johtuuko tämä geneettisistä syistä. Summers mahdollisesti tarkoitti juuri suurempaa hajontaa. [22]

Neuropsykiatrian professori Markus Heiligin mukaan huippumatemaatikoista pääosa on miehiä, koska miesten kykyn hajonta on laajempi, siis sekä taitavimmista että huonoimmista suurin osa on miehiä.[23]

"factors other than workplace discrimination contribute to the gender gaps in STEM. These include relatively large average sex differences in career and lifestyle preferences, and relatively small average differences in cognitive aptitudes" https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/0890207020962326

Miesten suurempi hajonta

Niissäkin persoonallisuuspiirteissä, joissa pääosa naisista ja miehistä on samalla alueella (pieni Cohenin d), tyypillisesti ääritapausten kohdalla ero on suurempi. Esimerkiksi matemaattisissa kyvyissä (ASVAB) huipuissa miehiä on moninkertainen määrä naisiin nähden, sitä moninkertaisempi, mitä korkeampiin kykyihin rajoitutaan.[24]

Aivopuoliskot

Rallikuskeissa on enemmän miehiä, koska miesten aivopuoliskojen sisäiset vahvat hermoyhteydet yhdistävät aistimukset liikkeeseen. Sosiaalisuutta vaativissa ammateissa on enemmän naisia, koska naisten aivopuoliskojen väliset vahvat yhteydet pystyvät käsittelemään monimutkaisia kokonaisuuksia, esimerkiksi sosiaalisia tilanteita, neuropsykiatrian professori Markus Heilig selittää kirjassaan "Naisen aivot, miehen aivot".[23]

Aggressio

Miehet näyttävät helpommin julkista aggressiota, kun taas ei-julkisissa tilanteissa naiset käyttävät suoraa aggressiota miehiä todennäköisemmin ja julkisissa epäsuoraa. Erojen synnynnäisyys on epäselvää. [13]

Miehet joutuvat useammin aggression tai provokaation kohteeksi, mikä selittää ison osan eroista.[25]

Psykologi Anne Campbellin mukaan naiset käyttävät todennäköisemmin epäsuoraa aggressiota, koska evolutionaaristen ja kulttuuristen syiden vuoksi naisia syyllistetään herkemmin suorasta aggressiosta, myös he itse.[26]

Testosteronin ja aggression yhteys on epäselvä.[27]

Tunteet

Naisilla on erilaiset kyynelkanavat ja he itkevät enemmän, osittain siksi, että heillä on enemmän prolaktaani-hormonia.[28] Kulttuuri vaikuttaa huomattavasti eroon.[29][30]

Naiset raportoivat voimakkaampia positiivisia ja negatiivisia tunteita kuin miehet sekä useampia ja intensiivisempiä kiintymyksen, ilon, rakkauden, nolostumisen, syyllisyyden, häpeän, surullisuuden, vihan, pelon ja ahdistuksen tunteita. Miehet raportoivat useammin ja intensiivisemmin ylpeyttä.[31]

Naisilla on useammin masennusta, mutta se ei johdu geeneistä eikä hormoneista vaan ehkä erilaisista coping-mekanismeista ja kasvatuksesta.[32]

Vihaa lukuunottamatta naisten tunteet on helpompi lukea kasvoilta.[31] Professori Ann Kringin mukaan naiset osoittavat tunteitaan enemmän kuin miehet mutta eivät ole yleisesti tunteellisempia.[33]

Empatia

Naiset tunnistavat tunteita miehiä paremmin[34][35][36][37]. Tämä on yhteydessä sukupuoli-identiteettiin ja -odotuksiin.[38] Eri kulttuureissa erot ovat erilaisia.[31]

Eräät tutkimukset eivät ole havainneet eroa miesten ja naisten empatioissa, ja havaitut erot saattavat johtua motivaatioeroista.[39][40] Erot katoavat tutkimuksissa, joissa koehenkilöt eivät tiedä, että juuri empatiaa tutkitaan, joten kyse saattaa olla siitä, että naiset yrittävät enemmän esittää itselleen ja muille olevansa empaattisia.[38][41]

Erään metodologiastaan arvostellun tutkimuksen mukaan vastasyntyneet tytöt katsovat pidempään kasvoja mutta esitettäessä liikkuvaa lelua poikien kiinnostus jatkuu pidempään.[38]

Sureminen

Naiset reagoivat kriiseihin ja suruun yleensä voimakkaammin ja vahvemmin tunneilmaisuin mutta he pystyvät käsittelemään traumojaan paremmin ja heille jää niistä vähemmän pitkäaikaisia ongelmia kuin miehille. Miehet suuntautuvat usein ongelmanratkaisuun tai purkavat surua toimintaan, naiset puhuvat tunteistaan läheisille. Miesten ratkaisuja ovat ajatusten eristäminen pois mielestä velvollisuuksien hoitamiseksi, liikunta, huumori, seura tai yksinäisyys. [42]

Seksi

Meta-analyysin mukaan miesten seksuaalivietti on keskimäärin robustisti huomattavasti voimakkaampi kuin naisten. Silti ei ole harvinaista, että yksittäisen naisen vietti on voimakkaampi kuin yksittäisen miehen.[43]

Monet transmiehet ovat kertoneet, että he luulivat tietävänsä, kuinka kauheaa seksuaalinen turhautuminen voi olla, ennen kuin alkoivat ottaa testosteronia, "Miten te muut miehet pystytte elämään tämän kanssa?"

Suomessakin kaikenikäisten miesten seksuaalinen halu on voimakkaampi kuin samanikäisten naisten. Aivan suhteen alussa erot ovat usein pienempiä. Miesten halu on keskimäärin erilaista kuin naisten.

Miehet ovat aiempaa useammin suhteen haluton osapuoli mutta eivät vieläkään yhtä usein kuin naiset.

Coolidgen efekti tarkoittaa sitä, että lähes kaikilla testatuilla nisäkkäillä urokset jaksavat paritella peräkkäin hyvin monen eri naaraan kanssa mutta huomattavasti vähemmän saman naaraan kanssa ja saman naaraan kanssa orgasmi saavutetaan yhä hitaammin. Myös naarailla esiintyy Coolidgen efektiä mutta vähemmän. [44][45]

Ovulaation vaikutus naisen käyttäytymiseen

Hedelmällisinä päivinään naiset ovat lyhytjänteisempiä kuin muulloin ja haluavat välittömiä palkkioita, oli kyse rahasta, ruoasta tai seksistä. He siis ottavat mieluummin heti edes vähän kuin olisivat valmiita odottamaan saadakseen enemmän. Biologisesti ovulaatiovaiheen hormonitasojen tiedetään lisäävän impulsiivisuutta. Diskonttaaminen siis lisääntyi. Myös hormoniehkäisyä käyttävillä naisilla havaittiin diskonttaamisen yhteys kuukautiskiertoon, mutta seksin diskonttaaminen lisääntyi heillä juuri ennen kuukautisia. Tähän syynä oli ehkä kumppaniyhteyden vahvistaminen seksillä juuri ennen kuukautisia.[46]

Ovulaatiovaiheessa naiset ovat halukkaampia kuin muulloin. Siitä, kiinnostuvatko he silloin maskuliinisemmista miehistä suhteessakin enemmän kuin muulloin, on ristiriitaisia tuloksia. Varhaisten tutkimusten mukaan tämä efekti on suuri, tuoreempien perusteella ehkä keskimäärin pieni. On viitteitä siitä, että jos naisella on vahva suhde suhteeseen paljon investoivaan mieheen, hänen hormoninsa ohjaavat uskollisuuteen, ja tuo ovulaation vaikutus maskuliinisuuspreferenssiin riippuisi tästä ja muista olosuhteista ja olisi sen vuoksi keskimäärin vähäinen, ellei jopa ei-merkitsevä. Lisää tutkimusta tarvitaan.[47]

Naiset huorittelevat toisiaan kilpaillessaan kumppaneista

Maryanne L. Fisher et al. osoittivat naisten mustamaalaavan toisiaan ensisijaisesti seksuaalisuuden kautta, kuten teoria kumppanikilpailusta ennustaa. He eivät löytäneet yhtään tapausta, jossa naista olisi mustamaalattu seksuaalisten kokemusten puutteesta tai vähäisestä seksikumppanien määrästä. Myös "gold-digging", kumppanin varastaminen ja päihteiden käyttö olivat suosittuja mustamaalaamisen aiheita ja varoittaminen kanssakäymisestä kyseisen naisen kanssa.[48]

Miehet eivät suhtaudu kumppanin seksuaalihistoriaan tiukemmin kuin naiset

Kennair et al. (2023) eivät löytäneet mitään merkkejä siitä, että naisten seksuaalihistoriaan suhtauduttaisiin tiukemmin kuin miesten valittaessa pitkäaikaista tai lyhytaikaista kumppania tai valittaessa ystävää. Ainoa poikkeus oli, että naisen itsetyydytykseen suhtauduttiin suopeammin kuin miesten. Naiset pitivät oman kosijan seksuaalihistoriaa selvästi negatiivisempana kuin ystävän kosijan seksuaalihistoriaa, mikä viittasi tekopyhyyteen. Miesten vastaava tekopyhyys oli vähäisempää.[49]

Ammatinvalinta

Naiset valitsevat hyvin usein sosiaalisen tai välittämiseen liittyvän ammatin kuten opetus- tai hoiva-ammatin tai hallintotehtävän.[6] Tohtori Paul Irwingin mukaan siinä ei ole mitään pahaa, että ihminen valitsee ammatin, jossa on onnellinen ja tyytyväinen.[6]

16PF-persoonallisuuspiirretutkimusta edeltävät tutkimukset ovat jo osoittaneet huomattavia sukupuolieroja mm. aggressioissa ja ammatillisissa kiinnostuksissa (ihmiset vs. "things"). [5]

Naisten kieli ja miesten kieli

Kaksoiskulttuuriteorian mukaan "miesten ja naisten keskustelu on eri kulttuurien välistä viestintää, ja juuri siksi osapuolille sattuu väärinkäsityksiä, eivätkä he aina välttämättä ymmärrä toisiaan." "pojilla ja tytöillä on todella erilaiset tavat puhua ystävilleen. Sukupuolten erilaiset puheen piirteet, strategiat ja arvot näkyvät esimerkiksi lapsuuden leikeissä tutkijoiden mukaan jo kolmen vuoden iästä lähtien. Tytöt viettävät aikaansa pienissä ryhmissä tai pareittain, esimerkiksi hyppäävät narua, jolloin jokaisella on oma vuoronsa, tai leikkivät kotia, jossa ei kilpailla voitosta eikä kukaan häviä. Tytöt käyttävät käskyjen sijaan tahtonsa ilmaisemiseen ehdotuksia, ja he saattavat toisaalta joskus vain istua ja keskustella. Heille on tärkeämpää se, että heistä pidetään, kuin korkean statuksen saavuttaminen. Pojat taas leikkivät usein suurissa ryhmissä, jotka ovat hierarkkisesti rakentuneita ja joissa on johtaja, joka määrää mitä tehdään ja miten. Kilpailu on usein varsin yleistä. Pojille on tyypillistä itsensä kehuminen, käskeminen, kerskuminen, toisten vastustaminen sekä kiistely, ja he voivat myös häiritä leikkitoverinsa puhumista. Heille on tärkeää olla paras ja saada statusta.[13]"[50]

"Tämän vuoksi suurin osa naisista lähestyy maailmaa yhteyksien verkossa olevina yksilöinä, jotka pyrkivät keskustelulla läheisyyteen sekä antamaan ja saamaan tukea ja vahvistusta. Myös pyrkimys yhteisymmärrykseen ja suojautuminen syrjään joutumiselta on keskeistä. Hierarkiat eivät ole niinkään tärkeitä. Monet miehet taas suhtautuvat maailmaan hierarkkisen sosiaalisen järjestelmän yksilöinä, jotka keskustelevat neuvotellakseen keskenään ja sen kautta säilyttääkseen tai saadakseen yliotteen toisesta. Kyse voi olla myös itsensä suojelusta, kun toiset yrittävät hallita tai alistaa heitä. Miehille elämä on kilpailua, jossa on tärkeää säilyttää oma riippumattomuus ja välttää epäonnistumisia.[14]"[50]

Miesten/naisten motiivit ovat vastaavasti status/tukeminen, neuvo/ymmärtäminen, tieto/tunteet, käskyt/ehdotukset, konflikti/kompromissi, riippumattomuus/intiimiys.[51]

Vastasyntyneet

Syntymästään lähtien pojat kiinnostuvat enemmän liikkuvista kohteista, tytöt ihmiskasvoista. Pienet tytöt itkevät enemmän ja ovat kosketusherkempiä jo vastasyntyneinä. Heidän kuulonsa on herkempi ja siten heidän kielitaitonsa ja vuorovaikutuksensa kehittyy nopeammin. Tytöt myös oppivat hienomotorisia taitoja nuorempina, mutta vuoden iässä nämä erot tasoittuvat. [52]

6-12-kuiset poikalapset pitävät enemmän leluista joilla voi hakata ja metelöidä. He myös seikkailevat rohkeammin. Pojilla on enemmän äännevirheitä, tytöt käyttävät enemmän tunteita kuvaavia sanoja jo 1-3-vuotiaina. Osa näistä eroista voi johtua kohtelusta. [52]

Fyysiset erot

Sukupuolten fyysiset erot ovat huomattavat, myös aivoissa. [53]

Aivot

Naisen aivot ovat 100 g pienemmät kuin samankokoisen miehen, lisäksi ruumiiden kokoerot vaikuttavat.[54] Myös aivojen toimintatavoissa on eroja.[55] Kuvan emotionaalinen vaikuttavuus parantaa naisen muistikuvaa vielä enemmän kuin miehen.[56] Emotionaaliset kuvat vaikuttavat naisilla enemmän vasempaan aivopuoliskoon kuin oikeaan, miehillä päinvastoin.[55] Naisilla myös aktivoitui useampi aivoalue, mutta kasvatuksen vaikutus tähän on epäselvää.[57]

Kipu aktivoi naisilla limbisiä tunnealueita, miehillä analyyttis-kognitiivisia aivoalueita.[58]

Aivojen eroista lisää: http://liberalismi.net/wiki/Transsukupuolisuus#Syit.C3.A4

Mieshormonien vaikutus: esineet vs. ihmiset

Naiset, jotka ovat saaneet kohdussa enemmän mieshormoneja, pärjäävät paremmin spatiaalisissa kokeissa aikuisina[59] ja leikkivät lapsina muita tyttöjä enemmän "poikien" ja vähemmän "tyttöjen" leluilla.[60] He päätyvät useammin Things-ammatteihin People-ammattien sijaan ja olivat sitä kiinnostuneempia esineistä ihmiskiinnostukseen verrattuna mitä enemmän heillä oli mieshormoneja.[61]

Lisämunuaisen hyperplasia saa naisen elimistön tuottamaan enemmän mieshormoneja. Näillä naisilla on parempi avaruudellinen hahmottamiskyky ja enemmän kiinnostusta esineisiin suhteessa ihmiskiinnostukseen, kertoo psykologian professori Markus Jokela. He ovat lapsina kiinnostuneempia poikien leluista ja hakeutuvat useammin poikien ja miesten harrastuksiin ja ammatteihin.[62]

Monissa tutkimuksissa miehen testosteronitaso korreloi spatiaalisten kykyjen kanssa.[63] However, the relationship is complex.[64][65]

"Testosteroni tarjoaa yhden osaselityksen sille, miksi tunteiden kokeminen kiihtyy teini-iässä mutta laimenee aikuisena. Sen eritys lisääntyy puberteetin myötä kaikilla, mutta muutoksen rajuus on yksilöllistä. Poikien testosteronitaso voi jopa kaksikymmenkertaistua nuoruusvuosina." http://www.hs.fi/tiede/art-2000005141530.html

Häpeä ja heikkouksien osoittaminen

Professori Brené Brownin tutkimukset osoittivat hänen oletustensa vastaisesti, että miehen häpeä ei ole toisten miesten aiheuttama vaan heidän elämänsä naisten, jotka kavahtavat heitä heidän osoittaessaan heikkouksia. Miehet häpeävät heikkouksiaan, naiset usein ristiriitaisten odotustensa toteutumattomuutta. Naiset voivat murtua mutta miehet eivät saa murtua. [66]

Transsukupuolisten nais-mies-vertailut

Fyysisen sukupuolensa naisesta mieheksi korjaavat usein kokevat miesten aseman paljon huonommaksi, miehestä naiseksi korjaavat päinvastoin. Ehkä on helpompi sietää sen sukupuolen ongelmat, johon on lapsesta asti tottunut. Miehet eivät suinkaan ole kaikessa naisia huonommassa asemassa, vaan riippuu yksilöstä, kumpi kärsii enemmän sukupuolensa vuoksi.

Transmies kertoo, että rasittava viheltely ym. olivat pienempi paha kuin se, että ei saa minkäänlaista vahvistusta viehättävyydestään ja on vain "ruma ja karvainen peto lompakolla ja lihaksikkailla käsivarsilla". Samaan tapaan keski-ikäiset naisetkin saattavat valittaa, että heistä on tullut "näkymättömiä", vaikka nuorempana saadulla huomiolla oli huonotkin puolensa.

"Heterosuhteissa miesten on tehtävä aloite, aloitettava keskustelu ja osoitettava, mihin suuntaan hän haluaa suhteen siirtyvän. Samalla miehen on oltava hyvin tarkka, että että hän ei luo itselleen hyypiön tai raiskaajan auraa, koska ne voivat johtaa negatiiviseen maineeseen tai jopa syytteeseen häirinnästä."

"kun mies tarvitsisi apua, ihmiset eivät ole innokkaita tulemaan avuksi tai he jopa pilkkaavat apua tarvitsevia miehiä. Juuri kukaan ei välitä, jos mies on koditon, työtön tai mielisairas, koska hän on mies. Miehen pitäisi olla vahva ja kyvykäs kaiken aikaa tai muuten hän on tarpeeton."

"aloin itkemään tohtorin vastaanotolla. Tohtori sanoi minulle: "Olet mies, itkeminen on säälittävää. Koita miehistyä!"."

Toinen transmies kertoo: "Ennen kuvittelin, että ihmiset ylipäätään ovat kivoja. Mutta kuinka ollakaan, ihmisten kivuus hävisi, kun he kuvittelivat minulle pippelin. ... Pelkään fyysistä väkivaltaa enemmän miehenä. Roolini vaihtui autettavasta "söpöstä" naisesta hakattavaksi ryöstön kohteeksi. (Oliko seksin saaminen helpompaa naisena?) Tottakai!" Miehenä "aloin pelätä miehiä 10 kertaa enemmän kuin naisena ollessani."

"Minusta on tullut sen tyyppinen mies, jonka muut ihmiset luokittelevat alistajaksi ja joka saattaa olla misogynistinen kusipää. Olen saanut leiman vain tulemalla mieheksi. Tällainen kulttuuri suututtaa minua. Haluan otsaani tatuoinnin, jossa lukee "feministi". En halua olla mies, jos läsnäoloni pelästyttää naisia."

Transheteromies Griffin Hansbury (aiemmin "butch-lesbo") kertoo, että testosteronipiikit saivat hänen ajattelunsa seksikeskeisemmäksi, pornografisemmaksi. Hänen edistyksellisiä naispuheitaan pidetään nyt naisvihana, koska hän on mies.

Lesbo naamioitui mieheksi ja raportoi, että naisten tapa käyttää miehiin seksuaalista valtaa ja nöyryyttää heitä pakeilla sai hänet tuntemaan naisvihaa, vaikka hän on nainen. Naiset myös "syyttivät järjestään miehiä suhteidensa kariutumisesta ja psykologisten vahinkojen aiheuttamisesta". Hänen mukaansa naiset kohtelivat miehiä paljon huonommin ja itsekkäämmin kuin miehet naisia. Hänen mielestään oli todella raskasta, kun miehen piti kantaa koko maailman taakkaa harteillaan, tehdä kaikki aloitteet ja jatkuvasti vain elää naisten odotuksille. Hän suositteli, että jokainen nainen kokeilisi päivän verran olla mies.

Transnainen Natalie Reed ja jopa transmiehet kuitenkin vahvistavat, että miehet otetaan yleensä naisia vakavammin ja he kokevat vähemmän seksuaalista häirintää, tosin myös saavat vähemmän seksuaalisen haluttavuuden hyötyjä, mikä on osalle isompi ongelma.

Henry Laasanen sanoo vakavasti otettavuuden johtuvan siitä, että miehet puhuvat harvoin ja asiaa, naiset puhuvat vain puhumisen vuoksi. Hän jättää mainitsematta, että puhumisen vuoksi puhuvat miehet hyötyvät tästä ja asiaa puhuvat naiset kärsivät tästä, sukupuoltensa vuoksi. Liian ahtaat sukupuoliroolit ovat sekä naisten että miesten ongelma.

Pelot

Naiset kärsivät peloista ja fobioista neljä kertaa useammin kuin miehet. Esimerkiksi naisten väitetään pelkäävän erityisen usein hämähäkkejä, käärmeitä ja hiiriä. Tosin niiden pelkäämisen oppimiseen ainakin kaikilla kädellisillä on perinnöllinen taipumus.[67]

Parinmuodostus

Tutkimusprofessori: naiset vaativat yhä enemmän mieheltä, miehet vähemmän naiselta

Väestöntutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Osmo Kontula: "Mies toivoo suhteelta vähemmän kuin nainen" "naisten lista parisuhteen onnellisuuden kannalta tärkeistä asioista on kymmenessä vuodessa vain kasvanut." "Toiveiden erilaisuus voi olla yksi syy siihen, että kaksi kolmesta avioeroista otetaan naisen aloitteesta." "Joka kolmannessa tapauksessa ero tulee miehelle yllätyksenä."[68]

Tinderissä miehet tykkäävät 62 %:sta naisista, naiset alle 5 %:sta miehistä. OKCupid-saitilla miehet arvioivat naiset tasapuolisesti viehättävistä vähiten viehättävään, kun taas naiset luokittelevat 81 % miehistä vähiten viehättäviin luokkiin ja 0 % viehättävimpään.[69]

Ks. Markkina-arvoteoria.

Blondit naiset ja tummat miehet

Naiset ovat kaksi kertaa miehiä useammin vaaleahiuksisia. Miehet ovat kolme kertaa naisia useammin mustatukkaisia. Tutkijat arvelevat evoluutiota syyksi, koska vaaleatukkaiset naiset saavat helpommin miehiä ja vastaavasti tummatukkaiset miehet ovat suositumpia naisten keskuudessa. Ero havaittiin kaikissa valkoisten populaatioiden alaryhmissä.[70]

Ero ei ole geeneissä vaan epigenetiikassa: kasvavilla miehillä vaaleahiuksisuutta aiheuttavat geenit kytkeytyvät pois päältä useammin kuin naisilla.[70] Lisää: ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Vaaleahiuksisuus

Vasemman ja oikean hahmottaminen

Miehet hahmottavat oikean ja vasemman paremmin kuin naiset. Kokeessa, jossa ei tarvinnut pyörittää objekteja mielessä - taito, jossa miehet ovat yleensä parempia - tämä ero kuitenkin havaittiin vain niiden miesten ja naisten kesken, joilla oikea korva merkittävästi dominoi vasenta korvaa (n = 65). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/19100970

Naisista lisääntyi 17 kertaa useampi

8 000 vuotta sitten naisista lisääntyi 17 kertaa useampi kuin miehistä. Osuudet olivat olleet aiemmin tasan, mutta reilut 10 000 vuotta sitten lisääntymään pääsevien naisten määrä nousi muutamassa vuosituhannessa moninkertaiseksi. Tutkijat yhdistävät tämän maatalouden syntyyn mutta eivät usko, että kyse olisi miesten joukkokuolemista vaan menestyneiden miesten lisääntymisestä erittäin monen naisen kanssa.[71]

Naiset leikkaavat yhtä viehättävien naisten tukan liian lyhyeksi

Tutkimusten mukaan sekä sekä tavalliset naiset että naiskampaajat leikkaisivat naisten hiukset lyhyemmiksi kuin nämä pyytävät. Ero on suurin, jos leikattava on yhtä viehättävä kuin "leikkaaja", jolloin lyhyempi tukka tekisi leikatun vähemmän viehättäväksi kuin leikkaaja. Kyse näyttää olevan intraseksuaalisesta kilpailusta.[72]

Myös todellisessa elämässä naisten tukka nähtävästi leikataan usein liian lyhyeksi. WikiHow-sivulla "How to cope with a haircut that is too short" on käyty 684 243 kertaa alle kuukaudessa. Huhtikuussa 2022 levisi laajalti somevideo, jossa nainen valitti leikkaustaan: "look like a f-----g Karen, who drove a minivan and was on the PTA", ja muut naiset näyttivät kokeneen samoin. Miehillä vastaavasta ongelmasta ei ole merkkejä.[72]

Naiset tietävät pidemmän tukan tekevän haluttavammaksi

Naiset keskimäärin haluaisivat pidemmän tukan kuin heillä on, he uskovat, että miehet pitäisivät heitä viehättävämpinä, jos heillä olisi pidempi tukka, ja samat kasvot pidemmällä tukalla myös saavat naisen näyttämään muiden mielestä viehättävämmältä kuin jos tukka on lyhyt tai ei näy kuvassa. Tukan pituus ja laatu ovat yhteydessä nuoruuteen ja terveyteen, joten ne saattavat olla luotettava signaali pariutumisarvosta.[72]

Viitteet

  1. ↑ As Barriers Disappear, Some Gender Gaps Widen The New York Times. 8.9.2008.
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 Jeff Sossamon: In countries with higher gender equality, women are less likely to get STEM degrees World Economic Forum. 20.2.2018.
  3. ↑ The Gender-Equality Paradox in Science, Technology, Engineering, and Mathematics Education (29(4):581-593. doi: 10.1177/0956797617741719) Psychol Sci.. huhtikuu 2018.
  4. ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 Miesten ja naisten erot kasvavat, kun tasa-arvo lisääntyy – Odottamaton ”tasa-arvon paradoksi” on havaittu useissa tutkimuksissa Helsingin Sanomat. 19.11.2018.
  5. ↑ 5,00 5,01 5,02 5,03 5,04 5,05 5,06 5,07 5,08 5,09 5,10 5,11 5,12 5,13 5,14 The Distance Between Mars and Venus: Measuring Global Sex Differences in Personality, Marco Del Giudice1*, Tom Booth2, Paul Irwing2, 1 Department of Psychology, University of Turin, Torino, Italy, 2 Manchester Business School, University of Manchester, Manchester, United Kingdom, PLoS ONE 7(1): e29265, Public Library of Science. doi:10.1371/journal.pone.0029265 2012-01-04. The descriptions of the 16PF axes are from here.
  6. ↑ 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 Surprise! Men and women really ARE different: Sexes share just 10 per cent of their personality traits, Daily Mail Online 4th January 2012
  7. ↑ 7,0 7,1 Tables 1 & 2 in The Distance Between Mars and Venus: Measuring Global Sex Differences in Personality, Marco Del Giudice1*, Tom Booth2, Paul Irwing2, PLoS ONE 7(1): e29265, Public Library of Science. doi:10.1371/journal.pone.0029265 2012-01-04.
  8. ↑ No nyt se on tutkittu: Mies ja nainen todella ovat erilaisia lähes kaikessa, Iltasanomat.fi 06.01.2012
  9. ↑ Michael Kurschilgen: Moral awareness polarizes people's fairness judgments (sivu 8 kertoo, että artikkelissa "welfarismi" tarkoittaa kokonaishyvinvoinnin maksimoimista eli utilitarismia) Munich Papers in Political Economy. marraskuu 2021. TUM School of Governance.
  10. ↑ 10,0 10,1 Halpern, Diane F., Sex differences in cognitive abilities, Psychology Press, 2000, ISBN 0805827927, 9780805827927. "Socialization practices are undoubtedly important, but there is also good evidence that biological sex differences play a role in establishing and maintaining cognitive sex differences, a conclusion I wasn't prepared to make when I began reviewing the relevant literature."
  11. ↑ Steve Stewart-Williams, Andrew G. Thomas, Jesse D. Blackburn, Chern Yi Marybeth Chan: Reactions to Male-Favoring vs. Female-Favoring Sex Differences: A Preregistered Experiment 2019. Semantic Scholar.
  12. ↑ Neisser, Ulric; Boodoo, Gwyneth; Bouchard, Thomas J., Jr.; Boykin, A. Wade; Brody, Nathan; Ceci, Stephen J.; Halpern, Diane F.; Loehlin, John C.; Perloff, Robert; Sternberg, Robert J.; Urbina, Susana (February 1996). "Intelligence: Knowns and Unknowns". American Psychologist 51 (2): 77–101. American Psychological Association. doi:10.1037/0003-066X.51.2.77. 
  13. ↑ 13,0 13,1 Chrisler, Joan C. Handbook of Gender Research in Psychology. Springer, 2010. ISBN 1441914641, 9781441914644. 
  14. ↑ Ellis, Lee, Sex differences: summarizing more than a century of scientific research, CRC Press, 2008, ISBN 0805859594, 9780805859591
  15. ↑ Paula J. Caplan, Gender differences in human cognition, Oxford University Press US, 1997, ISBN 0195112911, 9780195112917
  16. ↑ Bock and Kolakowski. 1973. Further Evidence of Sex-linked Major-Gene Influence on Human Spatial Visualizing Ability American Journal of Human Genetics
  17. ↑ Debunking Myths about Gender and Mathematics Performance, Jonathan M. Kane and Janet E. Mertz, NOTICES OF THE AMS, January 2012, Volume 59 Issue 01
  18. ↑ Anything Boys Can Do... - Biology may play only a minor role in the math gender gap, Scientific American, December 26, 2011
  19. ↑ Do the Math! Sex Divide Is Cultural, Not Biological, LiveScience, 12 December 2011
  20. ↑ Sukupuolierot matematiikassa tuskin biologisia, Tiede.fi 02.06.2009
  21. ↑ Ekaluokkalaisten alkutaitoja selvitettiin ensimmäistä kertaa, tyttöjen ja poikien eron näkyminen yllätti asiantuntijankin Helsingin Sanomat. 5.8.2019.
  22. ↑ Harvard Chief Defends His Talk on Women, New York Times, January 18, 2005
  23. ↑ 23,0 23,1 Sukupuoliero aivoissamme (11/2019, sivu 57) Suomen Kuvalehti. 15.3.2019.
  24. ↑ Marco Del Giudice: The S-index: Summarizing patterns of sex differences at the distribution extremes. Personality and Individual Differences, 13.1.2023, 205. vsk. Artikkelin verkkoversio.
  25. ↑ Bettencourt, BA, & Miller, N. (1996). Gender differences in aggression as a function of provocation: A metaanalysis. Psychological Bulletin
  26. ↑ Campbell, Anne (2004-04). "Staying alive: evolution, culture, and women's intrasexual aggression". Behav Brain Sci. 27 (2): 203–214. PMID 11301523. 
  27. ↑ Baron, Robert A., Deborah R. Richardson, Human Aggression: Perspectives in Social Psychology, Springer, 2004, ISBN 030648434X, 9780306484346
  28. ↑ Wood, Samuel; Wood, Ellen; Boyd Denise (2004). "World of Psychology, The (Fifth Edition)" , Allyn & Bacon ISBN 0205361374
  29. ↑ Murray, Bridgett "Boys to Men: Emotional Miseducation". APA.
  30. ↑ Wilson, Tracy V. "How Women Work" How Stuff Works. Accessed April 2, 2008.
  31. ↑ 31,0 31,1 31,2 Niedenthal, P.M., Kruth-Gruber, S., & Ric, F. (2006). Psychology and emotion. (Principles of Social Psychology series). ISBN 1-84169-402-9. New York: Psychology Press
  32. ↑ Nolen-Hoeksema S (1987). "Sex differences in unipolar depression: Evidence and theory". Psychological Bulletin 101 (2): 259–282. doi:10.1037/0033-2909.101.2.259. PMID 3562707. 
  33. ↑ Reeves, Jamie Lawson "Women more likely than men to but emotion into motion". Vanderbilt News. Accessed April 3, 2008.
  34. ↑ Hall Judith A (1978). "Gender effects in decoding nonverbal cues". Psychological bulletin 85 (4): 845–857. doi:10.1037/0033-2909.85.4.845. 
  35. ↑ Judith A. Hall (1984): Nonverbal sex differences. Communication accuracy and expressive style. 207 pp. Johns Hopkins University Press.
  36. ↑ Judith A. Hall, Jason D. Carter & Terrence G. Horgan (2000): Gender differences in nonverbal communication of emotion. Pp. 97 - 117 i A. H. Fischer (ed.): Gender and emotion: social psychological perspectives. Cambridge University Press.
  37. ↑ Agneta H. Fischer & Anthony S. R. Manstead (2000): The relation between gender and emotions in different cultures. Pp. 71 - 94 i A. H. Fischer (ed.): Gender and emotion: social psychological perspectives. Cambridge University Press.
  38. ↑ 38,0 38,1 38,2 Fine, Cordelia, Delusions of Gender: How Our Minds, Society, and Neurosexism Create Difference 2010
  39. ↑ Ickes, W. (1997). Empathic accuracy. New York: The Guilford Press.
  40. ↑ Klein K. Hodges S. (2001). "Gender Differences, Motivation, and Empathic Accuracy: When it Pays to Understand". Personality and Social Psychology Bulletin 27 (6): 720–730. doi:10.1177/0146167201276007. 
  41. ↑ Schaffer, Amanda, The Sex Difference Evangelists, Slate, July 2, 2008 http://www.slate.com/id/2194486/entry/2194489
  42. ↑ Sukupuolierot suremisessa, Suhdesoppa.fi 22.8.2011 / Soili Poijula (2005), Surutyö
  43. ↑ Frankenbach, J., Weber, M., Loschelder, D. D., Kilger, H., & Friese, M.: Sex drive: Theoretical conceptualization and meta-analytic review of gender differences. Psychological Bulletin. 2022. American Psyhological Association.
  44. ↑ Coolidge effect, Wikipedia
  45. ↑ Coolidge-efekti, Huoltamo.com
  46. ↑ Vincent, B.T., Sztwiertnia, M., Koomen, R. et al.: Discounting for Money, Food, and Sex, over the Menstrual Cycle Evolutionary Psychological Science. 25.7.2022.
  47. ↑ Steven W. Gangestad ja Tran Dinh: Women's Estrus and Extended Sexuality: Reflections on Empirical Patterns and Fundamental Theoretical Issues Frontiers in Psychology. 20.6.2022.
  48. ↑ Maryanne L. Fisher, Mackenzie Zinck, Jaedan Link, Jessica Savoie & Arianna Conrod: She’s a Gold-Digger, Bad Mom, and Drug-Using Floozy: Women’s Rivalry Gets “Dirty”. Evolutionary Psychological Science, 28.10.2022. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1007/s40806-022-00339-8}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
  49. ↑ Leif Edward Ottesen Kennair, Andrew G. Thomas, David M. Buss ja Mons Bendixen: Examining the Sexual Double Standards and Hypocrisy in Partner Suitability Appraisals Within a Norwegian Sample. Evolutionary Psychology, 27.3.2023. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1177/14747049231165}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
  50. ↑ 50,0 50,1 http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaksoiskulttuuriteoria#Naisten_ja_miesten_erilaiset_arvot_ja_puhestrategiat
  51. ↑ http://en.wikipedia.org/wiki/Difference_theory
  52. ↑ 52,0 52,1 Sukupuolierot näkyvät jo syntyessä, Vauva 4/2009
  53. ↑ http://en.wikipedia.org/wiki/Sex_differences_in_humans
  54. ↑ Ankney, C.D. (1992). "Sex Differences in Relative Brain Size: The Mismeasure of Woman, Too?". Intelligence 16 (3–4): 329–36. doi:10.1016/0160-2896(92)90013-H. 
  55. ↑ 55,0 55,1 Motluk, Alison. "Women's better emotional recall explained". NewScientist. July 22, 2002. Accessed April 2, 2008.
  56. ↑ Canli, T. et al. "Sex differences in the neural basis of emotional memories". Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America. 99 (16): 10789. (2002).
  57. ↑ "Sexes handle emotions differently", BBC News - Health, July 23, 2002. Accessed April 2, 2008.
  58. ↑ "Gender Differences In Brain Response To Pain". Science Daily. November 5, 2003. Accessed April 2, 2008.
  59. ↑ Resnick, S.M.; Berenbaum, S.A.; Gottesman, I.I.' Bouchard, T.J. (March 1986). "Early hormonal influences on cognitive functioning in congenital adrenal hyperplasia". Developmental Psychology 22 (2): 191–8. doi:10.1037/0012-1649.22.2.191. 
  60. ↑ Berenbaum, S.A.; Hines, M. (1992). "Early androgens are related to childhood sex-typed toy preferences". Psychological Science 3 (3): 203–6. doi:10.1111/j.1467-9280.1992.tb00028.x. 
  61. ↑ Adriene M. Beltz, Jane L. Swanson ja Sheri A. Berenbaum: Gendered Occupational Interests: Prenatal Androgen Effects on Psychological Orientation to Things Versus People (60(4): 313–317) Horm Behav. 2011.
  62. ↑ Sukupuoli­erot voivat jopa jyrkentyä tasa-arvoa korostavissa yhteis­kunnissa – Mikä selittää tasa-arvon paradoksin, sosiaaliset normit vai luontaiset taipumukset? Helsingin Sanomat. 13.12.2021.
  63. ↑ Janowsky, J.S.; Oviatt, S.K.; Orwoll, E.S. (April 1994). "Testosterone influences spatial cognition in older men". Behav. Neurosci. 108 (2): 325–32. doi:10.1037/0735-7044.108.2.325. PMID 8037876. 
  64. ↑ Gouchie, C.; Kimura, D. (1991). "The relationship between testosterone levels and cognitive ability patterns". Psychoneuroendocrinology 16 (4): 323–4. doi:10.1016/0306-4530(91)90018-O. PMID 1745699. 
  65. ↑ Nyborg, H. (1984). "Performance and intelligence in hormonally different groups". Prog. Brain Res. 61: 491–508. doi:10.1016/S0079-6123(08)64456-8. PMID 6396713. 
  66. ↑ 'Messages of Shame Are Organized Around Gender', The Atlantic, APR 26 2013
  67. ↑ Myös paviaanit ja simpanssit pelkäävät hämähäkkejä, Helsingin Sanomat 6.3.2015.
  68. ↑ Tutkija: Mies toivoo suhteelta vähemmän kuin nainen Länsiväylä. 1.2.2015.
  69. ↑ How Men and Women Rate Each Other on Dating Websites 9.2.2024. Steve Stewart-Williams.
  70. ↑ 70,0 70,1 Naiset ovat luonnostaankin paljon useammin blondeja kuin miehet, paljastaa uusi tutkimus – syy voi löytyä parinvalinnasta Helsingin Sanomat. 20.4.2018.
  71. ↑ 8,000 YEARS AGO, 17 WOMEN REPRODUCED FOR EVERY ONE MAN Pacific Standard. 14.6.2017.
  72. ↑ 72,0 72,1 72,2 Melinda Williams: Female Intrasexual Competition: Self-Promotion, Social Media, Sabotage and Spending (Sabotage at the Salon - Do hairdressers respond differently to attractive customers?) (sivut 119-120, 153-156) maaliskuu 2023. Charles Sturt University.

Katso myös

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Sukupuoli&oldid=14663”