Argumentteja sosialismin puolesta ja vastaan

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Argumentteja sosialismin ja kommunismin puolesta ja vastaan

Vastaan: sosialististen kokeilujen yli 100 000 000 ruumista, nälänhädät, pulat, ympäristövahingot, ihmisoikeuksien puute, köyhyys, epätasa-arvo ja muut ongelmat teoriassa ja käytännössä.

Sisällysluettelo

Omaisuudensuoja on hyvinvoinnin ja ihmisoikeuksien edellys

Omaisuudensuoja on ihmisoikeus ja kapitalismin keskeinen pilari, miltei kommunismin vastakohta. Maailman paras omaisuudensuoja on Pohjoismaissa, ja taloustieteilijöiden kesken on laaja konsensus omaisuudensuojan hyödyistä ja sen puutteen haitoista taloudelle, hyvinvoinnille ja jopa ihmisoikeuksille.

Henkilö, jolla ei ole omaisuutta, on toisten armoilla, ja jos omaisuutta on vain kollektiivilla, ei voi muodostua mitään vaihtoehtoryhmiä, oppositiota tai utopistisia kokeiluja ilman kollektiivin hyväksyntää. Kommunismissa ihmiset ovat toistensa orjia, vailla vapautta.

"Sosialistinen utopia kuulostaa ihanalta"

Useimpien aatteiden agitaattorit esittävät utopiansa ihanalta kuulostavina, monesti vieläpä keskenään samanlaisia. Usein se ihanuus tulee pitkälti siitä, että utopiassa ihminen on muuttunut paremmaksi. Utopistit eivät silti esitä realistista menetelmää tälle muutokselle - ja jos sellainen olisi tiedossa, se olisikin jo toteutettu jossain nykyajan tai maailmanhistorian sadoistatuhansista utopistisista kokeiluista.

Siksi utopiasta pitää riisua pois väitetty ihmisluonteen epärealistinen muutos ja pohtia, miten utopia sen jälkeen toimisi. Tai parempi jos ei pohdi vaan katsoo käytäntöä. Käytännössä korkeimman omaisuudensuojan maat kuten Pohjoismaat ovat saavuttaneet suurimman hyvinvoinnin ja ihmisoikeudet, jopa tasa-arvon.

Omaisuudensuoja, kapitalismi onkin se keino, pikemmin kuin sosialismi, joka parhaiten parantaa ihmisluontoa. Missään muualla ihmiset eivät kohtele toisiaan niin hyvin kuin kapitalistisimmissa maissa, väkivaltarikoksiakin on paljon vähemmän kuin sosialistisemmissa maissa - tai kapitalistisissa maissa ennen viime vuosisatojen kapitalismia. Sosialistisissa maissa on pääkallopyramideja.

"Perheessäkin kaikki jaetaan"

Perheissäkin itsekkyyttä säädellään monilla mekanismeilla, jopa sanktioilla ja miinussummapeleillä kuten pidättymisellä yhteiselämästä. Siitä huolimatta ajan myötä on yhä laajemmin todettu paremmaksi puolisoiden erilliset omaisuudet, minkä on katsottu lisäävän tasa-arvoa ja parantavan osapuolten ihmisoikeuksia.

Moni tutkimus viittaa siihen, että mitä helpompi puolisoiden on irtautua suhteesta, sitä enemmän he ottavat toistensa tarpeet huomioon.

Jos jossain kommunismi toimisi, se olisi hyvin pienessä ryhmässä, jossa ihmiset rakastavat toisiaan suuresti. Silti empiria viittaa siihen, että jopa kahden rakastavaisen suhteessa kommunismi toimii huonosti ja tietyn kapitalismin liittäminen parantaa sitä. Sama ilmiö on paljon vahvempi suuremmissa ja vieraammissa ryhmissä.

Vaikka parilla olisi omatkin tilit, he saattavat maksaa kykynsä mukaan yhteisiä menoja. Hyvinvoinnin toinen peruslause sanookin, että mikä tahansa tehokas lopputulos saavutetaan sopivilla tulonsiirroilla. Mitään muuta valtion puuttumista talouteen ei tarvita, vaan sen jälkeen ihmiset saavat itse tehdä valintansa kapitalismissa. Käytännössä tulonsiirtojen rajoittaminenkin on tarpeen ihmisoikeuksien suojelemiseksi mielivallalta, väärinkäytöksiltä ja kannustinongelmilta. Tosin muut valtion toimenpiteet aiheuttaisivat noita sitäkin enemmän.

"Kaverien retkelläkin kaikki jaetaan"

Ihmiset ovat alussa toisilleen huomaavaisimpia. Kun ollaan vähänkin pidempään yhdessä, ristiriitoja syntyy. Omistusoikeus tarjoaa niihin hyvän ratkaisun: kukin päättää omastaan ja lähtee niihin yhteisiin toimiin mukaan, joista kokee hyötyvänsä enemmän kuin kärsivänsä. Näin yhteistoiminnan ehdot joudutaan eksplisiittisesti tai sanattomasti hyväksymään sellaisina, että siitä koituu kaikille hyvää. Ilman omistusoikeutta näin ei olisi, vaan vahvimmat tai manipuloivimmat voisivat sortaa muita, epäluottamus kasvaisi ja päädyttäisiin lopulta riitoihin. Näin lähes kaikissa sosialistisissa kokeiluissa onkin käynyt kautta historian, pienyhteisöissäkin.

Kun ihmisillä on mahdollisuus vetäytyä yhteistyöstä omaisuuksineen, yhteistyössä toisten huomioon ottaminen pysyy parempana ja ihmiset pysyvät tyytyväisinä pidempään - tai elleivät, he voivat vaihtaa itselleen sopivampaan elämänmuotoon muiden kanssa.

Retkelle ei voisi edes mennä, ellei olisi kapitalismia, joka on tuottanut[1] välineet ja ruoat. Sosialismissa olisi pulaa ja tehottomuutta.

Jason Brennan korostaakin, että sosialismi ei ole ystävällisyyttä, yhteisöllisyyttä tai tasa-arvoa vaan vain keino jakaa hallintaoikeudet. Kapitalismi puolestaan on keino säilyttää ja kasvattaa resursseja, tunnistaa niiden hyödyllisin käyttö ja nauttia niistä ystävien ja tuntemattomien kanssa. [2]

"Mutta emmehän me kaveriretkellä veloita jokaisesta eväästä, korttipakasta ja leirinuotiosta?"

Kapitalismiin kuuluu oikeus lahjoittaa tai lainata omaa omaisuuttaan toisille. On kaunista, kun ihmiset tekevät sellaista hyvyyttään eivätkä pakotettuina kuten sosialismissa.

Markkinataloudessa yleensäkin pyritään lisäämään luottamusta, koska se vähentää transaktiokuluja: valvontaa, mittaamista ja sopimuksentekokuluja. Mitä vankempi omaisuudensuoja, sitä reilumpi kannattaa toisille olla ja sitä paremmin luottamus ja rehellisyys kehittyvät. Siksi taloudellinen sääntely selittää 71 % korruptiosta[3] ja aiemmin vallinnut sääntely pitkälti loput.

"Sairaanhoitajatkin hoitavat hyvyyttään eivätkä rahasta"

Vuoden 2007 vaalien jälkeen "Sari Sairaanhoitaja" oli päinvastaista mieltä ja liitto vaati siksi suurta palkankorotusta. Kehitysmaissa lääkärit usein hakeutuvat hikipajoihin töihin, koska vientiteollisuudessa palkat ovat houkuttelevan korkeita kehitysmaiden sisäisiin palkkoihin verrattuna ja lääkärien palkat on usein säännelty keinotekoisen alhaisiksi.

Marxisti G.A. Cohenin mukaan markkinat eivät ole tehokas tapa päättää, mitä sairauksia hoitaa ja mitä asioita kouluttaa. Taloustieteilijä Art Gardenin mukaan ilman markkinoita emme tietäisi, kannattaako seuraava dollari kohdentaa AIDSin poistamiseen vai syöpätutkimukseen. [1]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Why Not Socialism?, Art Garden, economist at Samford University, The Freeman, December 22, 2010.
  2. Universal Empathy and Jason Brennan’s Why Not Capitalism?, Jason Kuznicki (historioitsija, Ph.D., entinen kongressin tutkimuspalvelun tuotantopäällikkö, June 16, 2014.
  3. ECONOMIC FREEDOM AND CORRUPTION, Alejandro A. Chafuen & Eugenio Guzmán, page 56. Transparency International's Corruption Index was compared to both Indices of Economic Freedom.

Katso myös

Aiheesta muualla

Sosialismin puolesta

Henkilökohtaiset työkalut