Huutokauppa

Huutokauppa tarkoittaa hinnan määräytymistä mekaanisesti (ostajien tai myyjien) tarjousten perusteella. Huutokaupassa voi olla ehtoja (esim. palveluita huutokaupalla ostettaessa laatuvaatimuksia).

Liberaalien kanta

Filosofi John Locken mukaan ihmisellä on omistusoikeus ruumiiseensa sekä siihen, mitä hän sillä tekee käyttämättä toisten resursseja ("sekoittaa työtään" ei-kenenkään omistamaan). Siis ei-kenenkään erämaasta viljelty maapala tai veistetty puupilli muuttuu omistajattomasta omistajansa omaisuudeksi. Kiistaa käydään siitä, mitä voidaan pitää ei-kenenkään omistamana.

Liberaalit tyypillisesti kannattavat niukkojen julkisten resurssien jakamista huutokaupalla. Siitä on erimielisyyksiä, mitkä ovat tällaisia resursseja, mutta usein mm. radioaaltotaajuudet (eli sähkömagneettinen spektri, siis mm. matkapuhelin-, televisio- tai radiotaajuudet) katsotaan tällaisiksi. Huutokauppaa ehdotetaan myös valtion omaisuuden yksityistämiseen.

Palveluiden huutokauppa

Jotkut ei-libertaristiset liberaalit saattavat haluta säilyttää jonkin palvelun tarjoamisen julkisella sektorilla mutta kilpailuttaa sen tuottamista huutokaupoin (esim. päiväkotipalvelujen). Useimmat kuitenkin pitävät palveluseteliä parempana ratkaisuna (esim. päivähoitopalveluseteli), koska se siirtää valinnanvapauden asiakkaalle, jolla tietysti on kannustin arvioida myös laatua sekä sopivuutta juuri hänen omiin tarpeisiinsa. Vielä parempana liberaalit yleensä pitävät käteisen rahan antamista (esim. päivähoitoikäisten vanhemmille lapsilisää), jolloin saaja itse arvioida, mikä on rahan paras käyttökohde hänen perheessään, eikä myöskään synny lobbausta, korruptiota, sääntelyä ja tehottomuutta siitä, mitkä palveluntarjoajat pääsevät hyväksytyiksi palvelusetelin vastaanottajiksi. Libertaristit pitävät vielä parempana sitä, ettei anneta edes käteistä.

Taloustieteen kanta

Taloustieteilijät ovat esittäneet, että monet niukat julkiset resurssit tulisi huutokaupata. Tämän hyötyjä ovat:

• luvat päätyvät niitä tehokkaimmin hyödyntäville (heidän kannattaa tarjota eniten),
• valtio ei suosi jaossa joitain yrityksiä toisten kustannuksella (kuten ns. kauneuskilpailuissa eli harkinnanvaraisessa/mielivaltaisessa jaossa) vaan kaikki olisivat samalla viivalla,
• "kauneuskilpailut" luovat kannustimen korruptioon, kun poliitikot tai virkamiehet antavat yritykselle miljoonien arvoisen hyödykkeen,
• valtio saa rahaa aiheuttamatta kansantaloudelle haittoja (vrt. verotus).

Samoista syistä on haitallista asettaa resursseille ehtoja (esim. "TV-kanavan on katettava vähintään 80 % väestöstä" tai "käytön on alettava ensi vuoden loppuun mennessä" tai "taajuutta on käytettävä matkapuhelimiin, vieläpä UMTS-teknologiaan").

Niukoiksi rajoitetut resurssit

Valtio haluaa myös rajoittaa joitain sinänsä ei-niukkoja resursseja, esimerkiksi rakennettavien ydinvoimaloiden lukumäärää. Tällöin asetelma muuttuu taloustieteellisesti samanlaiseksi kuin yllä, siis huutokaupan hyödyt ("kauneuskilpailuihin" verrattuna) ovat siis samat kuin yllä. Toki taloudellisesti kaikkein tehokkainta olisi olla rajoittamatta rakentamista muuten kuin haittaveroin/vahingonkorvausvastuin/vakuutuksin.

Ministeri Antti Tanskasen kasvutyöryhmä ehdotti helmikuussa 2010, että jos valtio ei myönnä kaikille hakijoille ydinvoimalupaa, luvan saaja pitäisi valita huutokaupalla, ts. antaa sille, joka siitä maksaa eniten, tasapuolisuuden vuoksi sekä kilpailun ja tuottavuuden lisäämiseksi sekä lisärahan saamiseksi valtiolle.

Päästökiintiöt

Mikäli jonkin päästön rajahaitta on melko hyvin arvioitavissa, monet taloustieteilijät suosittelevat sensuuruista haittaveroa. Mikäli taas optimaalinen päästömäärä on helpommin arvioitavissa, suositellaan päästökiintiöiden huutokauppaa (tai pörssikauppaa) samoin perusteluin kuin ylempänä.

Kalastuskiintiöt

Mm. Uudessa-Seelannissa on vastaavasti kalastuskiintiöitä huutokaupattu menestyksellisesti: kiintiön omistaville kalastajille tulee kannustin valvoa väärinkäyttöä ja rajoittaa kalastus kestävälle tasolle, ja paljon aiempaa pienempi määrä kalastustyötä riittää, kun omistajattomista kaloista ei kilpailla yrittäen ehtiä ensimmäisen kunkin sintin luokse (ks. yhteismaan ongelma).

Taajuushuutokaupat

Suomi

Suomessa oli vuoteen 2009 asti järjestetty vain kauneuskilpailuja, minkä on arvioitu aiheuttaneen paljon korruptiota ja lisäverotustarvetta, mahdollisesti myös paljon tehottomuutta.

Valtakunnallisia radiolupia ei haluttu myöntää kellekään ennen kuin Alma Media otti Radio Novan osakkaiksi kolmen suuren puolueen piirissä omistetut viestintäyhtiöt 10 % osuuksin. Luvan myöntämisen jälkeen kukin puolue myi pois osuutensa salaisin kauppahinnoin. Talouselämä-lehden mukaan asiantuntijat arvioivat hinnoiksi 10 miljoonaa markkaa puoluetta kohden (ks. ). Televisio- ja matkapuhelintaajuuksien arvot ovat vielä paljon suurempia.

Vuonna 2012 hallitus perusteli 4G-taajuuden (800 MHz) huutokauppaa sillä, että se nopeuttaisi valtakunnallisen laajakaistaisen matkapuhelinverkon käyttöönottoa, myös taajamien ulkopuolella. Viestintäministeri Krista Kiuru (sd) piti tätä tärkeimpänä päätöksenään. Huutokaupan tuotto valtiolle oli 108 miljoonaa euroa.

Vuonna 2016 huutokaupattiin 700 megahertsin 4G-taajuudet 66 miljoonalla eurolla.

Ruotsi

8.5.2008 Ruotsin Posti- ja telehallinto PTS sai päätökseen 16-päiväisen SMRA-huutokaupan (Simultaneous multiple-round ascending) yhdeksästä 15-vuotisesta 4G-taajuusluvasta, joiden kaistanleveys 2,6 GHz:n kaistalla oli yhteensä 190 MHz. Huutokauppa tuotti 226 miljoonaa euroa. Luvat olivat rajoittamattomia, siis ostaja saa käyttää ne parhaaksi katsomallaan tavalla, esimerkiksi matkapuhelin- tai laajakaistatoimintaan. Mitään ehtoja ei asetettu myöskään käytön aloittamishetkelle tai katetulle väestöosuudelle. PTS:n pääjohtaja, tohtori Marianne Treschow korosti sitä, miten arvokas resurssi sähkömagneettinen spektri on.

USA

Vuodesta 1994 USA:n viestintäviranomainen FCC on huutokaupannut taajuudet sen sijaan, että se järjestäisi ns. kauneuskilpailuja (viranomainen valitsee saajat) tai arpajaisia. Huutokaupat ovat avoimia kaikille FCC:n hyväksymille tarjoajille.

Kanada

Kanadan vuoden 2008 langattoman spektrin huutokauppa oli 27.5. - 23.7.2008. Maa huutokauppasi aluksi 105 MHz jättäen 40 MHz myöhemmin huutokaupattavaksi. Tämä 331 kierrosta kestänyt huutokauppa tuotti 4,25 miljardia dollaria.

Saksa

Saksa huutokauppasi 31.7.-18.8.2000 kaksitoista taajuuskaistaa UMTS-[[3G]-matkapuhelinverkoille. Tuotto oli 98,8 mrd Saksan markkaa eli 50,8 miljardia euroa.

Katso myös

• Huutokauppa

Tietoa muualla

• http://fi.wikipedia.org/wiki/Huutokauppa
• http://fi.wikipedia.org/wiki/Taajuushuutokauppa
• Talouden sääntely aiheuttaa 71 % korruptiosta, VS 7.2.2009
• Markkinatalous poistaa korruption, VS 18.10.2003 (mm. taajuushuutokauppojen puutteen aiheuttama korruptio Suomessa)