Kojamo

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Kojamo Oyj (vuoteen 2017 VVO-yhtymä Oyj) Suomen suurin kiinteistösijoittaja (5,3 miljardin euron asunto-omaisuus 30.6.2019). Sen vuokra-asuntobrändejä ovat Lumo ja VVO, ja sillä on lähes 35 000 vuokra-asuntoa.

ammattiliitot perustivat sen vuonna 1969 nimellä Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta (VVO) ja omistavat yhä yli kolmanneksen, esimerkiksi teollisuusliitto yli 10 %. Myöhemmin omistajiksi on tullut myös työeläkeyhtiöitä.

2012-2020 ammattiliitot saisvat Kojamolta/VVO:lta 245 miljoonan euron osingot ja 915 miljoonan euron verottomat tulot.[1]

VVO oli vasemmistopoliitikkojen keino siirtää yhteiskunnan rahoja ammattiliitoille.

2010-luvulla Kojamo luopui yleishyödyllisistä asunnoista ja alkoi tehdä pelkkää kovan rahan asuntobisnestä. ARA:n johtaja arvioi, että poliitikot eivät etukäteen tienneet luovansa tukijärjestelmillä miljardien eurojen yksityisen omaisuuden.[1]

VVO oli ay-liikkeen rahantekokone, jolle kaupunkipoliitikot luovuttivat tontteja alihintaan ja jonka korkeita vuokria arvosteltiin.

Vuonna 1969 ammattiliitot ja vasemmistolainen osuuspääoma perustivat VVO:n yleishyödylliseksi osuuskunnaksi, josta vuonna 1997 tuli osakeyhtiö.[2] Ammattiliitot omistavat suurimman osan VVO:sta, niistä eniten Metalliliitto, JHL, Rakennusliitto, PAM, Pro, OAJ ja TEAM, 6-10 % kukin. Työeläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma omistavat yhteensä 35 %.[3]

VVO joutui vuonna 2012 arvostelukohun kohteeksi perittyään valtion korkotuetuista asunnoistaan suurempaa vuokraa kuin oli ARA:lle ilmoittanut.[4] Vuonna 2016 VVO jakoi yhteensä 104 miljoonan euron ennätysosingot omistajilleen. Jo aiemmin ay-johtajat joutuivat kiusallisesti selittelemään, miksi rahoja ei käytetty pienentämään vuokrankorotuksia kohtuullisiksi, kun asunnoissa asuu paljon liittojen jäseniä. Kansanedustaja Leena Meri teki eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, miksi ammattiliitot lasketaan yleishyödyllisiksi omistajiksi, niin että niiden ei tarvitse maksaa veroja osingoista.[3]

Iltasanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen arvosteli VVO:ta ja sen hallituksessa ollutta Antti Rinnettä ahneudesta, koska yhtiö teki vuoden 2014 alussa korkeilla vuokrilla 38 miljoonan euron voiton 89 miljoonan euron liikevaihdolla ja maksoi 15 miljoonan euron osingot vuodelta 2013.[2]

Vuonna 2013 VVO:n liikevaihto oli 347 miljoonaa euroa, tulos ennen veroja 76 miljoonaa euroa ja tase 2,4 miljardia euroa.

Ay-liikkeen rahantekokone

Joel A.: "Millä perusteella VVO on “yleishyödyllinen”? Kyseessähän on AY-liikkeen rahantekokone. Minusta koko yleishyödyllinen-sanasta on tullut kirosana, joka tarkoittaa aina raskaimman sarjan kähmintää." [5]

Soininvaara: ei tontteja VVO:lle

Osmo Soininvaaran mukaan Helsingin ei pidä antaa VVO:lle enää yhtään asuntotonttia, ellei se saa VVO:lta sanktioitua kirjallista lupausta siitä, ettei vahvistettuja vuokria enää ylitetä.[5]

Suuremmat vuokrat kuin vapailla markkinoilla

Kuluttajaliiton tutkimuksessa vuonna 2016 korkotuettujen vuokra-asuntojen vuokrat olivat korkeampia kuin vapaarahoitteisten jokaisessa vertailukelpoisessa saman alueen esimerkkiparissa. Esimerkiksi Vantaalla VVO:n korkotuetun kolmion vuokra oli 1 157 euroa, VVO:n vapaarahoitteisen kolmion 1 002 euroa ja yksityisen vuokranantajan kolmion 900 euroa. Syyksi epäiltiin julkista asumistukea. Takana ovat VVO:n, Saton, Ovenian ja muiden suuryhtiöiden kovat vuokrankorotukset.[6]

Viitteet

Katso myös