Työeläkeyhtiö

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Työeläkeyhtiöt ovat ammattiliittojen rahantekokoneita, koska työmarkkinajärjestöillä on lakisääteisesti suuri valta niiden päätöksentekoon hallituspaikkojen kautta. (Ei varsinaista omistusta.)

Sisällysluettelo

Ay-pomojen rahantekokoneita

Ammattiliittojohtajat tienaavat suuria summia työeläkeyhtiöiden, vuokrataloyhtiöiden ja muiden hallituspaikoista. Esimerkiksi OAJ:n puheenjohtajana toiminut Erkki Kangasniemi tienasi 291 000 euroa vuodessa lukuisten hallituspaikkojensa ansiosta, Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne 189 000 euroa mm. VVO-yhtymän ja Eläke-Fennian hallituspaikkojen ansiosta (ilmeisesti vuonna 2009).[1]

Kansanedustaja Leena Meri (ps) syytti Antti Rinteen olleen työeläkeyhtiöiden hallituksissa ohjaamassa yhtiöiden sijoituksia veroparatiiseihin.[2] Ylen mukaan kuusi suurinta työeläkeyhtiötä oli sijoittanut 40 miljardia euroa veroparatiisien kautta, 25 % varoistaan.[3]

Laki on taannut työmarkkinajärjestöille vähintään puolet työeläkeyhtiöiden hallituspaikoista. Kiintiöstä 2/3 kuuluu ammattiliittojen keskusjärjestöille. Järjestely on kansainvälisesti poikkeuksellinen.[4]

Vuonna 2017 Savon Sanomat puolusti aloitetta pk-yrittäjien ja järjestäytymättömien palkansaajien edustuksesta eläkeyhtiöiden hallituksiin ja hallintoneuvostoihin. EK ja SAK vastustivat tätä, mutta lehden mukaan ne eivät edusta läheskään kaikkia työnantajia ja työntekijöitä.[5] 40 % työntekijöistä ei kuulu ammattiliittoihin. Kuitenkin työeläkemaksut ovat pakollisia. Esimerkiksi STTK:n puheenjohtaja on Varman ja SAK:n puheenjohtaja Ilmarisen varapuheenjohtaja.[4]

Työeläkerahoja puolueille

Työeläkeyhtiö Varman varatoimitusjohtaja Markku Hyvärinen, entinen Sdp:n puoluesihteeri, jakoi työeläkevakuutusyhtiön rahaa Sdp:lle, Keskustalle ja Kokoomukselle vuoteen 2008 asti. Sen jälkeenkin ainakin Eläke-Tapiola, Eläke-Fennia, Kuntien eläkevakuutus, Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Veritas ja Varma ovat tukeneet puolueita tai poliitikkoja ostamalla vaaliseminaarilippuja.[6]

Työeläkevarojen väärinkäyttö

Finanssivalvonnan mukaan työeläkeyhtiöt suosivat "omia" vakuutusryhmittymiään vaikkeivät saisi. Niiden tulisi toimia itsenäisesti.[7]

Työhyvinvointirahojen käyttö asiakkaiden hankintaan

Koska työeläkemaksut perustuvat lakiin, normaali hintakilpailu eläkeyhtiöiden välillä ei toimi. Tyky-rahoja käytetäänkin asiakkaiden kalasteluun, vaikka Finanssivalvonnan mukaan ne pitäisi käyttää korkeaan työttömyyseläkeriskiin puuttumiseen. Esimerkiksi Varma tarjosi Raha-automaattiyhdistykselle 755 000 euroa asiakkuudesta, vaikka RAY:n työntekijät ovat keskimäärin 35-vuotiaita, usein opiskelijoita.[8]

Finanssivalvonnan mukaan vakuutusryhmittymät "ostavat" itselleen asiakkaita työeläkeyhtiöiden työhyvinvointirahoilla. Rahaa luvataan vastineeksi ryhmittymän kokonaisasiakkuudesta. Työhyvinvointirahojen jako onkin keskittynyt esimerkiksi 5-6 prosentille Ilmarisen ja Varman asiakkaita, vaikka kaikki asiakkaat joutuvat maksamaan niitä samassa suhteessa. Rahaa voidaan antaa jopa monikymmenkertainen määrä verrattuna asiakkaan maksamaan summaan. Saajat ovat usein uusia asiakkaita. Helsingin Sanomien julkistamassa viestissä tarjous työhyvinvointirahoista kytkettiin suoraan ryhtymiseen kokonaisasiakkaaksi. Fiva on huomattanut epäkohdasta vuodesta toiseen.[9]

STM:n selvitysmies Osmo Soininvaara onkin tästä syystä esittänyt työhyvinvointitehtävien siirtämistä työeläkeyhtiöiltä esimerkiksi Työterveyslaitokselle.[10]

Liiketoimet asiakkaiden kanssa

Satoja miljoonia euroja työeläkerahoja on käytetty myös liiketoimiin uusien asiakkaiden kanssa. Finanssivalvonta salaa osan näistä liiketoimista ja työhyvinvointirahoista, vaikka eläkeyhtiöt raportoivat ne sille. Helsingin Sanomien mukaan tämä tekee toimien julkisen valvonnan osittain mahdottomaksi.[11]

Vuoden 2013 hovioikeuden tuomion mukaan Varma hankki vuonna 2006 CR-Keskus Oy:n asiakkaakseen maksamalla 3,5-kertaisen ylihinnan tämän toimitiloista. Työeläkeyhtiöt tekevät kai kymmenittäin samantapaisia kauppoja joka vuosi.[12]

Kiinteistökaupat lähipiirin kanssa

Savon Sanomien mukaan työeläkeyhtiö Ilmarinen osti Finnairin pääjohtaja Mika Vehviläisen kalliin asunnon ylihintaan vuonna 2011, kun se ei ollut mennyt kaupaksi. Finnair on Ilmarisen suurasiakas. Päätöksen hyväksynyt Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas oli valtionyhtiö Finnairin hallituksen puheenjohtaja. Vehviläinen istui Ilmarisen hallintoneuvostossa.[13][14]

Sosiaali- ja terveysministeriön entinen ylijohtaja Tarmo Pukkila moitti kauppaa ja vaati selvitystä vastaavista kaupoista työeläkevaroilla. Hän myös kieltäisi eläkeyhtiöiden johdon toimimisen pörssiyhtiöiden hallituksissa.[15]

Jo vuonna 2003 Björn Wahlroos oli sanonut, että työeläkeyhtiöt maksavat ylihintaa kiinteistöistä saadakseen vastapalvelukseksi asiakkuuksia. Hän ihmetteli, miksi viranomaiset eivät puutu asiaan, vaikka se oli yleisesti tiedossa.[16] Sammon konsernijohtaja Wahlroos vaatikin työeläkerahojen keskittämistä esimerkiksi Eläketurvakeskuksen hallinnoitaviksi, koska järjestelmä ei nytkään ole "yksityinen" eikä kilpailullinen.[17] Myös Osmo Soininvaara pitää "yksityisiä" työeläkeyhtiöitä turhina eläkepolitiikassa mutta epäilee työnantajien olevan este niiden lakkauttamiselle.[18]

Tämä ei tietenkään käy ammattiliitoille, koska ne menettäisivät valtaansa käyttää työntekijöiden rahat johtonsa palkitsemiseen ja asemansa pönkittämiseen.

Ongelma on siinä, että työeläkerahoilla ei ole omistajaa. Työntekijät tai työnantajat eivät voi kilpailuttaa yhtiöitä, koska työeläkemaksun suuruus on määrätty laissa, kuten Sanomat totesi. Työmarkkinajärjestöt hallinnoivat niitä laiskasti tai rahaa itselleen ja omilleen siirtäen ja toisaalta kilpailevat asiakkaista kielletyn hintakilpailun sijaan korruptiolla.

Alhaiset tuotot nostavat työeläkemaksuja

Työeläkeyhtiöiden alhaiset tuotot nostavat sosiaaliturvajärjestelmään kuuluvia palkansaajien työeläkemaksuja. Prosenttiyksikkö tuotossa vastaa kahta prosenttiyksikköä eläkemaksussa.[7]

Väärinkäytökset, työmarkkinajärjestöjen johtama hallinto, omistamaton raha ja kilpailun kieltäminen ovat syinä heikkoihin tuottoihin.

Työeläkeyhtiöt käyttävät työeläkerahoja myös sponsoroimaan teatteria, oopperaa ja jalkapalloa.[7] Palkkioksi näiden alojen järjestöt valitsevat johtoonsa työeläkeyhtiöiden johtoa, kuten 2016 olympiakomitean puheenjohtajaksi valittu Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio.

Työeläkeyhtiöiden heikkojen tuottojen vuoksi vuonna 2011 ETK:n työryhmä esitti reaalituottotavoitteen pudottamista 4 prosentista 3,5 prosenttiin. Esimerkiksi Ilmarinen kertoi tuottonsa olleen vuodesta 1997 asti keskimäärin vain 3,6 prosenttia.[19]

Vuonna 2016 ETK uhkasi eläkemaksujen nousevan 24,4 prosentista 28 prosenttiin, koska kymmenen vuoden reaaliset sijoitustuotot ovat jääneet 2,8 prosenttiin tavoitellun 3,5 prosentin sijaan.[20]

Maailman osakeindeksi (MSCI) tuotti 8 % vuodessa 31.12.1996 - 31.8.2015, 7 % viimeisinä 10 vuotena.[21] Inflaatio oli 2 %.[22][23]

Euro (ECU) on kumpanakin jaksona devalvoitunut karkeasti 10 % dollariin nähden,[24][25], joten reaalituotot ovat noin 7 % kumpanakin jaksona.

Eläketurvakeskuksen mukaan 1940-luvulla syntyneiden työeläkemaksuille maksetaan eläkkeinä 6,5 prosentin reaalituotto ja 1970-luvulla ja myöhemmin syntyneille 2,3 prosenttia. Naiset saavat 2 prosenttiyksikköä enemmän tuottoa kuin miehet, nuorimmissa ikäluokissa yhden.[26]

Suomen työeläkeyhtiöt

Suomessa toimivat ainakin seuraavat työeläkevakuutusyhtiöt. Niiden perässä on mainittu yhtiöiden lähipiiriin kuuluvia vakuutuskonserneja.

Viitteet

  1. Näin ay-pomot rahastavat Talouselämä. 25.11.2010.
  2. SDP-johtajia syytetään veroparatiisien tukemisesta – "hurskastelu lyö ällikällä" Verkkouutiset. 24.2.2016.
  3. Analyysi: Työeläkeyhtiöillä kymmenien miljardien sijoitukset veroparatiiseissa Yle Uutiset. 23.2.2016. Yle.
  4. 4,0 4,1 Työeläkeyhtiöiden hallintoa hyvä joskus ravistella Savon Sanomat. 15.05.2017.
  5. Muut lehdet Helsingin Sanomat. 16.5.2017.
  6. Työeläkeyhtiö Etera antoi sittenkin vaalitukea Helsingin Sanomat. 2.10.2009.
  7. 7,0 7,1 7,2 http://www.hs.fi/talous/art-2000002925053.html Helsingin Sanomat. 12.10.2016.
  8. Kylkiäisten käyttö on syytä karsia eläkekilpailusta Helsingin Sanomat. 26.2.2016.
  9. Eläkeyhtiöt kalastelevat asiakkaita jakamalla miljoonia yritysten työhyvinvointiin Helsingin Sanomat. 31.5.2015.
  10. Osmo Soininvaara: Sosiaali- ja terveysministeriön HALLINNONALAN LAITOSTEN TEHTÄVÄT JA RAKENTEET SOTE-UUDISTUKSEN JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN TEHTÄVIEN TOTEUTTAMISEKSI (sivu 24) Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:5. 2017.
  11. Suomalaisten työeläkemiljardien valvonnasta paljastui iso puute – Fiva salasi kiistellyt työhyvinvointirahat Helsingin Sanomat. 23.9.2016.
  12. Kustaa Hulkko: Eläkeyhtiö Varman outo kauppa: Maksoi kiinteistöstä 3,5-kertaisen ylihinnan Suomen Kuvalehti. 15.2.2013.
  13. Korruption luvattu maa Savon Sanomat. 17.02.2012.
  14. Finnair-johtajan asuntokauppa: Vehviläinen tienasi 650 000 euroa Suomen Kuvalehti. 6.3.2012.
  15. Entinen ylijohtaja vaatii eläkeyhtiöiden sisäpiirikauppojen suurselvitystä (tilaajille) Helsingin Sanomat. 16.2.2012.
  16. Lahjooko eläkeyhtiö asiakkaitaan? Helsingin Uutiset - Rahan perässä. 16.2.2012.
  17. Kuinka monta eläkeyhtiötä tarvitsemme? Talouselämä. 9.9.2010, päivitetty 26.8.2015.
  18. Osmo Soininvaara: Hyvinvointivaltio puhtaalta pöydältä Soininvaara.fi. 7.11.2011.
  19. HS: Työeläkeyhtiöiden tuotot eivät riitä – eläkkeet voivat heiketä Helsingin Sanomat. 25.2.2011.
  20. Arvio tulevasta eläkemaksusta muuttui rajusti Kauppalehti. 28.10.2016.
  21. Is Value Set to Soar? (sivut 2-4) Franklin Templeton Institute, Topic Paper. 17.7.2015.
  22. http://www.in2013dollars.com/1996-dollars-in-2015?amount=100
  23. http://www.in2013dollars.com/2006-dollars-in-2015?amount=100
  24. https://www.federalreserve.gov/releases/h10/19961209/
  25. https://www.statista.com/statistics/412794/euro-to-u-s-dollar-annual-average-exchange-rate/
  26. Jo eläkkeellä olevat saavat parhaan tuoton työeläkemaksuilleen ETK.fi. 10.11.2015.
  27. Eläkeyhtiö Etera on heikossa kunnossa Helsingin Sanomat. 9.12.2013.
  28. Ilmarisen historia Ilmarinen.fi. 2017.
  29. Ilmarinen keskittää myyntiyhteistyönsä OP-Pohjolalle Arvopaperi. 27.1.2014.

Aiheesta muualla

Henkilökohtaiset työkalut