Luomuviljely

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Luomuviljely

Tutkimustulosten perusteella ei voida väittää, että luomu olisi turvallisempaa tai terveellisempää kuin tavanomainen ruoka[1][2][3][4][5][6][7] eikä myöskään paremman makuista[1][3] tai ympäristöystävällisempää.[8][9][10][11]

Sri Lanka siirtyi luomuun 2021, mikä johti katastrofiin. Sadot romahtivat 30-50 %, mikä oli yksi syy maan itsenäisyyden ajan pahimpaan kriisiin, joukkomielenosoituksiin ja presidentin maanpakoon (2022). Asiantuntijat varoittivat presidenttiä, mutta hänen kerrotaan kuunnelleen tutkijoiden sijaan aktivisti Vandana Shivaa. Luomuinstituutin johtajankin mukaan myös Englannissa ja Walesissä tehtyjen mallinnusten mukaan luomussa sadot putoavat 40 %.[12]

Alkuperä

Ensimmäisenä luomuviljelykurssina pidetään Rudolf Steinerin vuonna 1924 nykyisessä Puolassa pitämää kurssia. Osanottajia oli 111, eniten maanviljelijöitä (20) ja pappeja (9). Steiner vastusti alkanutta maanviljelyn teollistumista ja kemiallisia lannoitteita ja kuvasi maatilaa "organismiksi". Näistä ajatuksista kehittyivät biodynaaminen viljely ja muu luomutuotanto. [13]

Laajemmin luomumaatalousliike syntyi 1940-luvulla vastareaktiona maatalouden nopealle teollistumiselle ("vihreä vallankumous").[14] Keskeisenä vaikutteena oli holistinen näkemys farmista yhtenäisenä "organismina".[14] Termin "organic farming" (luomumaatalous, "elimellinen maatalous") loi lordi Northbourne (1940) Steinerin biodynaamisen viljelyn ajatusten pohjalta.[15] Northbourne katsoi, että jos maatilan ulkopuolelta saadaan lannoitteita tai muita kemikaaleja, tilaa ei voi pitää itsenäisenä elimenä, "elävänä kokonaisuutena".[15] Tähän elimeen tai "organismiin" kuuluisivat kasvit, maaperä ja pieneliöt.[15]

Vuonna 1972 perustettiin luomuliikkeen maailmanjärjestö International Federation of Organic Agriculture Movements (IFOAM). Perustajina olivat Ruotsin biodynaamisen viljelyn järjestö sekä Ranskan, Britannian, Yhdysvaltojen ja Etelä-Afrikan luomua edistävät järjestöt.

Biodynaaminen viljely

Luomun puhtain ja vanhin muoto on "biodynaaminen viljely". Biodynaaminen viljely perustuu Rudolf Steinerin antroposofisiin näkemyksiin[16][17] ja se tehdään täysin ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita (toisin kuin luomu yleensä[18]) mutta lisäksi käytetään "biodynaamisia ruiskutteita" eli "preraraatteja".[16] Teorian mukaisen maatalouden pitäisi tuottaa ihmiskunnan hengellistä (spiritual) kehitystä vangitsemalla "kosmisia voimia" ruokaan.[17] Journal of Agricultural and Environmental Ethicsissä julkaistun analyysin johtopäätös oli, että tämä viljelyteoria on okkultismia eikä voi hyödyttää vaihtoehtoisen tai kestävän maatalouden kehittämistä. [17]

Biodynaamisen viljelyn perustana olleen Steinerin maatalousteorian testattava hypoteesit on osoitettu vääriksi. Suuri osa väitteistä ei kuitenkaan ole edes testattavissa. [17]

Biodynaamisen viljelyn ydinasioita on kylvämisen ja korjaamisen ajoittaminen astrologisesti kuun ja tähtien liikkeiden perusteella.[19][20][21] Suomessakin myydään Maria Thunin kylvö- ja korjuukalenteria, jonka pohjana ilmoitetaan olevan vuosikymmenten viljelykokeet ja tähtikonstellaatioiden tutkiminen.[19][22] Viljelyajankohtaan vaikuttaa myös se, onko syötävä osa kasvin lehti, juuri, kukka vai hedelmä.[20][21]

Esimerkiksi preparaatti numero 500 valmistetaan täyttämällä lannalla sarvi imettävältä ja kaksi päivää aiemmin hyvinsyötetyltä lehmältä sekä upottamalla se talveksi 40-46 sentin syvyyteen pellon alle talveksi. Seuraavana vuonna sarven sisältö sekoitetaan valtavaan vesimäärään ja sitä ruiskutetaan pellolle 0,006 grammaa neliömetriä kohden, kuunvaiheen ollessa vähenevä. [23][24]

Biodynaamisen viljelyn puolustajat, myös Steiner, ovat kutsuneet sitä "hengelliseksi tieteeksi" osana laajempaa antroposofista liikettä.[25][26][27]

Biodynaamista viljelyä arvostellaan pseudotieteeksi, koska sen tehokkuudesta ei ole kunnollista näyttöä, ja sen periaatteissa on maagista ajattelua.[28][29][30][17]

Biodynaaminen yhdistys on Luomuliiton vanhin jäsen ja kattoi alussa puolet kaikista luomuyhdistysten jäsenistä. [31]

Ks. myös TÄHTIEN ALLA (professori Nils Mustelin biodynaamisesta viljelystä Yle FST:ssä 23.4.1991).

Luomulainsäädäntö

Sallitut torjunta-aineet ja lannoitteet

Luomussa käytetään sekä pieneliöiden valmistamia että synteettisesti valmistettuja tuholaismyrkkyjä. Luomun käyttämät tuholaismyrkyt käyvät läpi samat tarkistukset kuin tavanomaisenkin viljelyn käyttämät. Luomussa käytetään myös sienimyrkkyjä ja lannoitteita. Samoja yhdisteitä täytyy löytyä myös luonnosta. Luomuviljelijä Rod Braga kertoo, että he joutuvat käyttämään luomussa tuholaismyrkkyjä paljon enemmän ja usein tiheämminkin kuin perinteisessä viljelyssä, koska muuten luomulla ei saisi tuotettua tarpeeksi ruokaa. [18]

Suomessa Evira pitää rekisteriä luomussa sallituista kasvitauteja ja tuhoeläimiä vastaan käytetyistä aineista[32] sekä sallituista orgaanisista ja epäorgaanisista lannoitteista ja maanparannusaineista.[33]

Ympäristövaikutukset

Tieteellisen tutkimuksen perusteella luomutuotantoa ei voida sanoa tavanomaista ympäristöystävällisemmäksi, vaikka yksittäistutkimuksia on molempiin suuntiin.[8][9][10]

Aihetta tutkinut Oxfordin yliopiston tutkijaryhmä totesi, että sekä luomuviljely että tavanomainen viljely ovat ympäristölle haitallisempia kuin integroidut menetelmät, joissa mikään hyödyllinen käytäntö ei ole kiellettyä. Integroidut menetelmät ja perinteinen tuotanto näyttävät paljon paremmilta päästöjen, energiankulutuksen ja biodiversiteettivaikutuksen suhteen, kun otetaan huomioon luomun vaatima laajempi peltoala. [34][10]

Tohtori Hanna Tuomiston mukaan monet luulevat luomun olevan automaattisesti ympäristöystävällistä, vaikka tutkimus osoittaa, että se on toisinaan ympäristölle haitallisempaa kuin tavanomainen viljely. Tuomiston Oxfordin yliopistossa johtama 71 vertaisarvioidun tutkimuksen meta-analyysi päätyi siihen, että luomuviljan, -maidon ja -sianlihan kasvihuonepäästöt ovat suuremmat kuin tavanomaisilla mutta naudanlihan ja oliivien kasvihuonepäästöt vähäisempiä. Luomutuotanto vaati enemmän peltoalaa saman tuotteen tuottamiseksi. 16 % tutkimuksista sai tulokseksi, että luomuviljely vähentäisi lajien muotoisuutta mutta useimmissa tutkimuksissa se näytti lisäävän monimuotoisuutta. [8]

Tutkijoiden mukaan asetelmasta "luomu vastaan tavanomainen" pitäisi luopua ja yhdistää molempien hyviä puolia, jotta saataisiin näitä ympäristöystävällisempää tuotantoa. Pitäisi jalostaa uusia lajikkeita vähentämään suojeluaineiden tarvetta ja käyttämään ravinteita tehokkaammin sekä lisäämään satoisuutta, jotta että peltoalaa ei tarvittaisi niin paljon, vaan villieliöillekin jäisi tilaa. [8]

Luomutuotteen typpi-, typpioksidi- ja ammoniakkipäästöt ovat suurempia kuin perinteisen tuotteen tarvittavan suuremman peltoalan vuoksi, samoin rehevöittämis- ja happamoittamisvaikutukset mutta energiankulutus oli vähäisempää.[9] Muut erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.[9]

Cranfield Universityn tutkimuksessa (2003 - 2005) Britannian ympäristö- ja maatalousvirastolle todettiin ilmasto-, happamoittamis- ja rehevöittämispäästöjen vaihtelevan mutta että "luomutuotannossa kuormitus on usein suurempaa, mm. typpivalumien ja typpidioksidipäästöjen vuoksi", vaikka primäärienergiaa kuluikin useimpiin tuotteisiin vähemmän. Typpidioksidi oli kaikissa tuotteissa merkittävin kasvihuonepäästö paitsi tomaateissa. Toisaalta "luomutomaatit aiheuttivat aina [ei-luomua] enemmän kuormitusta (paitsi kasvinsuojeluaineita)". Jotkin päästöistä olivat pienempiä suhteessa peltoalaan, mutta luomu vaati aina 65 - 200 % enemmän peltoalaa kuin ei-luomuviljely. [35][11]

Tehomaatalous vs. luomu

Maatalousteknologian kehittäminen kuten lannoitteet säästää 13,1 miljardia hiilidioksiditonnia kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain verrattuna vuoden 1961 teknologiaan. Hiilipäästöjä aiheuttaa eniten peltoalan lisääminen, mutta satojen kasvu johtuu lähinnä teknologian kehittymisestä, vähemmän peltojen lisäämisestä. Viljatuotanto kasvoi 162 % ja väestö vain 111 % vuosina 1961 - 2005. [36]

Ruotsin maatalousyliopiston pellonhoidon, vesistönhoidon ja systeemiekologian professorit esittivät marraskuussa 2014, että luomuun siirtyminen vaatisi peltopinta-alan kaksinkertaistamisen, mikä vähintään kaksinkertaistaisi ravinnepäästöt vesistöihin ja johtaisi ympäristökatastrofiin. Siksi pitäisi siirtää luomutuotannon tuki tavanomaisen tuotannon viherryttämiseen. Professorien mukaan luomuruoka ei ole terveellisempää eikä ympäristöystävällisempää ja vahingoittaisi vakavasti paikallista ja globaalia ruokahuoltoa. [37][38]

Globaalit kuljetukset

Ruoan luomu-status ei takaa ympäristöystävällisyyttä, ja luomuruoka tuodaan usein toiselta puolen maailmaa.[39]

Maaperän köyhtyminen

Väite siitä, että ei-luomuviljely köyhdyttäisi maaperää, on dosentti Tammisolan mukaan huijausta. Nykyaikaiset viljelymenetelmät vähentävät eroosion viidessadasosaan, vedet saastuvat vähemmän ja ravinteet säilyvät pellossa. [40]

Lajien uhanalaisuus ja monimuotoisuus

Maatalouden ympäristöteknologian professori Laura Alakukun ja maatalouspolitiikan professori Jyrki Niemen mukaan luonnon monimuotoisuus ei kestä peltoalan lisäämistä. Alakukku korostaa satoisuuden olevan avainkysymys. Luomussa sama tuotanto vaatii enemmän peltoalaa, koska lannoitteiden puute heikentää satoja. [10]

Dosentti Tammisolan mukaan luomun käyttämän biologisen torjunnan tuomat lajit voivat aiheuttaa sukupuuttoja. Esimerkiksi luomussa suosittu Trichogramma-pistiäinen hyökkää 200 lajin munien kimppuun, myös lähes kaikkien tutkittujen perhoslajien. Ranskassa, Saksassa Sveitsissä vapautetaan joka vuosi 6 miljardia pistiäistä, joista jää luontoon pysyvä populaatio. [41][42]

Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry:n mukaan luomun vaatima valtavasti suurempi peltoala vie huomattavasti elintilaa villieläimiltä. [43]

Tuomas Enbuske: tekno vs. luomu

Toimittaja Tuomas Enbusken mukaan luomupellot vaativat mm. viljojen ja perunan kohdalla kaksinkertaisen peltoalan, mikä kuluttaa luontoa.[44]

Luonnonmukainen ruoka on usein epäterveellistä. Esimerkiksi kehitysmaiden maissi on pakosta luomua. Kasvinsuojeluaineiden puutteessa siinä on tuholaisten käytävien vuoksi homemyrkkyä, joka aiheuttaa syöpää ja maksavaurioita. Italiassa tutkitussa luomumaississa oli sata kertaa enemmän homemyrkkyjä kuin keinomaississa. [44]

Määrä

Suomen viljasadosta luomua on 2,2 % (leipäviljasta 1,9 %, rehuviljasta 2,3 %).[45]

Maailman maatalousmaasta 0,9 % on luomutuotannossa (2011),[46] Suomen peltoalasta 8,7 % (2012).[47]

Tukiaiset

Luomu on huonosta satoisuudestaan huolimatta usein kannattavin tuotantolaji, joten maanviljelijät viljelevät sitä taloudellisista syistä, hinnan ja tukiaisten vuoksi. Maatalouspolitiikan professori Jukka Kola katsoo, että luomutuet pitäisi lopettaa ja kuluttajien pitäisi maksaa luomusta eikä valtion. [48]

Hinnan ja tukiaisten lisäksi luomuun vaaditaan vähemmän materiaalisia panoksia mutta usein paljon enemmän työtunteja, konetunteja ja peltoalaa.

Luomutuotannolle maksetaan omia tukiaan tavallisten maataloustukien lisäksi.[49] Vuonna 2013 luomun erityistuen suuruus oli 141 euroa/ha[50] tuotannosta riippumattomana hehtaaritukena.

Maankäyttö ja ruokaturva

Oxfordin tutkijoiden 71 tutkimuksen meta-analyysin mukaan luomumaatalous vaatii 84 % enemmän maa-alaa, lähinnä ravinteiden (etenkin typpi) puutteen vuoksi mutta toisinaan rikkaruohojen, tautien tai tuholaisten vuoksi, eläinten heikomman tuottavuuden ja maanparannuskasvien vaatiman tilan vuoksi.[9] Jotta villieläimille ja metsänhoidolle jäisi enemmän tilaa, tarvittaisiin luomua tuottavampia menetelmiä.[8]

Vertailun vuoksi: Jos kaikki yhdysvaltalaiset luopuisivat eläinruoasta, ilmastopäästöt vähenisivät 2,6 % eli 28 % ruoantuotannon osalta mutta ihmiset kärsisivät tärkeiden ravinteiden vajeista ja saisivat liikaa energiaa, PNAS-lehdessä julkaistu mallinnus osoittaa. Vaikka eläinpäästöt ovat 49 % maatalouspäästöistä, vähennys olisi siis vain 28 %, koska pitäisi tuottaa toisin enemmän sivutuotteita, esimerkiksi keinolannoitetta lannan loppuessa, ja kasvinviljelyn sivutuotteena syntyvää ihmiselle kelvotonta rehua ei voisi enää hyödyntää eläintuotannossa. Mallissa maatalouseläimistä luovuttaisiin täysin.[51] Täyden veganismin hyöty on siis luultua pienempi.[52]

Lukuja ei voi suoraan verrata, joten ei ole varmaa, että luomu yksin on pahempaa kuin USA-tason lihansyönti. Kohtuullinen lihansyönti lienee näistä pienin paha.

Maailmanpankin tieteen ja teknologian erityisneuvonantaja Eija Pehu esittää, että globaali ruokaturva vaatisi 2 %:n tuotannon kasvua joka vuosi vuosikymmenten ajan, kun taas luomu vähentää satoja. Hän arvioi luomun satoisuudeksi 50 - 70 %. [48]

MIT:n julkaisema kirja "Enriching the Earth" arvioi, että siirtyminen luomuviljelyyn aiheuttaisi 2 miljardin ihmisen menehtymisen. [48]

Englannissa luomunviljelyn satoisuus on 55 % tavallisen viljelyn satoisuudesta. [53][54]

Cranfield Universityn tutkimuksessa luomu vaati 65 - 200 % enemmän peltoalaa kuin ei-luomutuotanto. Erityisen paljon peltoalaa vaativat leipävehnä (ainakin kolminkertainen määrä) ja peruna (160 % enemmän). [35][11]

Suomessa satoisuus on puolet normaalista

Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola kirjoittaa, että luomun hehtaarisato Suomessa on noin puolet normaalista maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastojen (2008) mukaan. Viljat 39 - 61 %, rypsi 60 %, herne 56 % ja peruna 49 %.[55] Vuonna 2014 luomuviljakin vaati yhä kaksinkertaisen peltoalan: satotaso oli 50–60 % tavanomaisen tasosta.[56]

Perunaruton takia luomuperunan sato vaihtelee voimakkaasti ja on keskimäärin alle puolet tavanomaisesta.[56] Suurimmat luomuteollisuusperunatilat käyttävät perunaa karjanlannan hävittämiseen, koska tällöin sallitaan suuremmat fosforimäärät.[56] Kun tulee perunaruttoa, tämä kuorma valuu rehevöittämään Itämerta.

Tammisolan mukaan tosin mainitut Tiken [nyk. Luke] luvut kaunistelevat totuutta, koska ne eivät ota huomioon luomun "välivuosia", joina pelto ei tuota satoa vaan "latautuu". (Luomuviljelijä) Osmo Rauhala sanoi Ylen A-Talk-ohjelmassa 6.10.2011, että jopa puolet luomutilan pelloista voi vuorollaan olla "latauksessa". Tammisolan mukaan välivuodet pitäisi ottaa huomioon, mutta tämä vaatisi niiden "jyvittämistä" tilan eri kasveille, minkä vuoksi Tike yksinkertaisesti sivuuttaa ne. [57]

YK:n kanta

Vuonna 2007 tiedotusvälineissä levisi huhu, että YK:n maatalousjärjestö FAOn mukaan luomu voisi kelvata tavanomaisen tavoin maailman ruokaturvan varmistamiseen. FAO reagoi tähän tiedotteella, jonka mukaan luomutuotteista saadaan yleensä korkeampi hinta ja siksi ne ovat hyvä tulonlähde viljelijöille ja niitä tulee edistää. Tiedotteessa korostettiin, että luomulla ei pystytä ruokkimaan edes nykyistä ihmiskuntaa, saati tulevaa suurempaa, vaan kemiallisia lannoitteita tarvitaan. Tiedottessa muistutettiin sekä datan että mallien osoittavan luomun tuottavuuden täysin riittämättömäksi ihmiskunnalle. [58]

FAOn mukaan kemiallisilla tuotteilla kuten lannoitteilla voidaan lisätä huomattavasti tuottavuutta etenkin Afrikassa, jossa lannoitteiden käyttö on vain kymmenys Aasian tasosta. Esimerkiksi Malawissa sadot on saatu nousuun uusilla siemenillä ja lannoitteilla. [58]

FAO vaatii kehittämään bioteknologiaa. Kehitysmaiden tapaustutkimuksista koostetun FAOn raportin perusteella bioteknologia auttaa pienviljelijöitä parantamaan elantoaan ja ruokaturvaa. [59]

YK:n ihmisoikeuskomissaarin toimisto tiedotti 8.3.2011 erikoisraportoija (juristi) Olivier de Schutterin raportista, jonka mukaan kriittisen alueen pienviljelijöiden sato saatiin kaksinkertaistettua agroekologisilla menetelmillä, etenkin Afrikassa. [60] Heikki Jokipii kirjoittaa, että koska YK:n maatalousasiantuntijajärjestö FAO ei ole koskaan suosittanut luomua, luomun kannattajat käyttävät tällaisia kiertoteitä.[61] MTT:n professori Jyrki Niemi tyrmää de Schutterin raportin: siinä verrattiin toisiinsa hyvin kehittynyttä luomuviljelyä ja hyvin alkeellista tavanomaista viljelyä, jossa ei ollut edes lannoitusta.[62] Jos maailma siirtyisi luomutuotantoon, ruokaa riittäisi vain puolelle ihmiskunnasta.[62] Suomessakin luomusadot ovat 30-50 % pienempiä.[62]

Afrikka/NEPAD

Afrikan maiden yhteistyöjärjestö NEPAD totesi konferenssissaan, että afrikkalaisten ruokkiminen ja lasten aliravitsemuksen ehkäiseminen vaatii korkeaa satoisuutta, paranneltuja siemeniä sekä lisää keinolannoitteita ja kastelua. [63]

Näkemyksiä

Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisolan mielestä luomu asettaa "porttikieltoja tieteelle": [55]

  • "Integroitu torjunta ja suorakylvö ovat näet tieteeseen perustuvia menetelmiä. Luomussa niiden käyttö on vaikeampaa kuin muussa viljelyssä, monesti mahdotontakin, koska luomussa asetetaan tieteelle porttikieltoja."[55]
    • "Suorakylvö (kyntämätön viljely) vähentää eroosiota keskimäärin 488-kertaisesti, parantaa maan rakennetta, lisää pellon biologista monimuotoisuutta sekä vähentää hiilen karkaamista maasta ilmakehään. Vettäkin säästyy,"[55]
    • "Luomuun tällainen viljely ei oikein käy, sillä luomussa maata joudutaan alituisesti muokkaamaan rikkaruohojen kurittamiseksi. Eivät ne tahdo siitäkään toeta"
    • "Muuntogeeniset lajikkeeet ovat muutamassa vuodessa moninkertaistaneet kyntämättömän viljelyn (www.geenit.fi/TTF130209.pdf s. 39–46). "[55]
  • "Virallisessa luomussa on tosiasiallisesti kielletty kokonaisia luonnontieteiden ydinalueita, kuten synteettinen orgaaninen kemia sekä uudehko geneettinen osaaminen. On selvittävä likaisilla vanhoilla menetelmillä, kuten mutageneesi ja kaukoristeytykset, sekä sovellettava tieteenvastaisia uskomusjärjestelmiä, kuten homeopatia (www.vihreat.fi/yleviarkisto/2003/9_2003/0672.htm http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2008:250:0001:0084:FI:PDF " [55]

"Tuottavuuden huimasta kasvusta maataloudessa 10 000 vuoden aikana puolet on saatu viljelymenetelmiä parantamalla, puolet taas kasvinjalostuksen ansiosta (www.geenit.fi/EP101006LiiteIK.pdf)" [55]

"Paljon lantaa ja puuta palaa kehitysmaissa hukkaan turhassa myrkynkeitossa. Myrkkypapuja täytyy keittää tuntikausia ruokamyrkytyksen välttämiseksi, ja kassavan juurakoita joudutaan prosessoimaan 3–6 vuorokautta tappavan syaanivedyn poistamiseksi. " "Asiaa voitaisiin johonkin mittaan auttaa kasvinjalostuksella: jalostamalla tärkeät ravintokasvit myrkyttömiksi (www.geenit.fi/TP090109.pdf s.2, 48–56, 64, 75). " [55]

"Luonnon suojelemiseksi tuotantoa on tehostettava olemassa olevalta peltoalalta. " [55]

Lisää tieteenvastaisuutta

Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola käy läpi sitä, mitä kaikkea tiedettä luomussa kielletään: http://www.mv.helsinki.fi/home/tammisol/LuomunOngelmia.pdf

Tieteen saavutuksia

  • Vihreä vallankumous: "Viljelyn vihreässä kumouksessa 1960-luvulla viljan satotasot nousivat Aasiassa kolminkertaisiksi (tonnista kolmeen tonniin hehtaarilta). Nousu saatiin suureksi osaksi lannoituksen ansiosta. Afrikkaan "vihreä kumous" ei ulottunut." (www.geenit.fi/KU240309jokip.pdf). [55]
  • Malawin ihme: "Tiedelehdissä on viime vuodet hämmästelty Malawin ihmettä (www.nature.com/nature/journal/v458/n7235/full/458148a.html). Maa kärsi vielä vuonna 2005 nälänhädästä, mutta on nyt ruoan nettoviejä. Viljasadot kasvoivat kolminkertaisiksi. [55]
    • ""Ihme" toteutui tehoviljelyllä: viljelijöille annettiin mahdollisuus saada käyttöönsä parempaa kylvösiementä, keinolannoitteita ja torjunta-aineita" [55]

Luomun kannattajien viitteet

"Luomun ”todisteena” viitataan kampanjoissa usein IAASTD-maatalousarviointiin (Ching 20.3.). Tämä on kuitenkin kehäpäätelmä. Arviointihan ajautui tieteelliseen vararikkoon juuri antamalla ohjat kirjavalle kaartille tiedettä karsastavia "aate"liikkeitä (http://geenit.fi/SmtsIAASTD110209.pdf ). " [55]

"Biologian huippututkijat savustettiin käytännössä ulos, ja tynkäraportista tuli tieteellisesti heikkotasoinen†" [55]

Luomun kannattajia

"Elontiedettä torjuvat liikkeet eivät jalosta kasvilajikkeita. Biotutkimusten kitkeminen on niiden toimialaa – puolet biologien kenttäkokeista tärvellään Euroopassa joka vuosi. " [55]

"Maisteri Ching (Lim Li Ching) ansaitsee puntansa vetämällä päätoimisesti nettiyhteisön aatekampanjaa tämän vuosituhannen kasvibiologian mitätöimiseksi. Kampanja vastustaa myös terveellisemmän ravinnon jalostamista kehitysmaiden köyhille – se torjuu kansainvälisiä humanitäärisiä ohjelmia, kuten Kultainen riisi (www.goldenrice.org, www.geenit.fi/TP090109.pdf s 14–15) ja Biokassava Plus (http://biocassavaplus.org, www.geenit.fi/TP090109.pdf s 53–55), kehittämällä niistä biologisesti järjettömiä tarinoita median kierrätettäviksi. " [55]

"Perinteinen kassava (maniokki) on kehnoa ja myrkyllistä ravintoa 800 miljoonalle ihmiselle kolmannessa maailmassa. Kassavan ravintoarvoa kohennetaan nyt laajassa kansainvälisessä 6 jalostusohjelmassa" [55]

"Juuri nämä likaiset kampanjat vievät elämän tieteen hedelmät köyhien ulottuvilta – ja lahjoittavat ne suurpääoman monopoliksi (www.geenit.fi/Nic08Laht.pdf). " [55]

Natsikortti

Luonnonmukaisuus ja luonnonmukainen ruoantuotanto olivat natsismi-aatteen ydinasioita, samoin eläinten oikeudet. Jopa puolueen kuva kansakunnista perustui Steinerilta opittuun "orgaaniseen" kuvaan maailmasta.

Natsit edistivät luomua myös käytännössä:

"Himmler antoi v.1942 määräykset idästä valloitettujen alueiden luonnonmukaisesta käsittelystä… Valtakunnankansleri Hess oli vankkumaton luonnonystävä ja Steinerin oppien kannattaja, noudatti tiukkaa biodynaamista ruokavaliota ja hyväksyi ainoastaan homeopaattisten lääkkeiden käytön. Hän oli maatalousministeriäkin sinnikkäämpi luonnonmukaisen viljelyn puolustaja ja vaati Darrélta näyttävämpiä toimenpiteitä sen edistämiseksi." (Fascist Ecology. Institute for Social Ecology, Vermont 6.8.1998). Luonnonsuojeluyhdistysten jäsenistä liittyi lopulta 60% natsipuolueeseen. http://www.vihreat.fi/yleviarkisto/2003/9_2003/0672.html

"Heinrich Himmlerin määräyksestä Dachaun keskitysleirillä viljeltiin maata biodynaamisesti Rudolf Steinerin antroposofistisin opein. Dachaussa luomuviljely oli laajinta ja kaupallisesti kannattavinta. SS:n biodynaamisella maatilalla Auschwitz–Birkenaun tuhoamisleirillä käytettiin lannoitteena juutalaisten tuhkaa." - HS[64]

Kansallissosialistinen Suomen vastarintaliike julkaisi vuonna 2015 (Ruotsin SVL:n eli SMR:n ja koko Pohjoismaiden SVL:n johtaja) Klas Lundin tekstin asiasta, kuten: "Yleensäkin meidän tulisi vastustaa maanviljelyn ja eläinten pidon teollistumista, mikä merkitsee myös geenimuuntelun, kemiallisten lannoitteiden ja kemiallisten torjunta-aineiden kieltämistä." [65]

Lund: "Kansallissosialismi kehitti jo varhain orgaanisen näkemyksen maailmasta" [omaksumastaan Rudolf Steinerin orgaanisesta viljelynäkemyksestä, johon luomu, etenkin biodynaaminen viljely, pohjautuu]. [65]

Luomu ja geenimuuntelu

Perinteinen mutaatiojalostus lasketaan Kanadassa geenimuunteluksi (GMO), Euroopassa ei, Yhdysvalloissa sitä saa käyttää jopa luomutuotteissa. Osa yhdysvaltalaisista luomukasveista on siis gammasäteilyllä tai geneettistä koostumusta muuttavilla karsinogeenisillä kemikaaleilla jalostettuja mutanttilajikkeita. Tällaista geenimuuntelua on harjoitettu 1940-luvulta asti. Se kuitenkin voi aiheuttaa enemmän geneettisiä muutoksia ja niitä muutoksia on vaikeampi jäljittää. [66]

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Organic Production and Food Quality: A Down to Earth Analysis. Robert Blair (DSc, Professor Emeritus in the Faculty of Land and Food Systems at the University of British Columbia, Vancouver, Canada). Wiley-Blackwell, Oxford, UK, 2012. ISBN 978-0-8138-1217-5.
  2. ↑ Magkos F (2006). "Organic Food: Buying More Safety or Just Peace of Mind? A Critical Review of the Literature". Critical reviews in food science and nutrition 46 (1): 23–56. doi:10.1080/10408690490911846. PMID 16403682. 
  3. ↑ 3,0 3,1 Bourn D, Prescott J (January 2002). "A comparison of the nutritional value, sensory qualities, and food safety of organically and conventionally produced foods". Crit Rev Food Sci Nutr 42 (1): 1–34. doi:10.1080/10408690290825439. PMID 11833635. 
  4. ↑ Smith-Spangler, C; Brandeau, ML; Hunter, GE; Bavinger, JC; Pearson, M; Eschbach, PJ; Sundaram, V; Liu, H; Schirmer, P; Stave, C; Olkin, I; Bravata, DM (September 4, 2012). "Are organic foods safer or healthier than conventional alternatives?: a systematic review.". Annals of Internal Medicine 157 (5): 348–366. doi:10.7326/0003-4819-157-5-201209040-00007. PMID 22944875. 
  5. ↑ Dangour AD et al (2009) Nutritional quality of organic foods: a systematic review The American Journal of Clinical Nutrition 92(1) 203–210
  6. ↑ You must specify archiveurl = and archivedate = when using {{cite web}}.Organic food. UK Food Standards Agency. Archived from the original on 11 June 2011.
  7. ↑ Williams, Christine M. (February 2002). "Nutritional quality of organic food: shades of grey or shades of green?" (PDF). Proceedings of the Nutrition Society 61 (1): 19–24. doi:10.1079/PNS2001126. 
  8. ↑ 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 Organic farms not necessarily better for environment, University of Oxford, 04 Sep 12.
  9. ↑ 9,0 9,1 9,2 9,3 9,4 Does organic farming reduce environmental impacts? - A meta-analysis of European research, H.L. Tuomisto, I.D. Hodge, P. Riordan & D.W. Macdonald, Authors’ version of the paper published in: Journal of Environmental Management 112 (2012) 309-320
  10. ↑ 10,0 10,1 10,2 10,3 Onko luomu oikeasti parempaa?, Helsingin Sanomat 3.2.2013.
  11. ↑ 11,0 11,1 11,2 Determining the environmental burdens and resource use in the production of agricultural and horticultural commodities. - IS0205, Williams, A.G. et al., Cranfield University, U.K., August 2006. Svensk mat- och miljöinformation. Pages 4-6, 29 and 84-85.
  12. ↑ Väkilannoitteet kieltänyt maa ajautui kaaokseen (sivu A16 ja A17) Helsingin Sanomat. 1.8.2022.
  13. ↑ Paull, John (2011) "Attending the First Organic Agriculture Course: Rudolf Steiner’s Agriculture Course at Koberwitz, 1924", European Journal of Social Sciences, 21(1):64-70.
  14. ↑ 14,0 14,1 Drinkwater, Laurie E. (2009). "Ecological Knowledge: Foundation for Sustainable Organic Agriculture", in Francis, Charles: Organic farming: the ecological system. ASA-CSSA-SSSA, 19. ISBN 978-0-89118-173-6. 
  15. ↑ 15,0 15,1 15,2 John, Paull (2006). "The Farm as Organism: The Foundational Idea of Organic Agriculture" (PDF). Elementals: Journal of Bio-Dynamics Tasmania 80: 14–18. 
  16. ↑ 16,0 16,1 Suojeluun liittyvää sanastoa BirdLide Suomi. Viitattu 4.11.2009.
  17. ↑ 17,0 17,1 17,2 17,3 17,4 Kirchmann, Holger (1994). "Biological dynamic farming--an occult form of alternative agriculture?". J. Agric. Environ. Ethics 7 (2): 173–187. doi:10.1007/BF02349036. 
  18. ↑ 18,0 18,1 Barbara Quinn: Challenges in using pesticides, Barbara Quinn, The Herald, Food & Wine, 02/12/2014.
  19. ↑ 19,0 19,1 [http://www.suomalainen.com/tasku-ja-p%C3%B6yt%C3%A4kalenterit/tasku-ja-p%C3%B6yt%C3%A4kalenterit/kylv%C3%B6-ja-korjuukalenteri-2003-sku-p9529909101 Thun, Maria, Kylvö- ja korjuukalenteri 2003, Suomalainen kirjakauppa, luettu 22.2.2014.
  20. ↑ 20,0 20,1 Desai, B K (2007). Sustainable agriculture: a vision for the future. New Delhi: B T Pujari/New India Pub. Agency, 228–9. ISBN 978-81-89422-63-9. 
  21. ↑ 21,0 21,1 Biodynamic Tea (2007), "Beyond Organic Biodynamic Tea".
  22. ↑ Kylvö- ja korjuukalenteri 2014, Hyötykasviyhdistys r.y. Sitaatti: "Maria Thunin tähdistöihin ja biodynaamiseen maanviljelyyn liittyvä tutkimustyö on luonut uusia uria kasvien viljelyssä ja hoidossa..." (Rihu ry, 2013).
  23. ↑ BIODYNAAMINEN VIINI ON ÄÄRILUOMUA, toimituspäällikkö Jari F. Lampén, Aromi-lehti, Helmikuu 22. 2010.
  24. ↑ Preparation 500 - Cow Horn Manure, BIO-DYNAMIC ASSOCIATION OF INDIA (BDAI), Tamil Nadu, India, 2014.
  25. ↑ Florian Leiber, Nikolai Fuchs and Hartmut Spieß, "Biodynamic agriculture today", in Paul Kristiansen, Acram Taji, and John Reganold (2006), Organic Agriculture: A global perspective, Collingwood, AU: CSIRO Publishing
  26. ↑ Paull, John (2011). "Attending the First Organic Agriculture Course: Rudolf Steiner's Agriculture Course at Koberwitz, 1924". European Journal of Social Sciences' 21 (1): 64–70. 
  27. ↑ Paull, John (2011) "Biodynamic Agriculture: The Journey from Koberwitz to the World, 1924-1938", Journal of Organic Systems, 2011, 6(1):27-41.
  28. ↑ Goode, Jamie (2006-03-01). The science of wine: from vine to glass. University of California Press. ISBN 978-0-520-24800-7. 
  29. ↑ Chalker-Scott, Linda (2004). "The Myth of Biodynamic Agriculture". 
  30. ↑ Smith, D. (2006). "On Fertile Ground? Objections to Biodynamics". The World of Fine Wine (12): 108–113. 
  31. ↑ "Luomuviljelylle virallinen asema", julkaisussa Luomuliitto 20 vuotta, Luomuliitto, 2005, sivu 3.
  32. ↑ http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/kasvit/kasvinsuojeluaineet_20120322.pdf
  33. ↑ http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/asiakokonaisuudet/luomu/kasvit/luomuun_soveltuvat_lannoitteet_2014.pdf/
  34. ↑ Productive farms can be ‘greener than organic’, Oxford University, 13 February 2012.
  35. ↑ 35,0 35,1 Determining the environmental burdens and resource use in the production of agricultural and horticultural commodities, Williams, A.G. et al., Cranfield University, U.K., August 2006. Organic Agriculture Centre of Canada.
  36. ↑ Greenhouse gas mitigation by agricultural intensification, Jennifer A. Burneya, Steven J. Davis, and David B. Lobella, Proceedings of the National Academy of Sciences, June 29, 2010 vol. 107 no. 26, 12052-12057
  37. ↑ Ruotsalaistutkijat tyrmäävät luomun, Maaseudun Tulevaisuus, 17.11.2014.
  38. ↑ Ekologisk odling – vägen till svält, Svenska Dagbladet, 17 november 2014, HOLGER KIRCHMANN, professor i växtnäringslära och markvård vid Sveriges Lantbruksuniversitetet (SLU), LARS BERGSTRÖM, professor i vattenvårdslära vid SLU, THOMAS KÄTTERER, professor i systemekologi vid SLU, RUNE ANDERSSON, före detta programchef vid SLU.
  39. ↑ "Luomuruoka on kasvanut maailmanlaajuiseksi liiketoiminnaksi - Kuljetusten lisääntyessä luomun hiilijalanjälki kasvaa", Maaseudun Tulevaisuus 17.2.2012, sivu 13
  40. ↑ "Luomu on mätä kompromissi tiedettä ja taikauskoa", Yle Uutiset 13.3.2013.
  41. ↑ Biologisen torjunnan riskit, kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola, Helsingin yliopisto, 30.11.2010.
  42. ↑ Parasitism of non-target butterflies by Trichogramma brassicae Bezdenko (Hymenoptera: Trichogrammatidae) under field cage and field conditions, D. Babendreier et al., Biological Control, Volume 26, Issue 2, February 2003, Pages 139–145.
  43. ↑ On valinta, mitä eläimiä kohtelee hyvin, Heikki Jokipii, Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa-Turvattu Luonto ry, 29. 11. 2012.
  44. ↑ 44,0 44,1 Kaikki mikä tulee luonnosta ei ole hyvää!, Tuomas Enbuske 17.6.2011.
  45. ↑ Luomusatotilasto ja saman sivun tiedosto "Luomusato 2013", Maataloustilastot.fi (MMMTike), 18.12.2013.
  46. ↑ Helga Willer, Julia Lernoud and Robert Home The World of Organic Agriculture: Statistics & Emerging Trends 2013 Research Institute of Organic Agriculture (FiBL) and the International Federation of Organic Agriculture Movements (IFOAM, 2013
  47. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä evira ei löytynyt
  48. ↑ 48,0 48,1 48,2 Luomu on lumetta, Yle MOT, TV1 7.5.2001. Haastatellut henkilöt. Hometta kommentoi MTT:n johtaja, elintarvikekemian tri Jorma Kumpulainen.
  49. ↑ [1] Ympäristötuen erityistukiesitteet (2012)
  50. ↑ [2] Luonnonmukainen viljely, erityistuki
  51. ↑ Nutritional and greenhouse gas impacts of removing animals from US agriculture. Proceedings of the National Academy of Sciences, 13.11.2017, 114. vsk, nro 48. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1073/pnas.1707322114}}||&rsqb;}}]. Artikkelin verkkoversio.
  52. ↑ Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta (Pääkirjoitus) Tiede. joulukuu 2017.
  53. ↑ Organic farming shows limited benefit to wildlife, University of Leeds, 5th May 2010.
  54. ↑ Organic farming shows limited benefit to wildlife, University of Leeds, 5th May 2010.
  55. ↑ 55,00 55,01 55,02 55,03 55,04 55,05 55,06 55,07 55,08 55,09 55,10 55,11 55,12 55,13 55,14 55,15 55,16 55,17 Tarvitaan luonnon viisautta ja ihmisen osaamista, 29.3.2009 Jussi Tammisola fil. lis., maatalous- ja metsätieteiden tohtori, kasvinjalostuksen dosentti, Helsingin yliopisto. Helsingin Sanomissa 29.3.2009 julkaistun artikkelin käsikirjoitus.
  56. ↑ 56,0 56,1 56,2 Viljasato kattaa kotimaisen kulutuksen reilusti, Luke, 26.02.2015.
  57. ↑ Luomu puolittaa satotasot Suomessa – Viralliset tilastot (Tike 2008), kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola, Helsingin yliopisto, 13.3.2013.
  58. ↑ 58,0 58,1 Organic agriculture can contribute to fighting hunger - But chemical fertilizers needed to feed the world, FAO, 10 December 2007, Rome.
  59. ↑ Overcoming smallholder challenges with biotechnology, FAO, 29 October 2013, Rome.
  60. ↑ News Release, UN Human Rights, Office of the High Commissioner, 8 March 2011.
  61. ↑ Luomuviljely ei ole ratkaisu satojen kasvattamiseen, Heikki Jokipii, puheenjohtaja, Luonnonsuojeluyhdistys Tuottava Maa – Turvattu Luonto, Helsingin Sanomat, Mielipide, 21.3.2011.
  62. ↑ 62,0 62,1 62,2 [3]
  63. ↑ Meeting Africa's Food Challenge, The New Partnership for Africa's Development (NEPAD), 9–13 June 2006, Abuja, Nigeria.
  64. ↑ Arvoituksellinen suomalainen hieroja kuiskutti Himmlerin korvaan, kun keskitysleirivankien vapauttamisesta käytiin kauppaa toisen maailmansodan lopussa Helsingin Sanomat. 19.11.2018.
  65. ↑ 65,0 65,1 Kansallissosialismi ja eläinoikeudet, Pohjoismaiden SVL:n johtaja Klas Lund, (Nordfront.se/Patriootti.com) Archive.org, 17.2.2015.
  66. ↑ It’s Labeled Organic, But Its Genes Were Scrambled With Gamma Rays, Marieke Vos, Epoch Times, February 11, 2014.

Katso myös

Aiheesta muualla

Wikipedia

Muuta

Jussi Tammisola

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Luomuviljely&oldid=14302”