Risto Ryti
Risto Ryti (3.2.1889 – 25.10.1956 Helsinki) oli liberaali, Suomen neljäs presidentti, nuorsuomalainen ja edistyspuoluelainen.
Talvisodan puhjettua valtiojohto piti välttämättömänä saada Suomen pankin pääjohtaja Ryti pääministeriksi, ja presidentti Kallio ja marsalkka Mannerheim painostivat hänet tähän tehtävään. Kallion sairastuttua hän suostui vastentahtoisesti presidenttiehdokkaaksi syksyllä 1940 ja tuli valituksi.
Kun Saksan häviö näytti selvältä mutta Neuvostoliitto ei suostunut erillisrauhaan Suomen kanssa, Ryti teki vuonna 1944 tarkoituksellisesti omissa nimissään Ribbentrop-sopimuksen sodan jatkamisesta Saksan kanssa, hyväksyttämättä sopimusta eduskunnalla. Tämä takasi Suomen luultavasti pelastaneen vilja-, ase-, lento- ja sotilasavun. Kun Neuvostoliitto kesän suurhyökkäyksensä epäonnistuttua suostui rauhaan, Ryti oli yksin vastuussa sopimuksesta ja pystyi presidentinvirasta eroamalla tekemään Suomelle mahdolliseksi erillisrauhan ilman Saksan suostumusta. Näin Suomi pääsi irti sodasta ja välttyi miehitykseltä toisin kuin muut sotaa käyvät Euroopan maat Britanniaa lukuunottamatta.
Antero Holmila on yrittänyt syyllistää Rytiä kahdeksasta Saksaan luovutetusta juutalaisesta "löysähköllä spekuloinnilla" ja "semanttisella hiustenhalkomisella"[1].
Viitteet
- ↑ http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/K%C3%A4rsimyksen+ja+moraalisen+juoksuhiekan+meri/HS20101015SI1KU02xkz/?cmp=tm_etu_arvionosto Kärsimyksen ja moraalisen juoksuhiekan meri], Helsingin Sanomat 15.10.2010, dosentti Markku Joki-Sipilä