Suhdannevaihtelut
Liberalismiwiki
Yleistä
Mielestänne inflaation pitäminen matalalla on siis tärkeämpää kuin työttömyyden kitkeminen?
- Tätä ns. Phillipsin käyrään perustuvaa teoriaa matalan inflaation ja korkean työttömyyden yhteydestä hokevat mantrana 1960-luvulle henkisesti juuttuneet vasemmistolaiset ay-aktiivit, jotka eivät ole tajunneet, mistä tässä asiassa on oikeasti kysymys.
- Tosiasiassa tämä on alun perin itse Keynesin idea. Keynes tajusi, että työntekijät liittoineen eivät suostu alentamaan palkkojaan, jotta työttömyydestä päästäisiin eroon tasapainottamalla työvoiman kysyntä ja tarjonta. Keynes keksi siis, että inflaatiolla reaalipalkat voidaan polkea niin alas, että vaikka työntekijän mielestä hän saa rahassa mitattuna samaa palkkaa kuin ennen, hänen todellinen palkkansa onkin laskenut.
- Kikka ei edes toimi enää nykyisin, kun ay-liike on tajunnut sen. Nykyisin vaaditaan vakituisia indeksikorotuksia. Myös ilman indeksikorotuksia inflaatio tulee mukaan palkankorotuksiin pienellä viivellä. Inflaatiolla ja työttömyydellä ei ole mitään syy-yhteyttä. Täystyöllisyys on mahdollinen, vaikka inflaatio olisi nolla tai jopa negatiivinen (=deflaatio). Vastaavasti korkean inflaation aikana voi esiintyä korkeaa työttömyyttä, kuten esimerkiksi Suomessa 1970-luvulla.
Kyllähän keynesiläinen taloustiede on todistanut, että valtio voi "ostaa tiensä ulos lamasta", jos kyseessä on perinteinen kulutuskysyntälama?
- Niin voi. Järkevämpää olisi antaa lisääntyvän säästämisen rahamarkkinoille tuoman pääoman laskea yrityslainojen korkoja, jolloin yritykset voivat investoida uuteen teknologiaan tms. tuotantokapasiteetin lisäämiseen ja parantaa toimintaansa. Tästä luodaan todellinen talouskasvu, ja siitä tuhotaan paras osa, jos vähentyvää kulutusta ruvetaan keinotekoisesti stimuloimaan, pääoman hinnan pysyessä korkealla.
Suomen lama 90-luvun alkupuolella
Eikö Esko Ahon hallituksen aikainen lama osoittanut, että liberalismi ei toimi?
- Ei. Esko Aho ei ole liberaali eikä Ahon hallituksen talouspolitiikka ollut lähelläkään liberalismia. Ahon hallitus korotti veroja, kasvatti julkisia menoja, kasvatti valtionvelkaa, korotti maataloustukea, korotti pankkitukea ja muuta yritystukea, lisäsi regulointia, ylläpiti asevelvollisuutta, valtionkirkkoa, Alkon monopolia jne. jne. jne.
Ahon hallitus aiheutti pk-yritysten konkurssiaallon ja siitä seuranneen massatyöttömyyden alentaakseen kotimaista kulutuskysyntää ja korjatakseen kauppataseen alijäämän. Tämä osoittaa monetarismin ja uusliberalismin toimimattomuuden.
- Ei. Kauppatase oli ylijäämäinen jo ennen Ahon hallitusta. Kauppatase on ollut jatkuvasti ylijäämäinen 1990-2005. Sitä paitsi kulutuskysynnän sääntely ei ole monetarismia, vaan keynesiläisyyttä.
Ahon hallituksen vahvan markan politiikka aiheutti yritysten konkurssiaallon ja siitä seuranneen massatyöttömyyden. Tämä osoittaa monetarismin ja uusliberalismin toimimattomuuden.
- Ei. Vahvan markan politiikka oli ennen kaikkea tasavallan presidentti Mauno Koiviston sanelemaa politiikkaa, joka aloitettiin jo 1980-luvulla. Koivisto, entinen Suomen Pankin pääjohtaja, vastusti devalvaatioita ja kellutuksia, vaikka markan tiedettiin olevan selvästi yliarvostettu jo Sorsan hallituksen aikana 1980-luvun puolivälissä. Koivisto ylläpiti vahvan markan politiikkaa pääministeri Harri Holkerin, valtiovarainministeri Erkki Liikasen, valtiovarainministeri Matti Louekosken, pääjohtaja Rolf Kullbergin ja lopuksi vielä vähän aikaa pääministeri Esko Ahon ja valtiovarainministeri Iiro Viinasen kanssa. Aho lopetti vahvan markan politiikan vuoden 1991 marraskuun devalvaatiolla ja vuoden 1992 syyskuussa aloitetulla kellutuksella. Sitä paitsi vahvan markan politiikka eli epärealistisen korkea kiinteä kurssi ei ole monetarismia, koska monetarismi eli ns. Chicagon koulukunta vastustaa kiinteitä kursseja.
Pankkien holtiton luotonanto 1980-luvun lopulla rahoitusmarkkinoiden dereguloinnin jälkeen oli syynä pankkikriisiin, joka aiheutti velkaantuneiden yritysten konkurssiaallon ja siitä seuranneen massatyöttömyyden. Tämä osoittaa, että sääntelemätön markkinatalous toimii vastuuttomasti ja johtaa kuplatalouteen ja romahdukseen.
- Ei. Pankkikriisin syynä oli aikaisemman, vuosikymmeniä kestäneen korko- ja luottosäännöstelyn aikaansaama patoutunut luottojen kysyntä, tämän ylimääräisen kysyntäpaineen purkautuminen kerralla, vahvan markan politiikan eli epärealistisen valuuttakurssin edellyttämä korkea korkotaso, sen aiheuttama suuri valuuttavelkaantuminen jne.
- Ulkomailta siis sai halpakorkoisempaa lainaa, koska Suomessa jouduttiin ylläpitämään ulkomaita korkeampaa korkotasoa epärealistisen valuuttakurssin vuoksi. Velanotto ulkomailta Suomen korkean korkotason vuoksi oli keskeinen syy yritysten konkurssiaaltoon, koska ulkomaisten velkojen markkamääräinen arvo tietysti nousi devalvaation ja kellutuksen vuoksi.
