Tobinin vero
Tobinin vero (Tobin-vero, valuutansiirtovero, transaktiovero, finanssitransaktiovero, rahoitusmarkkinavero) on valuutanvaihdolle ehdotettu pieni vero, jonka ajatuksena on vähentää spekulaatiota ja kerätä pääomia.
Transaktiovero tarkoittaa kaupasta perittyä veroa. Tobinin vero on siis valuuttakaupan transaktiovero.
Vasemmistolaisen The Guardian -lehden mukaan Tobinin vero tekisi kaikista köyhempiä: likviditeetin heiketessä hinnat heiluisivat enemmän, tavaroiden siirtäminen tulisi vaikeammaksi. Spekulantteja tarvitaan riskeeraamaan rahansa, jotta likviditeetti pysyisi parempana. [1]
The Guardianin mukaan veron kannattaminen on typerää harhautusta ja veroa ei ole mahdollista toteuttaa. Toiminta siirtyisi aina sinne, missä veroa ei ole, ja kaikkia maita ei ole mahdollista saada mukaan. [1]
Sisällysluettelo |
EU
Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ajaa EU:hun tai ainakin Ranskaan rahoitustoimiveroa, ilmeisesti siksi, että Ranska uhkaa menettää AAA-reittauksensa ja Sarkozy haluaa esittää presidentinvaalien alla panevansa "pankit kuriin". EU:n komissio ehdotti syksyllä 2011 osake- ja lainakaupalle vähintään 0,1 %:n ja johdannaisille vähintään 0,01 %:n veroa. Ruotsi, Hollanti, Tshekki ja Britannia vastustavat EU:n laajuista veroa. [2]
Eduskunnan kuulemat asiantuntijat, Hankenin professori Timo Korkeamäki ja Aalto-yliopiston [vasemmistolainen] professori Pertti Haaparanta tyrmäsivät ehdotuksen: finanssivero ei lisää vakautta vaan se päinvastoin lisää hintavaihteluja. Tuottoväitteet ovat epärealistisia, koska veroa voidaan paeta EU:n ulkopuolelle tai kiertää. Tarkoitus kerätä veroja hätävaraksi saisi pankit jatkamaan riskinottoa. Kohtamäen mukaan finanssivero nostaisi pääoman hintaa ja haittaisi talouskasvua, osakeanteja ja yritysrahoitusta. Haaparannan mukaan vero ei mitenkään hillitsisi riskinottoa. [2]
Verosta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä
Verosta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä mm. seuraavista syistä:
- Spekulaatio on hyödyllistä eräitä poikkeuksia lukuunottamatta (kuten kauppa yleensäkin).
- Vähentämällä spekulaatiota vero lisäisi valuuttakurssien heilahtelua sekä vähentäisi likviditeettiä, joten valuutanvaihto muuttuisi vaikeammaksi, kalliimmaksi ja oikullisemmaksi.
- Yhden kauppatoimen suojaaminen valuuttariskeiltä saattaa vaatia useita valuuttatransaktioita, joista kaikista jouduttaisiin maksamaan tämä vero.
- Veron toteuttaminen olisi vaikeaa ja silti kiertäminen olisi helppoa (onneksi?).
Hyvinvointi vähenisi koko maailmassa
On mahdotonta määrätä valuutansiirtovero niin, että tehtäisiin eroa "hyvän" ja "pahan" pääomanliikkeen välillä. Siksi vero lisää kansainvälisten kaupan ja sijoitusten rahoituksen kustannuksia. Näiden määrät vähenisivät ja hyvinvointi laskisi koko maailmassa. [3]
Hyvinvointi vähenisi myös siksi, että kansainvälisiin tarjouskilpailuihin osallistuttaisiin entistä vähemmän. Näihin osallistujat näet joutuvat maksamaan tarjouksensa suojaamisen jo osallistuessaan, ennen tietoa siitä, syntyykö juuri heille kauppoja. Kilpailu ja valintamahdollisuudet vähenisivät maailmassa. [3]
Jonathan Schwabishin tutkimuksen mukaan valuutansiirtovero vähentäisi työllisyyttä suhteessa 2,5 - 10-kertaisesti enemmän rahoitussektoreilta mutta myös muilta sektoreilta kuten vähittäiskaupasta ja muista palveluista. [4]
Spekuloinnin hyötyjä
Spekulointi on ratkaisevan tärkeää kansantalouksien elinvoimaisuudelle. Spekulointi saattaa sijoituskohteiden hinnat vastaamaan paremmin niiden todellista arvoa. Näin talouden voimavarat saadaan kohdennettua sinne, missä ne tuottavat eniten. Näin spekulointi hyödyttää koko maailmantaloutta. [3]
Spekulantteja tarvitaan myös suojautujien vastapuoleksi: taloudellisten toimijoiden olisi vaikea suojata toimintaansa riskeiltä, ellei suojautumistoimille löytyisi helposti toisia sopimusosapuolia spekulanteista. Mitä enemmän spekulantteja on markkinoilla, sitä halvemmaksi suojautuminen riskeiltä tulee, mikä edesauttaa liiketoimintaa. [3]
Veron vaikutus spekulaatioon
Tobinin vero eliminoisi tehokkaimmin riskitöntä arbitraasia. Tällöin arvopaperien ja valuuttojen hinnat kertoisivat entistä heikommin niiden todellisen arvon. Tämä lisäisi suojautumisen tarvetta sekä spekuloinnin ja riskiarbitraasin kannattavuutta. Simulointien perusteella kansainvälisten transaktioiden määrä saattaisi jopa nousta! [3]
Pääomanliikkeiden rajoitukset ja demokratia
Tobinin veron käyttö lisäisi korruptiota ja byrokratiaa ja edustaisi paluuta kohti pääomanliikkeiden säännöstelyä. Professori Jouko Ylä-Liedenpohja arvostelee veroa ja huomauttaa, että Natsi-Saksan ensimmäisiä askelia kohti totalitarismia oli alkaa ensimmäisenä länsimaana säännellä valuuttaliikkeitä. [3]
Valuuttapaot
Valuuttapaot johtuvat yleensä valtion holtittomasta talouspolitiikasta tai holtittomasta luotonannosta. Tämän huomaavat yleensä ensimmäisenä kotimaiset toimijat, ja he aloittavat valuuttapaon. Ulkomaalaiset huomaavat yleensä vasta myöhemmin luopua kyseisestä valuutasta eivätkä siis ole valuuttakriisin käynnistäjiä. [3]
Valuuttapakoja myös tarvitaan ehkäisemään tulevaa holtitonta talouspolitiikkaa ja holtitonta luotonantoa. [3]
Hyödyt vaatimattomia
Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan valuutansiirtovero ei suojaisi maita spekulatiivisilta pääomanliikkeiltä, ei vakauttaisi valuuttakursseja eikä tuottaisi rahapoliittista itsenäisyyttä. Lisäksi vero tuottaisi vähän. [3]
Hintaheilahtelu
Teoreettisissa tutkimuksissa on saatu tulokseksi, että transaktiovero lisäisi hintojen (tässä tapauksessa valuuttakurssien) heilahtelua.[5][6]. Lanne ja Vesala (2006) saivat tulokseksi, että valuutanvaihtovero luultavasti lisäisi eikä suinkaan vaimentaisi kurssiheilahteluja, koska vero rankaisee hyvin informoituja markkinatoimijoita suhteessa enemmän kuin huonosti informoituja.[7]
Tobinin veron "kokeilut"
Usein transaktioverot ovat lisänneet volatiliteettia ja vähentäneet huomattavasti likviditeettiä ja siten veropohjaa.[8]
Tobinin veroa kannattavan raportin mukaan 10 tutkimusta on saanut tulokseksi, että Tobinin veron kaltaiset verot lisäävät hintaheilahteluja, yksi, että vähentäisivät, ja viisi tutkimusta on saanut epäsuorasti tulokseksi, että kauppojen määrä korreloisikin positiivisesti hintaheilahtelujen kanssa. [9]
Britannian osakekauppavero
Britanniassa on "Tobinin veron miniversio", arvopaperikaupan leimavero, joka on ajanut pois paljon sijoitustoimintaa ja tuottanut myös muita veronkiertotemppuja. [1]
Vuonna 1963 säädettiin 2 %:n leimavero, jota on muutettu monesti, kunnes vuodesta 1986 se on ollut 0,5 %.[10]
Veron puolittaminen prosenttiin huhtikuussa 1984 lisäsi osakekauppaa "dramaattiset 70 %".[11] Joka kerta, kun veroastetta korotettiin, veron tuotto laski, ja kun sitä laskettiin, veron tuotto nousi, ja tulos on tilastollisesti merkitsevä.[12] Bond et al. (2005) saivat samanlaiset tulokset ja huomasivat muutosten olevan suurimpia kaupatuimpien yritysten kohdalla, kuten voisi olettaakin.[13]
Verosta on vapautettu mm. Lontoon pörssin jäsenet kuten investointipankkiirit.[14]. Lisäksi veroa kierretään johdannaisilla.[10]
Ruotsin finanssikauppavero
Vuonna 2006 Marion G. Wrobel tutki eri maiden kokemuksia pääomakauppaveroista.[15]
Wrobelin mukaan Ruotsi otti tammikuussa 1984 käyttöön 0,5 %:n osakekauppaveron, tuplasi sen heinäkuussa 1986 ja sääti tammikuussa 1989 korkopapereille 0,002 - 0,003 %:n veron. Korkopaperien kauppa putosi jo ensimmäisenä päivänä 85 %, futuurikauppa putosi 98 % ja optiokauppa loppui kokonaan. 15.4.1990 korkopaperivero lakkautettiin ja vuonna 1991 osakekauppaverokin lakkautettiin, jolloin kauppa lisääntyi huomattavasti.
Vero romahdutti kaupan niin vähäiseksi, että esimerkiksi korkopaperien veron tuotto oli vain kolmaskymmenesosa odotetusta.[16] Myös pääomatulot putosivat, niin että pääomatuloverojen tuotto valtiolle väheni yhtä paljon kuin uusi arvopaperikauppavero tuotti.[17]
Sinä päivänä, jona vero ilmoitettiin, osakehinnat putosivat 2,2 % ja edeltävän kuukauden 5,35 %:n hinnanpudotuksenkin arvioidaan johtuneen tietovuodoista. Veron tuplaaminen pudotti hintoja vielä prosentin. Verot myös nostivat valtion velanoton hintaa.
Ekonomisti Tim Harfordin mukaan Ruotsin osakekauppavero laski hintoja ja liikevaihtoa vähentämättä hintaheilahtelua. Ranskan osakemarkkinoilla veroa vastaavat isommat eräkoot lisäävät hintaheilahteluja verojen tavoin. Harfordin mukaan vero voi tuottaa harvempia mutta suurempia kauppoja, mikä voi lisätä hintaheilahteluja. Asuntomarkkinoillakin on suuria hintaheilahteluja, koska siellä kauppojen välit ovat pitkäaikaisia ja kaupat suuria. [18]
James Tobin vastusti Attacia
Nobel-palkittu keynesiläinen taloustieteilijä James Tobin sanoi, että Tobinin veroa vaativa Attac-järjestö "väärinkäyttää minun nimeäni" ja että hänellä ei ole mitään yhteistä Attacin kanssa. Tobin kannattaa vapaakauppaa kuten taloustieteilijät yleensäkin, samoin WTO:ta, IMF ja Maailmanpankkia - "kaikkea, mitä vastaan nämä hyökkäävät". [19]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Jospin in fantasy land over Tobin tax - Silly distraction is unenforceable, The Guardian, Thursday 30 August 2001
- ↑ 2,0 2,1 "Tobinin veron paluu - poliitikot tahtovat veron rahoitustoimille. Tutkijat tyrmäävät ajatuksen.", Suomen Kuvalehti 2/2012, sivu 16. Timo Korkeamäen oikea nimi oikaistu SK 3/2012 sivu 58
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 3,5 3,6 3,7 3,8 Tobin-vero pintaa syvemmältä, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja, Tieteessä tapahtuu 8/2001, s. 7-10.
- ↑ Schwabish, Jonathan A. (2005). "Estimating Employment Spillover Effects In New York City with an Application to The Stock Transfer Tax". Public Finance Review 33 (6): 663–689. doi:.
- ↑ Kerbl S (2010) "Regulatory Medicine Against Financial Market Instability: What Helps And What Hurts?" arXiv.org. Malline:Doi
- ↑ Mannaro K, Marchesi M and Setzu A (2008) "Using an artificial financial market for assessing the impact of tobin-like transaction taxes." Journal of Economic Behavior & Organization,67(2)::445-462.
- ↑ "The effect of a transaction tax on exchange rate volatility" (2009). International Journal of Finance & Economics: n/a. doi:.
- ↑ Umlauf, Steven R. (1993). "Transaction taxes and the behavior or the Swedish stock market". Journal of Financial Economics 33 (2): 227–240. doi:.
- ↑ Stephan Schulmeister, Margit Schratzenstaller, and Oliver Picek, 2008. A General Financial Transaction Tax. Motives, Revenues, Feasibility and Effects. Research Study by the Austrian Institute of Economic Research, co-financed by Federal Ministry of Finance and Federal Ministry of Economics and Labour, URL: http://www.wifo.ac.at/wwa/servlet/wwa.upload.DownloadServlet/bdoc/S_2008_FINANCIAL_TRANSACTION_TAX_31819$.PDF page 18
- ↑ 10,0 10,1 OXERA (May, 2007). The effectiveness of Keynes-Tobin transaction taxes when heterogeneous agents can trade in different markets: A behavioral finance approach. Oxera Consulting Ltd. Luettu 2010-03-04.
- ↑ Jackson, P. and A. O’Donnell, 1985. The effects of stamp duty on equity transactions and prices in the UK Stock Exchange. Bank of England Discussion Paper No. 25.
- ↑ "The Effects of Stamp Duty on the Level and Volatility of Equity Prices" (1998). SSRN Electronic Journal. doi:.
- ↑ "Stamp Duty on Shares and Its Effect on Share Prices" (2005). Public Finance Analysis 61 (3): 275–298. doi:.
- ↑ HMRC Stamp Taxes Manual 8, 11.
- ↑ Financial Transaction Taxes: The International Experience and the Lessons for Canada. http://dsp-psd.tpsgc.gc.ca/Collection-R/LoPBdP/BP/bp419-e.htm
- ↑ Campbell, John Y. and Froot, Kenneth A. “International Experiences with Securities Transaction Taxes (December 1993),” NBER Working Paper No. W4587. http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=338864
- ↑ "Transaction taxes and the behavior of the Swedish stock market" (1993). Journal of Financial Economics 33 (2). doi:.
- ↑ Tim Harford (February 20, 2010). If that’s the Robin Hood tax, I’m the sheriff of Nottingham.
- ↑ "They Are Misusing My Name", Der Spiegel, September 2, 2001
Katso myös
Aiheesta muualla
- http://en.wikipedia.org/wiki/Tobin_tax
- TOBININ VERO - Kohti tasa-arvoisempaa maailmaa vai vain kannustin veronkiertoon?
"Veron haitat olisivat todennäköisesti suuremmat kuin siitä saatavat hyödyt. Se rajoittaisi välttämättömiä kansainvälisiä pääomaliikkeitä, eivätkä sen tuotot jäisi kovin suuriksi. Suurin uhkakuva, joka veron käyttöönotosta on esitetty maalaa kuvan jopa maailmanlaajuisen hyvinvoinnin laskusta, sillä sen katsotaan hillitsevän suoria ulkomaisia investointeja sekä kansainvälistä kauppaa ja pienentävän ihmisten valinnan mahdollisuuksia markkinoilla. "
