Aleksanteri-instituutti
Aleksanteri-instituutti on Helsingin yliopiston erillislaitos, "jonka tehtävänä on koordinoida Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimusta ja opetusta". Vuonna 2017 Kremlin peitejärjestö Rauhanpuolustajia johtava Marx-seuran stalinisti Markku Kangaspuro nimitettiin johtajaksi salaa. Edeltäjä Markku Kivinen oli myös Putin-mielinen ja sanoi itseään marxilaiseksi luokkatutkijaksi, sosiologi. Professorit ovat arvostelleet instituuttia kärkevästi Putin-mieliseksi. Kivinen toimi Johan Bäckmanin vastaväittäjänä, ja jo 1996 Kivinen järjesti "jälkisuomettumisesta" seminaarin, johon Bäckman kutsuttiin arvostelemaan ei-putinisteja "jälkisuomettuneiksi".
Aleksanteri-instituutin työntekijöistä suuri osa ovat tunnettuja vasemmistolaisia jopa äärivasemmistolaisia, mikä on herättänyt laajalti arvostelua. Instituuttia on pidetty nepotistisena vasemmiston suojatyöpaikkana veronmaksajien rahoilla, mutta kyse voi tietenkin olla sattumista ja hakeutumisesta. Ilmeisesti kaikki tutkijat eivät ole vasemmistolaisia. Woke-vihreäksi kutsuttu professori Veli-Pekka Tynkkynen sanoo, että hänet marginalisoitiin, koska hän ei noudattanut instituutin ideologista (Putin-mielistä) linjaa.
Esimerkiksi instituutin tutkimusjohtaja[1] Vesa Oittinen on ollut ainakin vuodesta 2001 asti Karl Marx -seuran puheenjohtaja.[2]
Varajohtaja Markku Kangaspuro[1] on Suomen Rauhanpuolustajat -järjestön puheenjohtaja[3] ja on ollut 2000-luvulla Karl Marx -seuran hallituksen jäsen ja varajäsen.[2] Rauhanpuolustajat on Kremlin lanseeraama kommunistien peitejärjestö, joka on yhä taistolaisten käsissä ja vetoaa Leniniin ja joka tuki[4] Neuvostoliiton hyökkäystä Tšekkoslovakiaan 1968.
Koulutuspäällikkö Tapani Kaakkuriniemi[1] on ollut ainakin vuodesta 2002 asti Karl Marx -seuran hallituksen jäsen tai varajäsen.[2] Kaakkuriniemi moitti sitä, kun Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä erotti 30.6.2011 [äärivasemmiston] Markus Mustajärven ja Jyrki Yrttiahon jäsenyydestään.[5]
Muistakin instituutin tutkijoista moni on tunnettuja vasemmistolaisia tai Suomen kuuluisimpien vasemmistosukujen edustajia, tunnetuimpana Tarja Halosen tytär, maisteri[1] Anna Halonen.
Näin äärivasemmisto pääsee mediaan vähättelemään putinismia "puolueettomina asiantuntijoina". Tämä ei tarkoita jokaisen instituutin tutkijan olevan vasemmistolainen tai epäobjektiivinen.
Venäjä-tutkimus on muutenkin laajalti vasemmistolaisten käsissä.
Professori Veli-Pekka Tynkkynen työskenteli instituutin Venäjä-tutkimusyksikössä 2012-2017. Tynkkynen kertoo, että hänet ja hänen linjansa jätettiin marginaaliin, kun yksikkö halusi ideologisesti määrätä, miten Suomessa pitää tutkia Venäjää. Tynkkynen on tutkinut Venäjän vallankäyttöä ja sen yhteyttä luonnonvaroihin. Hänen kirjansa mukaan riippuvuus Venäjän energiasta tukee Putinin väkivaltaista suurvaltapolitiikkaa.[6]
Suomen Kuvalehden artikkeli
Maaliskuussa 2014 Kangaspuro väitti, että Putin ei aio liittää Krimiä Venäjään ja on sulkenut pois sotilaalliset toimet. Krim liitettiin ja Venäjän tukemat joukot aloittivat sodan Itä-Ukrainassa. Vielä heinäkuussa 2014 Kangaspuro syytti Ukrainan hallitusta ja Yhdysvaltoja.[7][8]
Markku Kivinen kannatti Putinin näkemystä, että Krimin Venäjän sotilasasuissa vallanneet sotilaat eivät olisi olleet venäläissotilaita.[9]
Venäjän talouden professori Kari Liuhto kertoo, että Aleksanteri-instituutin johdon kommentteja kummasteltiin laajalti vuonna 2014. Instituutin opiskelijan mukaan Kangaspuron puheet ovat lähempänä Venäjän propagandaa kuin objektiivisuutta. Naapurimaiden tutkijoiden mielestä instituutti on suomettunut ja tutkii "pehmeitä ja marginaalisia" aiheita. UPIn, SP:n ja Turun yliopiston Venäjä-tutkimusta pidettiin hyvänä. Pietarin valtionyliopiston professori Stanislav Tkatshenko sanoo, että instituutin keskittyminen modernisaatioon tekee sen työstä ajanhukkaa. Tulisi tutkia esimerkiksi turvallisuuspolitiikkaa, diplomatiaa, sisäpolitiikkaa ja vaaleja. Instituutti sanelee Venäjä-tutkimuksen aiheet, koska se on tärkein rahoittaja. Professori Pekka Sutela arvostelee, että Aleksanteri-instituutissa talouttakin tutkivat sosiologit, siellä ei ole yhtään taloustieteilijää, vaikka perustamisvaiheessa opetusministeriö määritteli politiikan ja talouden painopistealueiksi.[7]
Kun Aleksanteri-instituutti perustettiin, sen johtajaksi valittiin yllättäen tieteellisesti ansioituneemman Venäjä-asiantuntijan ohi Lapin yliopiston sosiologi Markku Kivinen, joka oli tutkinut Neuvostoliiton 1920-luvun valtioteoriaa ja jota ei pidetty Venäjä-eksperttiä.[7]
Kivinen toimi Putinia valheilla kiihkeästi puolustavan Johan Bäckmanin vastaväittäjänä 2006, arvosanaksi annettiin magna. Väitöskirjan pääväitteet olivat, että Venäjällä ei ole mafiaa ja muutenkin itärikollisuutta liioitellaan jyrkästi. Venäjällä olisi vähemmän väkivaltarikollisuutta kuin Suomessa. Kivinenkin myöntää, että väitteiden takana oli yksittäisen venäläisen tutkijan kanta, ilman tilastoja, mutta väittää, että instituutti ei hyväksy kritiikittömästi venäjämyönteisiä tutkimuksia.[7]
Nyt Venäjä-tutkimukseen on vaikea saada rahoitusta instituutin ulkopuolella. Instituutissa on yli 40 tutkijaa ja 4,5 miljoonan euron vuosibudjetti ja se on maailman suurimpia Venäjän-tutkimuslaitoksia. Sen maisterikoulutuksesta on valmistunut 350 opiskelijaa. Sen opiskelijajärjestön johtajan mukaan instituutti antaa Venäjästä erilaisen kuvan kuin valtamediat ja osa opettajista ehkä suhtautuu Venäjään liian positiivisesti, joten opiskelijoiden on osattava suhtautua opetukseen kriittisesti.[7]
"Ukrainan kriisin aikana monet ovat kuitenkin ihmetelleet, mihin tarvitaan tutkijoita, jotka toistelevat vain Kremlin näkemyksiä", Suomen Kuvalehti kirjoitti artikkelissaan "Teki Putin mitä vain, Aleksanteri-instituutista löytyy aina ymmärtäjä".[10]
Edeltäjä Markku Kivinen oli yllätysvalinta hänkin. Kivinen oli Putinia totuudenvastaisesta puolustaneen Johan Bäckmanin vastaväittäjä, kun tämä sai tohtorin arvon korkealla arvosanalla Magna vuonna 2006. Väitöskirjan pääväite oli, että Venäjällä ei ole mafiaa, ja sen mukaan Venäjällä olisi vähemmän väkivaltarikollisuutta kuin Suomessa.[10] Ukrainan kriisin kärjistymisestä heinäkuussa 2014 Kangaspuro syytti Ukrainaa.[11]
Kangaspuro oli ennen taistolainen ja johtaa taistolaisten valtaamia Suomen Rauhanpuolustajia.[7]
Syytös Venäjän propagandan myötäilystä (2014)
Dosentti Arto Luukkanen kertoi instituutin postilistalla heinäkuussa 2014 julkaistusta opiskelijoiden avoimesta kirjeestä, jossa nämä arvostelivat varajohtaja Markku Kangaspuron lausuntoja pikemminkin Venäjän valtiollista propagandaa myötäileviksi kuin tutkijan objektiivisiksi kommenteiksi. Luukkanen totesi tällaiset protestit äärimmäisen harvinaisiksi, koska ne yleensä tuhoavat protestoijien tulevaisuuden. [12]
Otteita kirjeestä
Kirjeessä kuvataan mm. seuraavia Markku Kangaspuron lausuntoja. Korostukset on lisätty.
http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tutkimusjohtaja-lansimaat-osaltaan-vastuussa-ukrainan-tilanteesta/3534380 Kangaspuro: "Päivänselvä asia tämän jälkeen, että sotilaallisen ratkaisun tie on käyty loppuun. Oli erittäin suuri virhe minun näkemykseni mukaan, että Ukrainassa ryhdyttiin käymään, siinä vaiheessa Yhdysvaltain tuella, niin sanottua terrorismin vastaista sotaa. Se ei tuo eikä ole tuonut ratkaisua Itä-Ukrainan ongelmaan, vaan ainoastaan kärjistänyt tilannetta, josta täysin ulkopuoliset tahot ovat maksaneet."
Jälleen kerran syytetään Yhdysvaltoja, jonka osuus terrorisminvastaisessa operaatiossa on epäselvä (joskin luonnollisesti mahdollinen). Miksi Venäjän toiminta ei ole sitten vastaavan kaltaista "sodan tukemista" tai jopa "sodankäyntiä"?
http://iltalehti.fi/uutiset/2014071818502433_uu.shtml (18.7.) Tämä teksti kokonaisuudessaan antaa sellaisen käsityksen lukijalle, että Yhdysvallat ovat Itä-Ukrainan tapahtumien taustalla, ainakin epäsuorasti.
http://www.rauhanpuolustajat.org/teemojamme/venaja/artikkelit/kun_nkkentt_hmrtyy_rapu_214/ (Rapu 2/14) Kangaspuro: "Hallituspuolue Svobodan äärioikeistolaisuuteen ja väkivaltaan turvautuvaan poliittisten päämäärien edistämiseen ei kiinnitetä enää huomiota. Lännessä, ainakaan julkisuudessa, ei myöskään ole aiheuttanut huolta se, että Ukrainan kansalliskaarti perustettiin niin, että sen jäsenet värvättiin Maidanin militanteista ja osittain äärioikeistolaisten ryhmien jäsenistä."
On selvää, että Ukrainan johdossa ja vapaaehtoiskaarteissa vaikuttaa nk. äärikansallisia aineksia. Kuitenkin Ukrainan presidentinvaalit osoittivat, että äärioikeiston kannatus on marginaalista ja verrattavissa muihin keski- ja itäeurooppalaisiin maihin. Asian nostaminen on tärkeämpien asioiden peittelyä. [Miksei Kangaspuro puhu Venäjän fasismista? - toim. huom.]
http://yle.fi/uutiset/venaja-asiantuntija_venajan_osallisuus_koneturmaan_merkitsisi_maalle_katastrofia/7366027 (20.7.) Kangaspuro: "Venäjä tässä on ilman muuta se suurin häviäjä. Venäjä nyt jyrkästi kieltää, että se olisi näiden järjestelmien kapinallisille lähettämisen takana ja se on tähän asti pyrkinyt löytämään kansainvälistä neuvotteluratkaisua tähän konfliktiin ja ottanut etäisyyttä kapinallisista poliittisesti."
Mielestäni ei voitane sanoa, että Venäjä olisi pyrkinyt löytämään kansainvälistä neuvotteluratkaisua, vaan pikemminkin päin vastoin. Vasta äskenhän tuotiin esille satelliittikuvaa, josta voitaneen päätellä, että Venäjä on ampunut ukrainalaisia joukkoja Ukrainassa epäsuoralla tulella.
Keskustelua
Toimittaja Anna Kuorsalo kirjoitti instituutille: "- - Helsingin Sanomissa 4.5. 1996 julkaistu arvio Anne Sailaksen (nykyisin Kuorsalo), Ilmari Susiluodon ja Martti Valkosen ensimmäisestä Venäjä-kirjasta."
"Muuan Johan Bäckman aloitti uransa tällä tekstillä leimaamalla meidät jälkisuomettuneiksi. Leimaaminenhan on helpoin tapa käyttää valtaa ja kiusata. Venäjä - jättiläinen tuuliajolla sai muuten Lauri Jäntin säätiön tietokirjapalkinnon."
"Syyskuussa 1996 Markku Kivinen oli jo järjestämässä Helsingin yliopistossa seminaaria jälkisuomettumisesta. Yhtenä alustajana oli JB." [13]
Johan Bäckmanin antifasistisen komitean[14] Juha Molari: "Markku Kangaspuro on osoittanut maltillisuutta ja hyvää harkintaa, kun hän antoi tasapainoisen haastattelun Venäjän hallituksen viralliselle lehdelle."[13]
Kivisen mukaan instituutin arvosteleminen Venäjää myötäileväksi johtuu virhepäätelmistä.[15]
Historia
Markku Kivinen, Lapin yliopiston sosiologian professori ja marxilainen luokkatutkija, valittiin perustamaan Aleksanteri-instituutti vuonna 1996. Hän johti sitä 1996-2018. Työntekijöitä oli aluksi 4, vuonna 2021 jo 70.[15]
Perustettiin tukemaan suomettumista?
Tauno Tiusanen oli Glasgow'n yliopiston professori ja Itä-Euroopan tutkimuksen instituutin johtaja, alan johtavan tiedelehden johtaja ja presidentti Koiviston itäblokkityöryhmän raportin kirjoittaja. Kun hän palasi Suomeen professoriksi kerrottiin, että hänen paluunsa yritettiin estää, ja kun estäminen ei onnistunut, vastaliikkeenä perustettiin Aleksanteri-instituutti.[16]
Tiusasen mukaan Suomen Akatemiassa työskennellyt Markku Kangaspuro sanoi, että teknisten yliopistojen professorit eivät saa rahoitusta. Tiusanen haki kuitenkin mutta ei päässyt 30 parhaan joukkoon. Hakemukset tutkinut Tekes kuitenkin totesi Tiusasen mukaan tämän hakemuksen ainoaksi, joka ansaitsi rahoitusta, ja rahoitti sen.[16]
Kohu Kangaspuron valinnasta johtajaksi
Kohu syntyi, kun Kivisen seuraajaksi Aleksanteri-instituutin johtajaksi dekaani Hanna Snellman valitsi Markku Kangaspuron ilman julkista hakua ja ilman että edes instituutin johtokunta oli saanut tietää nimityksestä edes kokouskutsussa. Ainoa muu hakija oli Kivisen vaimo, yhteyspäällikkö Elina Kahla. Kivinen sanoi vaatineensa julkista hakua kaikissa kokouksissa. Johtokunnan professorit Tuomas Forsberg ja Kari Liuhto arvostelevat Snellmanin ratkaisua ymmärtämättömäksi, oudoksi ja vääräksi.[17]
Snellman sanoi, että tehtävää hoitaisi instituutin työntekijä oman toimen ohella, mutta Forsberg ja Liuhto olisivat silti halunneet avoimen haun, jossa paras olisi voitu valita.
Muu Venäjän-tutkimus ajetaan alas
Sotahistorioitsija, dosentti, Turun Sanomien ex-päätoimittaja Markku Salomaa kertoo, miten Kivinen pyrki viemään resurssit kaikelta instituutin ulkopuoliselta Venäjän-tutkimukselta. Esimerkiksi Valdemar Melangon johtamaa Venäjän ja Itä-Euroopan instituuttia ajettiin alas ja vahvistettiin instituuttia. Salomaa kirjoittaa tämän olleen samaa operaatiota, kun suorapuheinen Ilmari Susiluoto erotettiin ulkoministeriöstä, "Ilmari Susiluodon mukaan" Itä-linja mahtivirkamiehineen olivat sen takana.
"Vanhat taistolaiskommunistit pyörittävät Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa Suomen Akatemian rahoituksella... Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen tyhjensi koko suomalaiselle Venäjän tutkimukselle tähän asti tarjolla olleen rahoituksen vuoden 2017 loppuun asti. Kivisen taktiikkana on ollut turvottaa instituutin toimintaa ja syödä siten kilpaileva tutkimus pois pöydältä. Nyt käydään viimeistä taistelua totuudesta. Instituutista ei ole kuitenkaan noussut yhtään kansainvälisesti tunnustettua tutkijaa koko toiminta-aikana vuodesta 1996."
"Klustereitten alla esiintyy jo 53 tutkijaa, joista noin 40 on jatko-opiskelijoita. Näistä on tosin vasta kolme palkattu Akatemian rahoituksella. Yllättävää on, että instituutissa Balkanin kriisinhallinnasta väitöskirjaa valmisteleva Anna Halonen, joka on Tarja Halosen tytär, ei lukeudu huippututkijoiden piiriin. Kivinen puolestaan on ollut presidentti Halosen käyttämä Venäjän asiantuntija."
"Markku Kivinen on vanha taistolaiskommunisti kuten instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspurokin. Kangaspuron erikoisalaa on Neuvostoliiton historia. Molemmat käyttävät professorin titteliä, mutta Kiviselle se on tullut johtajanvirkaan liittyen. Virka ei ole tieteellinen oppituolivirka. Kangaspuron titteli on puolestaan instituutin rahoilla ostettu arvonimi. Esimerkiksi Kivisen puoliso Elina Kahla toimi aiemmin instituutin julkaisupäällikkönä ja on nyt Suomen Pietarin instituutin johtaja, mutta esiintyy myös uudessa ohjelmassa tutkijana Arto Mustajoen klusterissa. Instituuttia on muualla Suomen tiedemaailmassa pidetty vanhojen taistolaiskommunistien reservaattina, missä haaskataan Suomen veronmaksajien varoja. Kivisen ohjauksessa ja hänen toimiessaan myös vastaväittäjänä on valmistunut tohtoriksi muiden muassa Johan Bäckman."
"Kivisellä ei tuolloin 1996 ollut tiedejohtamisen kokemusta, ei tutkimuksia tai julkaisuja Neuvostoliitosta tai Venäjästä eikä edes venäjänkielen taitoa. Vaikka pätevämpiä hakijoita oli, siitä huolimatta taistolaistaustainen tohtori Pekka Sutela Suomen Pankista tuki vahvasti Kivistä virkaan."
"Aiempi hallinnollinen alivaltiosihteeri ja nykyinen Suomen Moskovan suurlähettiläs Hannu Himanen oli Tampereen yliopiston johtavia taistolaiskommunisteja 1970-luvulla. Nykyään nämä ex-taistolaiset esiintyvät ”puolueettomina”"
"Arto Luukkanen 21.12.2012 Muistan vielä kun sitä tehtiin. Siitä piti tulla "verkonkutoja" ja "tutkimuksen koordinaattori". Sen piti olla "korvaamaton apu" jonka piti vauhdittaa tutkimusta. Seuraava uutinen siitä pariin vuoteen oli se, että sen ainoa venäjää osaava henkilö - koordinaattori - erotettiin äitiysloman aikana"
http://dissidentti.org/itanaapurintutkijanasuomessa (aiempi versio: http://masalomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127781-taistolaisilta-toveriapua-venajalle-suomen-valtion-varoilla )
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Henkilökunta, Aleksanteri-instituutti, luettu 26.8.2014.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Tapahtumat, Karl Marx -seura, 1.3.2011. Sivun tiedot alkavat vuodesta 2002. Joka kerta Vesa Oittinen on uudelleenvalittu puheenjohtajaksi ja Tapani Kaakkuriniemi on ollut hallituksen jäsen tai varajäsen. Markku Kangaspuro on ollut 2000-luvulla hallituksen jäsen ja varajäsen.
- ↑ Rauhanpuolustajien johtokunta 2010–2012, Suomen Rauhanpuolustajat ry., 1.2.2011.
- ↑ "Kommunisti ja rauhan puolustaja", HS Ihmiset 1.9.2011, sivu C7
- ↑ Kaksi sai potkut eduskuntaryhmästään, Tapani Kaakkuriniemi, U.S. Puheenvuoro, 30.6.2011.
- ↑ Vaula Helin: Vastavirtaan (SK 36/2022, sivut 46-47) Suomen Kuvalehti. 8.9.2022.
- ↑ 7,0 7,1 7,2 7,3 7,4 7,5 Teki Putin mitä vain, Aleksanteri-instituutista löytyy aina ymmärtäjä (27/2016) Suomen Kuvalehti. 9.7.2016.
- ↑ Suomen johtava Venäjä-tutkija maaliskuussa 2014: Putin sanoi, ettei Krimiä liitetä Venäjään, Verkkouutiset 8.7.2016.
- ↑ Tutkija Putinin puheesta: "Nyt jäitä hattuun!" Yle Uutiset. 4.3.2014.
- ↑ 10,0 10,1 Teki Putin mitä vain, Aleksanteri-instituutista löytyy aina ymmärtäjä Suomen Kuvalehti. 9.7.2016.
- ↑ Suomen johtava Venäjä-tutkija maaliskuussa 2014: Putin sanoi, ettei Krimiä liitetä Venäjään Verkkouutiset. 08.07.2016.
- ↑ Kapina yliopistossa?, dosentti Arto Luukkanen, puheenvuori, Uusi Suomi, 18.8.2014.
- ↑ 13,0 13,1 Opiskelijan avoimen kirjeen herättämä keskustelu, Aleksanteri-instituutin blogi, 21.8.2014.
- ↑ http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Olen+tehnyt+virheen+ennen+ministeriaikaa/a1363668027384
- ↑ 15,0 15,1 Markku Kivinen loi Aleksanteri-instituutin aseman, ja johti Venäjän-tutkimuksen laitosta yli 20 vuotta Helsingin Sanomat. 5.6.2021.
- ↑ 16,0 16,1 Aleksanteri-instituutti tapetilla Uusi Suomi / Tauno Tiusasen blogi. 26.7.2016.
- ↑ Aleksanteri-instituutin johtajanimitys kuohuttaa – Markku Kangaspuro valittiin ilman julkista hakua Helsingin Sanomat. 28.12.2017.
