Demokratia
Demokratiassa valtiovallan (pakkovallan) päätökset tehdään demokraattisesti (kaikilla on sama äänivalta - välttämättä päätökseen ei riitä 51 % äänistä) - Suomi on siis periaatteessa (edustuksellinen) demokratia.
Liberalismissa valtiovalta tekee lähinnä vain välttämättömät päätökset (esim. libertarismissa vain minimivaltion verran). Mitä enemmästä valtiovalta määrää, sen totalitaristisempi valtio.
Vasemmisto haluaa, että valtiovalta alkaa määrätä enemmän taloudestakin. Vasemmisto haluaa siis lisää totalitarismia, kun se väittää haluavansa demokratiaa.
Demokratia-sanan väärinkäyttö
"Talouden demokratisoiminen" on siis sanan "demokratia" väärinkäyttö, jossa ei haluta tehdä Suomea demokraattisemmaksi vaan säilyttää demokraattisuus eli pakkovallan päätöksen teon tasa-arvoisuus nykyisellään mutta lisätä totalitarismin astetta. "Demokratia" määritellään viittaamaan yleensä vain julkisen vallan päätöksentekoon ja tarkoittamaan, että kaikilla osapuolilla on sama päätösvalta asiaan. Se ei tarkoita, että valtiovallan alaa laajennettaisiin eikä että ulkopuolisilla olisi päätösvaltaa johonkin toimintaan kuten rakastelu, kauppa tai työsopimus.
Infosodasta kirjan vuonna 1970 kirjoittanut professori Kullervo Rainio kuvasi ajattelun ja kielen valtaamista propagandassa. Esimerkiksi suomen kielen sana demokratia oli ennen tarkoittanut vapaita vaaleja mutta nyt sillä tarkoitettiin sosialistista järjestelmää.[1]
Libertaristit demokratian puolustajina
Muutama libertaristi on vastustanut demokratiaa[2], esimerkiksi arvellen sen herkästi johtavan lakeihin, jotka eivät suojaa kansalaisia valtion sorrolta.
Merkittävät libertaristit kuten Ludwig von Mises and F.A. Hayek olivat 1900-luvun periaatteellisimpia ja aggressiivisimpia fasismin vastustajia ja suorasanaisia liberaalin demokratian puolustajia. Kommunismia he pitivät vieläkin pahempana. Jo vuonna 1927 Mises julkaisi kirjoituksen, jossa arvosteli fasisteja jyrkästi, jopa yhtä häikäilemättömiksi kuin kommunisteja. [2]
Misesin mukaan demokratia on erittäin tärkeä keino edistää yhteiskuntarauhaa, erästä liberaalin yhteiskunnan perusarvoa. Demokratia myös mahdollistaa vallanpitäjien vaihtamisen ilman vallankumousta. Misesin mukaan liberalismi on rauhanomaisen sosiaalisen yhteistyön aate, ja siksi liberaali pitää demokratiaa vallankumouksia parempana. [2]
F.A. Hayek korosti, että demokratia on ihanne, jonka puolesta tulee taistella viimeiseen asti, koska se on ainoa suojamme tyranniaa vastaan. Hayek kirjoitti, että vaikka demokratia ei ole vapautta, se on vapauden tärkeimpiä takeita, joskin epävarma. [2]
Demokratiassa pitää huijata kansaa
Demokratiassa päättäjät eivät voi toimia kansan edun mukaisesti, koska he pysyvät varmemmin vallassa tekemällä sen, mitä kansa luulee hyväksi. Jos vain pieni eturyhmä on kunnolla perillä jostain asiasta, se kannattaa päättää tämän eturyhmän (esim. MTK) etujen mukaisesti. Ks. julkisen valinnan teoria.
"Tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, miten tulisimme uudelleen valituiksi, jos teemme sen", Sixten Korkman siteeraa Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Junckeria ja jatkaa "Vesa Vihriälä sanoi joskus, että tarvittavat päätökset ovat poliittisesti liian aikaisia, kunnes ne ovat taloudellisesti liian myöhäisiä."[3]
Demokratian horjuttaminen
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo tuomitsi Greenpeacen kiipeämisen Eduskuntatalon pylväisiin, kun toimittaja kysyi, oliko se Ohisalon tuomitsemaa demokratian horjuttamista. Oikeus oli tuominnut sen tunkeutumiseksi rakennukseen.[4]
Viitteet
- ↑ Sillantaus, Teppo: Viimeinen toisinajattelija. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite, 6.4.2017, s. 40–49. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 Libertarianism and democracy, The Economist, Aug 31st 2011
- ↑ "Sixten Korkman - Valtakunnan näkyvin ekonomisti lähti eläkkeelle mutta jatkaa talouspoliittista vaikuttamista", Suomen Kuvalehti 11/2012, sivut 48 - 51. Nettiversio ”Professionell tyckare” - Hän-henkilökuvassa ekonomisti Sixten Korkman.
- ↑ Ohisalo kierteli ja kaarteli, kun häneltä tivattiin kantaa Greenpeace-aktivistien kiipeämisestä Eduskuntatalon pylväisiin – lopulta tuomitsi Iltasanomat. 12.1.2021.
Katso myös
- Liberaali demokratia (liberalismin ja demokratian yhdistelmä - periaatteessa EU-maat ovat liberaaleja demokratioita, joskin toiset enemmän, toiset vähemmän)
- "Talouden demokratisoiminen" ("Talousdemokratia") eli taloustotalitarismi
