Geenimuuntelu

Siitä on laaja tieteellinen konsensus, että tarjolla olevasta GM-peräisestä ruoasta ei koidu suurempaa vaaraa kuin perinteisestä. Ei ole mitään todisteita siitä, että markkinoille hyväksytyn GM-ruoan kuluttamisesta olisi haittoja terveydelle.

Plos One -lehdessä julkaistun tutkimuskirjallisuuden meta-analyysin (2014) mukaan GM-viljely on vähentänyt kasvinsuojeluaineiden käyttöä 37 % sekä lisännyt satoja 22 % ja viljelijöiden voittoja 68 %, kehitysmaissa vieläkin enemmän. Tuhohyönteisiä kestävät GM-kasvit ovat vähentäneet suojeluaineiden käyttöä ja lisänneet satoja vieläkin enemmän kuin rikkakasveja kestävät GM-kasvit. Tutkimus oli suurin tähänastisista.

Geenimuuntelulla olisi voitu ratkaista suuri osa maailman polttavimmista ongelmista kuten kehitysmaiden nälänhädät ja eri ravintoaineiden saanti sekä monet ympäristöongelmat maatalouden aiheuttamasta ympäristökuormituksesta erilaisten myrkkyjen eliminoimiseen ja kasvinsuojeluaineiden vähentämiseen, elleivät Yhdysvaltojen ja etenkin Euroopan tieteellisesti perusteettoman tiukat koevaatimukset tulisi kohtuuttoman kalliiksi tutkimukselle. Professori Teemu Teerin mukaan siksi lähinnä vain suuryritysten kannattaa enää tutkia geenimuuntelua ja heidänkin vain muutamalle suurtuotteelle. Teerin mielestä jalostustekniikan vaikutus lopputuotteiden turvallisuuteen on pieni ja siksi vaatimusten pitäisi olla yhtä lievät kuin muille jalostustavoille. Myös pienempiin ongelmiin geenitekniikka tarjoaisi ratkaisuja, esimerkiksi satoja ihmisiä vuodessa tappavien allergeenien poistaminen kasveista, säilyvyys, tuottavuus ja terveellisyys.

Merkittävimmät tiedejärjestöt ja tieteellisiä arviointeja tekevät viranomaiset ovat yksimielisesti GMO-ruokien turvallisuuden kannalla, ja GMO-tuotteita syövät useimmat suomalaisetkin. Joissain maissa poliittiset elimet ovat asettaneet GMO-tuotteille kieltoja populistisista syistä tieteellisten suositusten vastaisesti.

Vuonna 2012 valtavan laaja Nature-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että geenimuunnellut kasvilajikkeet, mm. bt-lajikkeet, tuottavatkin suuria ympäristöhyötyjä, jotka kattavat myös ympäröiviä ei-GM-viljelmiä. Southamptonin yliopiston ekologian professori Guy Poppy katsoi, että tutkimuksen valtava mittakaava lopettaa keskustelun aiheesta.

Tavoitteet

Yleisimmät geenimuokatut ominaisuudet ovat ruton ja rikkakasviaineiden kestävyys, nyttemmin myös kuivuuden kestävyys.

Maailman tiedeakatemioiden liitto (ICSU) teetti laajan selvityksen GM-elintarviketutkimuksista. GM-ruokien hyötyjä ovat "parempi ravintosisältö", "allergeenien ja/tai myrkyllisten yhdisteiden poistaminen tietyistä elintarvikkeista", voidaan vähentää tuholaismyrkkyjen käyttöä, altistumista niille ja niiden jäämiä sekä karsinogeenisia mykotoksiineja.

• Britannian, Yhdysvaltojen, Brasilian, Kiinan, Intian, Meksikon ja Kolmannen maailman tiedeakatemiat: "GM-tekniikkaa pitää muiden alojen tärkeiden kehitysaskelien ohella käyttää lisäämään ruoantuotantoa, parantamaan tuotannon tehokkuutta, vähentämään maatalouden ympäristörasitetta".

• American Society of Plant Biologists: "geenitekniikka tuottaa monia merkittäviä hyötyjä terveydelle ja ympäristölle". "vähentää maaperän eroosiota ja synteettisten tuholaismyrkkyjen käyttöä - - suuria terveyshyötyjä ihmisille ympäri maailmaa. Esimerkkejä ovat tärkeimpien ruoka-aineiden vitamiini- ja kivennäisainesisällön parantaminen, yleisten ruokien allergeenien poistaminen, proteiinien laadun ja määrän parantaminen - - ruokakasvien muokkaaminen sisältämään rokotteita sairauksille. - - kasvit poistavat myrkyttäviä saasteita maaperästä ja vesistöistä - - toimia biotehtaina tehden yhdisteitä, joita nyt tuotetaan uusiutumattomista raaka-aineista kuten teollisia öljyjä, polttoaineita ja muovia."
• American Society for Cell Biology (edustaa yli 10 000 biologian perustutkijaa ympäri maailmaa): Geenitekniikka "tarjoaa suunnattomasti mahdollisuuksia parantaa syömämme ruoan laatua ja ravitsemusarvoa. Lisäksi - - tulee parantamaan lääkkeiden tuotantoa ja saatavuutta, estämään ympäristövahinkoja puhtaamman ja turvallisemman kemikaalitekniikan avulla ja edistämään ympäristön puhdistamista kasveilla, jotka on suunniteltu poistamaan vaarallisten jätteiden myrkyllisyys. Geenitekniikalla on useita etuja perinteiseen nähden: se on nopeampaa ja tarkempaa ja voi räätälöidä geenejä tuottamaan hyödyllisiä ominaisuuksia. ASCB tukee jyrkästi GMO:iden tutkimusta ja kehittämistä mukaan lukien GM-kasvit."
• Federation of Animal Science Societes (FASS): "biotekniset kasvit ja eläinruoat auttavat maailman väestön ravitsemusta ja hyvinvointia, etenkin kehitysmaiden lasten."

Lääketuotanto

Geenimuuntelun avulla voidaan tuottaa tehokkaita lääkkeitä moniin sairauksiin, joista ihmiskunta nyt kärsii, sekä tuleviin pandemioihin, "hullun lehmän taudin" kaltaisiin ihmisille vaarallisiin eläinsairauksiin , pienten lasten kuolettavaan lihasrappeumatautiin, hemofiliaan, syöpään, diabetekseen ja vuosi vuodelta yhä useampaan vaivaan, HIV-rokotetta ym.

Jo nyt monet tavalliset lääkkeet, rokotteet ja lisäaineet Suomessa on tuotettu geenitekniikan avulla, ja suomalaiset syövät tällaista ruokaakin.

Geenimuunteluvastustus on "rikos ihmisyyttä vastaan"?

Greenpeacen perustaja ja ex-puheenjohtaja, tri Patrick Moore syyttää Greenpeacea rikoksista ihmisyyttä vastaan, koska sen ja muiden geenimuunteluvastustus on johtanut 8 miljoonan lapsen sokeutumiseen ja kuolemaan A-vitamiinin puutteessa, vaikka tämä olisi voitu estää kultaisella riisillä. Greenpeacen johtaja puolustautui todistamattomalla väitteellä geenimuuntelun vaaroista.

Kultainen riisi on paljon pillereitä kustannustehokkaampi tapa parantaa A-vitamiinin saantia.

Tiedejärjestöt GMO-turvallisuuden puolesta

Johtavien tiedejärjestöjen kannat

Yli 100 riippumatonta tiedejärjestöä on todennut, että GMO-ruoat ovat yhtä terveellisiä tai terveellisempiä kuin perinteiset tai luomuruoat.

Yhdysvaltain tieteenedistämisjärjestö AAAS toteaa, että GMO-vastustukselle ei ole tieteellistä perustaa, vaan vastustus johtuu "luonnottomuus"-ajatuksesta. "WHO, American Medical Association, U.S. National Academy of Sciences, British Royal Society ja kaikki muutkin arvostetut järjestöt, jotka ovat samaa todistusaineistoa tutkineet, ovat todenneet GM-kasveista saadun ruoan yhtä turvalliseksi kuin perinteisesti jalostetun."

Järjestön mukaan geenejä on muunneltu jalostuksessa aina, 1900-luvulla tätä on kiihdytetty kemikaaleilla ja säteilyllä, ja nyt niin sanotulla geenimuuntelutekniikoilla. GM-kasvit ovat kaikkein testatuimmat kasvit ikinä, eikä yksikään väite niiden haitoista ole kestänyt tieteellistä tarkastelua.

Nature Biotechnology -lehden päätoimittajien mukaan on yllin kyllin todisteita GM-elintarvikkeiden turvallisuudesta ja WHO, Euroopan komissio, US National Academy of Sciences ja American Medical Association ovat voimakkaasti puolustaneet niiden terveellisyyttä.

Geenimuunneltujen kasvien turvallisuudesta on yli 600 tutkimusta (2013-tieto). Kun viimeksi lista läpikäytiin, kolmannes näistä oli riippumattomia.

Vuonna 2016 NAS kävi läpi yli 900 tutkimusta ja totesi, että GMO:t ovat turvallisia ihmisille ja eläimille.

Vuonna 2004 Euroopan komissio teetti ENTRANSFOOD-tutkimuksen selvittääkseen bioteknisten tuotteiden hyväksymisen edellytykset. Tulos oli, että olemassa olevien koemenetelmien yhdistelmä tuottaa pätevät arviot GM-lajikkeiden turvallisuudesta. Vuonna 2010 Euroopan komission tutkimus- ja innovaatiodirektoraatti totesi: "yli 500 riippumattoman tutkimusryhmän yli 130 tutkimusprojektia yli 25 vuodelta osoittavat, että biotekniikka, etenkin geenimuuntelu, ei ole sen vaarallisempaa kuin esimerkiksi perinteiset jalostustekniikat."

• International Council for Science (ICSU, maailman tiedeakatemioiden liitto) teetti laajan selvityksen GM-elintarviketutkimuksista: "Tarjolla olevat GM-ruoat ovat turvallisia syödä." GM-ruokien hyötyjä ovat "parempi ravintosisältö", "allergeenien ja/tai myrkyllisten yhdisteiden poistaminen tietyistä elintarvikkeista", voidaan vähentää tuholaismyrkkyjen käyttöä, altistumista niille ja niiden jäämiä sekä karsinogeenisia mykotoksiineja.
• Euroopan Tiedeakatemiain neuvottelukunta (EASAC) vaatii EU:ta sallimaan kasvien geenimuunteluteknologioiden kehittämisen ja hyödyntämisen maataloudessa. Tämä olisi kestävämpää maataloutta, koska maa-, vesi- ja ravinneresursseja käytettäisiin säästeliäämmin. Saataisiin myös uusia tapoja suojata kasveja tuholaisilta ja sairauksilta. "tieteellisen tutkimuksen perusteella geenimuunnelluista kasveista ei ole uhkaa ympäristölle eikä ruoka- tai rehutuotannolle. Vastaväitteet ovat yleensä perustuneet kiistellyille tutkimustuloksille." "Euroopan unioni sallii tiettyjen geenimuunneltua alkuperää olevien ruoka-aineiden tuonnin mutta kieltää samojen geenimuunneltujen kasvien viljelyn unionin alueella. Euroopan unioni haluaa vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä, mutta samalla se ylisääntelee vaihtoehtoisia geneettisiä lähestymistapoja kasvinsuojeluun." EASAC on "Euroopan unionin jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin, jonka tavoitteena on toimia neuvoa-antavana asiantuntijaorganisaationa unionin toimielimille."
• Britannian, Yhdysvaltojen, Brasilian, Kiinan, Intian, Meksikon ja Kolmannen maailman tiedeakatemiat: "GM-tekniikkaa pitää muiden alojen tärkeiden kehitysaskelien ohella käyttää lisäämään ruoantuotantoa, parantamaan tuotannon tehokkuutta, vähentämään maatalouden ympäristörasitetta ja auttamaan pienviljelijöitä tuottamaan ruokansa." "Geenimuuntelulla voidaan tuottaa ruokia, jotka ovat ravitsevampia, säilyvämpiä ja periaatteessa terveyttä edistävämpiä - mikä hyödyttää sekä teollisuusmaiden että kehitysmaiden kuluttajia."
• Britannian kuninkaallinen tiedeakatemia vaati vuonna 2009 muuntogeenisten kasvien laajaa käyttöönottoa. Näin voitaisiin lisätä ruoantuotantoa ja vähentää maanviljelyn ympäristöhaittoja. FAO arvioi, että ruoantuotantoa pitää kasvattaa 70 % vuoteen 2050 mennessä, jotta ruokaa riittäisi kaikille.
• Union der Deutschen Akademien der Wissenschaften (Saksan tiedeakatemioiden liitto): "EU:ssa ja Yhdysvalloissa hyväksytyistä GM-kasveista saadut elintarvikkeet eivät ole mitenkään 'perinteisiä' vaarallisempia. Päinvastoin, joissain tapauksissa GM-ruuat ovat ylivertaisesti terveellisempiä."
• Ranskan tiedeakatemian julkaiseman raportin mukaan kaikki nykyinen GMO-kritiikki on tieteellisesti "perusteetonta".
• 14 Italian tiedeseuraa (konsensusasiakirja GMOiden turvallisuudesta): "Markkinoilla olevat GMOt, jotka ovat selviytyneet vaadituista kokeista ja proseduureista, ovat nykyisen tietämyksen valossa turvallisia ihmisille ja eläimille."
• American Association for the Advancement of Science: "siementen parantelu modernin biotekniikan molekyylitason keinoin on turvallista."
• American Medical Association: "bioteknisten ruokien merkinnöille ei ole mitään tieteellistä oikeutusta" eikä ole mitään todisteita siitä, että GMO-tuotteisiin liittyisi mitään riskejä, joita ei olisi muuten jalostetuissa ja jalostamattomissa tuotteissa. GMO-tuotteet voivat tuottaa monia hyötyjä, joten niiden viljelyä ei pidä estää.
• Council for Agricultural Science and Technology (CAST): "Viime vuosikymmenen aikana 8,5 miljoonaa viljelijää 17 maassa on viljellyt GM-kasveja yli 400 miljoonan hehtaarin alalla. Näitä ovat syöneet useimpien maiden ihmiset ja eläimet. Transgeeniset kasvit ovat yhtä turvallisia syödä kuin perinteiset - luultavasti turvallisempia, koska niistä vaaditaan niin tarkkoja tutkimuksia."
• U.S. National Academy of Sciences: "Yli 40 miljoonaa hehtaaria GM-siemeniä on kasvatettu ympäri maailmaa. Näiden nauttimisen ei ole todettu aiheuttavan mitään terveysongelmia." Akatemia on toistuvasti todennut, että biotekniset tuotteet eivät ole muita vaarallisempia vaan paremman tarkkuutensa vuoksi voivat itse asiassa olla turvallisempia.
• American Council of Science of Health (ACSH) on todennut, että geenitekniikan turvallisuudesta ja tehokkuudesta kertyy jatkuvasti lisää todisteita, haitoista ihmisille tai ympäristölle ei lainkaan, ja siksi yhä useammat kuluttajat ovat maatalouden biotekniikkaan yhtä tyytyväisiä kuin lääketieteen biotekniikkaan.
• American Society of Plant Biologists: Geenitekniikan riskit ovat verrattavissa klassisen jalostuksen riskeihin, "geenitekniikka tuottaa monia merkittäviä hyötyjä terveydelle ja ympäristölle". "vähentää maaperän eroosiota ja synteettisten tuholaismyrkkyjen käyttöä - - suuria terveyshyötyjä ihmisille ympäri maailmaa. Esimerkkejä ovat tärkeimpien ruoka-aineiden vitamiini- ja kivennäisainesisällön parantaminen, yleisten ruokien allergeenien poistaminen, proteiinien laadun ja määrän parantaminen - - ruokakasvien muokkaaminen sisältämään rokotteita sairauksille. - - kasvit poistavat myrkyttäviä saasteita maaperästä ja vesistöistä - - toimia biotehtaina tehden yhdisteitä, joita nyt tuotetaan uusiutumattomista raaka-aineista kuten teollisia öljyjä, polttoaineita ja muovia."
• American Society for Cell Biology (edustaa yli 10 000 biologian perustutkijaa ympäri maailmaa): "GM-viljelykasvit eivät suinkaan vaaranna terveyttä vaan usein parantavat sitä." Geenitekniikka "tarjoaa suunnattomasti mahdollisuuksia parantaa syömämme ruoan laatua ja ravitsemusarvoa. Lisäksi - - tulee parantamaan lääkkeiden tuotantoa ja saatavuutta, estämään ympäristövahinkoja puhtaamman ja turvallisemman kemikaalitekniikan avulla ja edistämään ympäristön puhdistamista kasveilla, jotka on suunniteltu poistamaan vaarallisten jätteiden myrkyllisyys. Geenitekniikalla on useita etuja perinteiseen nähden: se on nopeampaa ja tarkempaa ja voi räätälöidä geenejä tuottamaan hyödyllisiä ominaisuuksia. ASCB tukee jyrkästi GMO:iden tutkimusta ja kehittämistä mukaan lukien GM-kasvit."
• American Society for Microbiology (edustaa yli 42 000 mikrobiologia ympäri maailmaa): "ASM ei tiedä yhtäkään kelvollista todistetta siitä, että FDA:n hyväksymä GM-ruoka olisi vaarallista." GM-tuotteet "pystyvät tuottamaan parempaa ravitsemusta".
• Society for in Vitro Biology (SIVB): (Yhdysvalloissa) "kaikki biotekniset kasvi- ja eläintuotteet on osoitettu yhtä turvallisiksi kuin perinteiset". SIVB:n mielestä GM-elintarvikkeilla ei pidä olla merkintäpakkoa.
• International Society of African Scientists (ISAS): "Afrikalla ja Karibian alueella ei ole varaa jäädä enempää jälkeen uuden maatalousvallankumouksen hyödyistä."
• Federation of Animal Science Societes (FASS): "liha, maito ja munat bioteknistä rehua syövästä karjasta ja linnuista ovat turvallisia ihmisille. - - biotekniset kasvit ja eläinruoat auttavat maailman väestön ravitsemusta ja hyvinvointia, etenkin kehitysmaiden lasten."
• Society of Toxicology: "GM-elintarvike turvallisuus näyttää olevan sama kuin perinteisten." Turvallisuuden kannalta olennaista on se, mikä elintarvike on kyseessä, eikä se, onko se tuotettu geenimuuntelulla vai muuten.
• American Dietetic Association: "biotekniikalla voidaan lisätä ihmisten kuluttaman ruoan laatua, turvallisuutta, ravintoarvoja ja moninaisuutta ja lisätä tehokkuutta ruoan tuotannossa, prosessoinnissa, jakelussa, ympäristönhoidossa ja jätehuollossa."
• American Phytopathological Society (APS): "APS, joka edustaa noin 5000 tieteilijää, jotka tutkivat kasvien patogeeneja, niiden aiheuttamia sairauksia ja tapoja kontrolloida niitä, tukee biotekniikkaa keinona parantaa kasvien terveyttä, ruokaturvallisuutta ja kestävää kehitystä kasvien tuottavuudessa."

"Jos asiantuntijoiden ylivoimainen enemmistö sanoo jonkin olevan totta, niin jokaisen järkevän ei-asiantuntijan pitäisi olettaa heidän olevan luultavasti oikeassa", palkittu tiedekirjoittaja, historioitsija ja ex-GMO-vastustaja Mark Lynas totesi Cornellin yliopistossa geenimuuntelun turvallisuudesta ja ilmastonmuutoksesta.

Suomen tieteilijöiden vetoomus geenimuuntelun puolesta

12 suomalaisten yliopistojen rehtoria, 146 professoria, 215 dosenttia ja 325 tohtoria allekirjoittivat vetoomuksen geenikieltoa vastaan Suomessa. Vetoomuksen mukaan hallituksen esitys vaikeuttaisi kohtuuttomasti muuntogeenisten tuotteiden tutkimusta ja elinkeinonharjoittamista..

YK:n ja johtavien viranomaisten kantoja

Johtavat viranomaistahot

• Euroopan komission tutkimus- ja innovaatiodirektoraatti: "yli 500 riippumattoman tutkimusryhmän yli 130 tutkimusprojektia yli 25 vuodelta osoittavat, että biotekniikka, etenkin geenimuuntelu, ei ole sen vaarallisempaa kuin esimerkiksi perinteiset jalostustekniikat."
• WHO: "mitään haittoja terveydelle ei ole osoitettu koituneen näiden ruokien kulutuksesta maissa, joissa ne on hyväksytty." "kansanterveys voi hyötyä suunnattomasti bioteknologian mahdollisuuksista, esimerkiksi ruokien ravintosisällön noususta, allergeenisuuden vähenemisestä ja tehokkaammasta ruoantuotannosta"
• United Nations Development Programme (UNDP): Inhimillisen kehityksen raportti kehottaa köyhiä maita tarttumaan biotekniikan mahdollisuuksiin. Kehitysmaiden pitäisi lievittää aliravitsemusta ja nälänhätää käyttämällä geenimuuntelua. Nyt Euroopan GM-keskustelu ohittaa kehitysmaiden tarpeet.
• Food and Agricultural Organization (FAO) "FAO jatkaa jäsenmaittensa, etenkin kehitysmaiden, auttamista bioteknologian hyötyjen saavuttamisessa maataloudessa, metsätaloudessa ja kalataloudessa". "Tarjolla olevat transgeeniset kasvit ja niistä saadut ruuat on arvioitu turvallisiksi syödä ja niihin sovelletut koemenetelmät soveltuviksi. Nämä johtopäätökset vastaavat tieteellisen todistusaineiston konsensusta, jota ICSU tutki (2003), ja ne ovat yhtäpitävät WHO:n näkemysten kanssa. - - yhtään todistettavaa myrkyllistä tai ravitsemuksellisesti haitallista vaikutusta ei GM-kasvielintarvikkeiden kulutuksella ole todettu missäänpäin maailmaa (GM Science Review Panel). Miljoonat ihmiset ovat kuluttaneet GM-kasveista saatuja elintarvikkeita - - ilman mitään havaittuja haittavaikutuksia (ICSU)."

Terveysvaikutukset

Saksan tiedeakatemioiden liiton (UDAW) mukaan tarjolla olevat GM-peräiset elintarvikkeet eivät ole perinteisiä vaarallisempia vaan päinvastoin toisinaan paljon terveellisempiä.

16 vuoden ja lähes miljardin hehtaarin GMO-tuotannosta huolimatta ei ole löytynyt yhtään todistettua terveys- tai ympäristöhaittaa mukaan lukien allergiat. Silti GMO-vastustajat väittävät tällaista. Myös WHO vahvistaa, ettei terveyshaittoja ole löytynyt.

Sadat miljoonat ihmiset ovat syöneet GMO-ruokia 1990-luvun alusta asti, mutta ainuttakaan haittaa ei ole löydetty eikä oikeustapauksia terveyteen liittyen, vaikka hyvin suuri osa GMO-kuluttajista on kaikkein oikeustapausherkimmistä maista kuten Yhdysvalloista. Esimerkiksi Arpad Pusztain ym. tutkimus (1999) on todettu virheelliseksi.

AAAS, Euroopan komission raportti ja WHO ovat todenneet, että mitään terveyshaittoja ei ole osoitettu. Helmikuussa 2013 Journal of Agricultural and Food Chemistry julkaisi kirjallisuusyhteenvedon 20 vuoden turvallisuustutkimuksista. "Ylivertainen todistusaineisto" osoitti, että kasvien geenimuuntelu "häiritsee kasvin koostumusta vähemmän kuin perinteinen jalostus, jolla silläkin on mahtava turvallisuushistoria."

Syyskuussa 2013 Nature Biotechnology -lehdessä julkaistun katsauksen mukaan jopa GMOiden vastustajat myöntävät, että tähän mennessä GM-ruoat eivät ole tuottaneet mitään terveyshaittoja.

Geenimuunneltujen kasvien turvallisuudesta on yli 600 tutkimusta. Kun viimeksi lista läpikäytiin, kolmannes näistä oli riippumattomia.

Allergiat

WHO:n mukaan "kansanterveys voi hyötyä suunnattomasti bioteknologian mahdollisuuksista, esimerkiksi - - allergeenisuuden vähenemisestä". International Council for Sciencen mukaan GM-kasvit mahdollistavat allergeenien poistamisen tietyistä elintarvikkeista (esim. maapähkinät).

Yhtään todistettua allergiatapausta tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa ei geenimuuntelusta ole koitunut huolimatta lähes miljardin hehtaarin GMO-tuotannosta.

DNA

DNA:ta ihminen saa päivittäin 0,1 - 1 grammaa, sekä GM- että ei-GM-kasveista, eikä lähes 2000 tutkimuksen yhteenvedossa löytynyt mitään todisteita siitä, että sitä päätyisi ihmissoluihin, vaikka GM-vastustajat tällaista yleisesti väittävät.

Sen sijaan viruksista siirtyy jatkuvasti ihmissoluihin geenejä - olemme geenimutantteja.

Ihmisessä on sata kertaa enemmän vieraita geenejä kuin omia. Ne ovat suoliston mikrobien geenejä. Pelkästään mahassa ihmisellä on 25 000 geeniä.

Eläinten GM-ruokinta

Federation of Animal Science Societes (FASS) kirjoittaa, että bioteknisesti ruokittujen eläinten liha, maito ja munat ovat turvallisia, edes eläinten ruoan proteiineja ei ole löytynyt lihasta, maidosta ja munista. FASSin mukaan biotekniset kasvit ja eläinruoat auttavat maailman väestön ravitsemusta ja hyvinvointia, etenkin kehitysmaiden lasten.

Vuonna 2014 Journal of Animal Science -lehdessä julkaistu Kalifornian yliopiston tutkimusyhteenveto aiemmasta tutkimuksesta kattoi sadan miljardin eläimen ruokintaa vuosilta 1983 - 2011. Tutkimuskirjallisuuden mukaan GM-ruokitut eläimet olivat yhtä terveitä ja hyvinravittuja kuin muutkin.

Monet käytetyt tutkimukset olivat riippumattomia. Jo aiemmin useiden eri tekijöiden tekemissä systemaattisissa tutkimuskatsauksissa oli saatu samat tulokset. Tässä tutkimuksessa todettiin myös, ettei myöskään ole löytynyt mitään terveysvaikutuksia GMO-ruokittujen eläinten tuotteita käyttävillä ihmisillä.

GMO-merkinnät ruoissa

WHO, FDA, USDA, AMA, AAAS ja moni muu organisaatio ovat todenneet, että GMO-merkinnöille ei ole tieteellisiä perusteluja.

FDA:n politiikka on vaatia ruokiin merkintöjä asioista, jotka voivat aiheuttaa terveys- tai ympäristöriskejä. Geenimuuntelun merkitsemiselle ei siksi AAAS:n mukaan ole perusteita, vaan se voi ainoastaan johtaa kuluttajia harhaan.

AAAS:n mukaan GMO-merkinnät olisivat vaarallisia. Tieteen perusteella geenimuuntelu on turvallista, ja merkintöjä vaativien motiivina ovatkin pelko "luonnottomuudesta" ja halu saada kilpailuetua siitä, että merkinnät pelottaisivat kuluttajia.

American Society of Cell Biology vastustaa GMO-merkintöjä ja sanoo niiden johtaneen Euroopassa valinnanvaran kapenemiseen: GMO-tuotteita haluavat eivät enää pysty ostamaan niitä.

Geenimuuntelu vs. perinteinen jalostus

WHO:n mukaan GM-ruuilta vaaditaan yleensä hyvin tarkat tutkimukset mutta perinteisesti jalostetuilta ruoilta jäävät huolelliset riskinkartoitukset tekemättä. "Kansainvälisillä markkinoilla tarjolla olevat GM-ruuat on tutkittu huolellisesti, eikä ole luultavaa, että niistä koituisi vaaraa terveydelle. Myöskään mitään haittoja terveydelle ei ole osoitettu koituneen näiden ruokien kulutuksesta maissa, joissa ne on hyväksytty."

Perinteisesti jalostetuilta kasvilajikkeilta ei vaadita turvallisuustodisteita. Ne ovatkin toisinaan osoittautuneet haitallisiksi. Esimerkiksi peruna- selleri- ja kurpitsalajikkeita on vedetty takaisin markkinoilta, kun on huomattu perinteisen jalostuksen tuottaneen niihin lisää luonnollisia myrkkyjä (toksiineja). Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia NAS ja muut tiedejärjestöt ovatkin vaatineet Kanadan mallia, jossa uusia lajikkeita tutkitaan saman verran jalostustavasta riippumatta. Nature Biotechnology -lehden päätoimittajien mukaan on epäolennaista, onko elintarvike tuotettu geenimuuntelulla, ja sen sijaan pitäisi tutkia yksittäisten tuotteiden ominaisuuksia, olivat ne GM-tuotteita tai eivät.

WHO:n mukaan huolissaan ovat olleet eräät poliitikot, aktivistit ja kuluttajat, mutta hekin yleensä hyväksyvät GM-lääkkeet. Ongelma lienee siis siinä, että useimmat GM-ruuat eivät ole kuluttajan näkökulmasta tavallisia parempia. WHO:n mukaan GM-tuotteet kuitenkin voivat hyödyttää kansanterveyttä suunnattomasti, esimerkiksi lisätä ravitsemussisältöä ja tuotannon tehokkuutta sekä vähentää allergeenisuutta.

Saksan tiedeakatemioiden liiton (UDAW) mukaan tarjolla olevat GM-peräiset elintarvikkeet eivät ole perinteisiä vaarallisempia vaan päinvastoin toisinaan paljon terveellisempiä.

American Society for Cell Biologyn mukaan "Geenitekniikalla on useita etuja perinteiseen nähden: se on nopeampaa ja tarkempaa ja voi räätälöidä geenejä tuottamaan hyödyllisiä ominaisuuksia."

American Phytopathological Societyn mukaan bioteknisiin kasveihin yhdistetyt huolet liittyvät myös perinteisempiin kasveihin ja ne pitää rinnastaa jälkimmäisiin huoliin.

OECD:n turvallisuustyöryhmässä 2000–2009 toimineen kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisolan mukaan tiedeyhteisö aiemmin korosti sitä, miten kasvilajikkeen hyödyt ja haitat riippuvat jalostetuista ominaisuuksista eikä jalostusmenetelmistä, mutta nykyään geenimuuntelu on muita selvästi turvallisempaa, koska 2000-luvulla se on kehittynyt jopa miljardeja kertoja perinteistä mutaatiojalostusta tarkemmaksi. Vastaavasti jalostettaessa risteytyksillä kasvilajikkeeseen tulee villikasvista hyötygeenin ohella tuhansia tuntemattomia ja usein haitallisia geenejä. Ne aiheuttavat tuhansia kertoja enemmän tuntemattomia yhteisvaikutuksia kuin geenimuuntelu, jossa vain se haluttu hyötygeeni tuodaan.

Risteytys ja mutaatiojalostus ovat siis paljon vaarallisempaa geenimuuntelua kuin "geenimuuntelu" eli hallitut geenisiirrot.

Direktiivi 2001/18/EC määrittelee geenimuunteluksi kaiken "luonnottomalla tavalla" tapahtuvan DNA-muuntelun, mutta kuitenkin direktiivin liite 1B sulkee osan tällaisesta geenimuuntelusta direktiivin määräysten ulkopuolelle (mutaatiojalostus, lajien väliset risteytykset kuten pensasmustikka ja soluhybridisaatio). Jo direktiivi 90/220/EEC oli samansisältöinen.

Geenimuuntelun epäsuosion vuoksi on kehitetty uusia, toisenlaisia geenimuuntelun kaltaisia tapoja muunnella kasvilajikkeiden geenejä (new plant products, NPP), jotka esimerkiksi ovat transgeenisyyden sijaan cisgeenisiä, intrageenisiä tai epigeneettisiä.

Geenimuuntelu vs. mutaatiojalostus

Sertifioidut luomutuotteet voivat olla mutaatiojalostettuja Yhdysvalloissa. Niitä tuotetaan sekä kemiallisella mutaatiojalostuksella että säteilytysmutatoinnilla.

Koska luomuyhteisö on sallinut säteilytysmutaatiojalostuksen ja kromosomimutatoinnin, USA:n maatalousministeriö (USDA) katsoi, että myös GM-kasvien ja GM-eläinten tulisi saada kuulua luomutuotantoon, sillä niihin ei liity suurempia riskejä. Organic Watch -luomujärjestön Roger Blobaum vastusti ehdotusta vedoten siihen, että luomuviljelijät eivät ole koskaan väittäneetkään luomun olevan turvallisempaa tai ravinteikkaampaa kuin muut tuotteet tai tuholaismyrkytöntä.

National Academies of Science (NAS) varoitti vuosina 1989 ja 2004 siitä, että on tieteellisesti perusteetonta säännellä GMO:ita kun mutaatiojalostettuja tuotteita ei säännellä. Professori Kevin Folta arvioi, että kasvitieteilijät ovat tästä yksimielisiä, koska mutaatiojalostus on ennustamattomampaa. Siinä sadat tai tuhannet geenit poistetaan tai uudelleenjärjestetään satunnaisesti, mikä voi aiheuttaa terveyshaittoja. Tosin sekin riski on erittäin pieni verrattuna esim. salmonellan ja muiden ruokien levittämien tautien tuottamaan riskiin. NAS:n jälkimmäisen GMO-raportin osakirjoittaja Alan McHughen (UCLA) totesi, että jokainen GMO on turvallisempi kuin mikään tarkastamaton tuote. Vain Kanada sääntelee mutaatiojalostusta. GMO-sääntelyn vuoksi moni jalostaja turvautuu mutaatiojalostukseen.

Säteilytyksellä ja kemikaaleilla tuotetuilla mutaatioilla kasveja on jalostettu 1930-luvulta asti. Tällaiseen GMO-vastustus ei kohdistu, koska menetelmä on "vanha". Toimittaja Ismo Heinisuo ihmettelee sitä, että tällaisella "mutanttijalostuksella" tuotettua Europlan-perunaa pidetään "luonnollisena", mutta kun sama geeninsammutus tehtiin helposti 29 vuotta vanhalla geenitekniikkamenetelmällä, kyseistä Amflora-perunaa pidetään "luonnonvastaisena", vaikka näissä samaan aikaan kehitetyistä perunalajikkeissa ei ole mitään eroa. Tämä johti Amflora-koeviljelmien vandalisointiin ja siihen, että lupahakemuksen käsittely kesti EU:lta 14 vuotta, jolloin markkinat oli jo menetetty Europlanille. Syynä Heinisuo pitää sitä, että 75 vuotta sitten ei vielä ollut vihreää liikettä. Luonnossa tällaisia mutantteja löytää lähinnä Tshernobyl-tyyppisistä ympäristöistä. Basf joutui siirtämään tutkimustyönsä muihin maanosiin ja luopumaan myös saman hakemuksen rutonkestävästä perunasta. Siksi rutontorjuntaruiskutuksia tarvitaan yhä.

Geenimuuntelun sääntely on saanut jalostajat käyttämään sen sijaan entistä enemmän gamma- ja röntgensäteilyä ja kemikaaleja tuottaakseen kasveihin geenimutaatioita. Tällöin ei tarvitse tuottaa todisteita uuden lajikkeen turvallisuudesta, mikä maksaisi 150 - 200 miljoonaa dollaria. National Academies of Science (NAS) sanoi jo vuonna 1989, että on tieteellisesti perusteetonta vaatia geenimuuntelulta sääntelyä, jota ei vaadita mutaatiojalostukselta. Professori, molekyyligeneetikko Kevin M. Folta arvioi, että kaikki kasvitieteilijät ovat tästä yksimielisiä, mutaatiojalostus on kaikkein ennustamattominta.

Mutaatiojalostuksessa tuhotaan ja järjestetään uudelleen satoja tai tuhansia geenejä satunnaisesti. Tämä jäljittelee sitä, mitä auringon säteily tekee kasvien ja eläinten geeneillä vuosituhansien kuluessa. NASin mukaan se tuottaa ihmiselle vahingollisia mutaatioita todennäköisemmin kuin Monsanton käyttämä geenimuuntelu.

Esimerkiksi suurin osa maailman vehnästä, ohrasta ja riisistä on mutanttilajikkeista. Pelkästään YK:n ruoan ja maanviljelyn ydinsäteilytysohjelma on tuottanut yli 3000 mutanttilajiketta. Mutaatiojalostus on tehnyt Vietnamin riisiomavaraiseksi.

Tyypillisesti säteilytysteho valitaan niin suureksi, että puolet kohteista tuhoutuu, jotta mutaatioita syntyisi mahdollisimman paljon.

Vuonna 2012 saksalainen BASF siirsi kasvitiedeosastonsa Saksasta Yhdysvaltoihin. Monsantokin veti hakemuksensa pois EU:sta, koska EU oli hyväksynyt vain yhden GM-lajikkeen 20 vuodessa. Professori Wayne Parrott varoittaa, että EU:n nykyinen sääntely ajaa käyttämään mutaatiojalostusta, vaikka siinä tuotetaan paljon tuntemattomia muutoksia kasvien geeneihin. Vanhoilla jalostustavoilla on kuitenkin tuotettu terveyshaittoja. Toisaalta Parrott myöntää, että jopa mutaatiojalostuksessa terveysriskit ovat hyvin pieniä verrattuna salmonellan kaltaisiin normaaleihin ruokariskeihin.

Tiedetoimittaja Hank Campbellin mukaan GMO:t kehitettiin siksi, että mutaatiojalostus vaihdettaisiin turvallisempaan tekniikkaan, mutta GMO-vastustus on estänyt tämän ja jättänyt vuoden 1936 teknologian käyttöön.

Kehitysmaat

UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan "Biotekniikka tarjoaa ainoan tai parhaan työkalun marginaalisille ekologisille alueille - - joilla asuu yli puolet maailman köyhimmistä ihmisistä. - - Nykyinen keskustelu GM-kasveista Euroopassa ja Yhdysvalloissa jättää huomiotta kehitysmaiden huolet ja tarpeet. - - Bioteknisten kasvien säännelty viljely voisi vähentää aliravitsemusta ja nälänhätää kehitysmaissa. - - kielestä on tullut poliittinen ase. Esimerkiksi "'petturiteknologiat' ja 'frankenruoat' luovat pelkoa ja ahdistusta. Kuitenkaan ei ole ainuttakaan todistettua kuolemaa GM-ruoista. - - tärkeämpää on ruokapula."

Kolmannen maailman tiedeakatemiat vaativat geenitekniikan käyttämistä, koska sillä voidaan lisätä ruoantuotantoa, parantaa tuotannon tehokkuutta, tehdä entistä ravitsevampia, säilyvämpiä ja terveyttä edistävämpiä ruokia, vähentää maatalouden ympäristörasitetta ja auttaa ihmisiä tuottamaan ruokansa.

Toisaalta kehitysmaiden GM-vastustajat väittävät geenimuunneltujen kasvien aiheuttavan homoseksuaalisuutta, impotenssia, AIDSia ja kaljuutta.

Geenimuuntelulla olisi voitu ratkaista kehitysmaiden nälänhädät ja eri ravintoaineiden saanti sekä monet ympäristöongelmat maatalouden aiheuttamasta ympäristökuormituksesta erilaisten myrkkyjen eliminoimiseen ja kasvinsuojeluaineiden vähentämiseen, elleivät Yhdysvaltojen ja etenkin Euroopan tieteellisesti perusteettoman tiukat koevaatimukset tulisi kohtuuttoman kalliiksi tutkimukselle.

Sekin vaikuttaa, että EU:n ruoanmerkintäpakko aiheuttaa kuluttajissa turhia pelkoja. Tämän vuoksi muuntogeenisen ruoan vienti Eurooppaan olisi vaikeaa, mikä myös lannistaa kehittämästä muuntogeenisia kasveja kehitysmaihin.

Federation of Animal Science Societes (FASS) katsoo, että biotekniset kasvit ja eläinruoat auttavat etenkin kehitysmaiden lasten ravitsemusta ja hyvinvointia.

Sosio-ekonomiset vaikutukset

International Journal of Biotechnologyssä julkaistu tieteellisten tutkimusten tutkimusyhteenveto (2013) osoitti, että kehitysmaiden pienviljelijät hyötyvät paljon GM-kasveista. Niiden ansiosta pienviljelijöiden terveys, koulutus, velanmaksu, äitiyspalvelut ja ruokaturva ovat parantuneet.

GM-viljelijät saavat suuren osan hyödyistä, mutta myös kuluttajat hyötyvät halvemmista hinnoista. Pienituloiset viljelijät hyötyivät GM-kasvien käyttöönotosta enemmän kuin suurituloiset. Ruiskutus ja maanmuokkaus vaativat usein vähemmän työvoimaa mutta suuremmat sadot vaativat enemmän työvoimaa.

Saman lehdistötiedote.

Esimerkiksi tuholaisenkestävä GM-puuvilla paransi huomattavasti Intian pienviljelijöiden kalorinsaantia ja ravitsemuksen laatua 7 vuoden jaksolla (PLOS ONE, 2013). GM-puuvillan käyttöönotto lisäsi satoja ja tuloja, joten kotitalouksilla oli varaa enempään ja parempaan ruokaan. Vuonna 2002 GM-puuvilla käytti vain harva tila, vuonna 2008 jo 99 % viljelijöistä. Ruokaturvattomuus laski 15 - 20 %. Suuri osa maailman aliravittuja on Aasian ja Afrikan pienviljelijöitä, joten GM-viljelykasvit voivat olla tärkeä tekijä ruokaturvan varmistamisessa.

Saman lehdistötiedote

Ympäristövaikutukset

Euroopan Tiedeakatemiain neuvottelukunta (EASAC) vaatii geenimuuntelutekniikan hyödyntämistä maataloudessa. Tämä olisi kestävämpää maataloutta, koska maa-, vesi- ja ravinneresursseja käytettäisiin säästeliäämmin. "(T)ieteellisen tutkimuksen perusteella geenimuunnelluista kasveista ei ole uhkaa ympäristölle eikä ruoka- tai rehutuotannolle. Vastaväitteet ovat yleensä perustuneet kiistellyille tutkimustuloksille."

Britannian, Yhdysvaltojen, Brasilian, Kiinan, Intian, Meksikon ja Kolmannen maailman tiedeakatemiat vaativat GM-tekniikan käyttämistä, koska se vähentäisi maatalouden ympäristörasitetta.

American Society of Plant Sciences toteaa, että geeniteknisillä kasveilla voidaan "vähentää maaperän eroosiota ja synteettisten tuholaismyrkkyjen käyttöä" ja poistaa "myrkyttäviä saasteita maaperästä ja vesistöistä". GM-kasvit voivat myös "toimia biotehtaina tehden yhdisteitä, joita nyt tuotetaan uusiutumattomista raaka-aineista kuten teollisia öljyjä, polttoaineita ja muovia."

American Society for Cell Biologyn mukaan geenitekniikka tulee "estämään ympäristövahinkoja puhtaamman ja turvallisemman kemikaalitekniikan avulla ja edistämään ympäristön puhdistamista kasveilla, jotka on suunniteltu poistamaan vaarallisten jätteiden myrkyllisyys."

American Phytopathological Societyn mukaan biotekniikasta saadaan tulevaisuudessa suunnattomia ympäristöhyötyjä mm. synteettisten tuholaismyrkkyjen tarvetta vähentämällä ja edistämällä ympäristöhaitat minimoivia lähestymistapoja.

Kalakannat

Kalaöljyjen hyöty ihmisen terveydelle on luonut kovan paineen kalakantojen riittävyydelle, minkä vuoksi on haluttu löytää vaihtoehtoisia EPA- ja DHA-öljyjen lähteitä. Marraskuussa 2013 julkaistiin The Plant Journalissa ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin tähtäävän Rothamsted Researchin tutkimus: kitupellava saatiin geenisiirrolla tuottamaan EPA- ja DHA-öljyjä. Professori Johnathan Napier sanoo kasvin voivan parantaa sekä ympäristöä että ihmisten terveyttä.

Kasvin leviäminen luontoon

International Council for Sciencen mukaan GM-kasvien tai niiden yksittäisten geenien riski levitä luontoon on samankaltainen kuin ei-GM-kasvienkin.

1783 tutkimuksen yhteenvetotutkimuksessa 68 % tutkimuksista koski mahdollisia GM-ympäristöhaittoja. Yhteenvedon tekijät totesivat, että GM-kasvien haitoista on todisteita vähän tai ei lainkaan. Eräs kasvava tutkimusalue ovat geenivirrat kasveista toisiin. Tätä tapahtuu myös ei-GM-kasvien ja villikasvien välillä. Uusista allergeeneistakaan ei löytynyt mitään todisteita.

Geenejä siirtyy myös ei-GM-villikasveista toisiin jopa aivan eri lajien välillä.

Tuholaismyrkyt ja muut torjunta-aineet

International Council for Sciencen mukaan GM-kasveilla voidaan vähentää tuholaismyrkkyjen käyttöä, altistumista niille ja niiden jäämiä ruoissa.

EASAC arvostelee sitä, että EU rajoittaa geenimuuntelua niin paljon, että sen mahdollisuuksia vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ei hyödynnetä riittävästi.

20 vuotta ja 2 miljoonaa neliökilometriä kattanut Nature-lehdessä julkaistu tutkimus osoitti, että geenimuunnellut kasvilajikkeet tuottavat suuria ympäristöhyötyjä, jotka kattavat myös ympäröiviä ei-GM-viljelmiä. Vuonna 2011 viljeltiin 66 miljoonalla hehtaarilla kasveja, jotka tuottavat ihmisille vaarattomia mutta tuholaisille haitallisia toksiineja. Vuonna 1997 käyttöön tullut Bt-puuvilla on puolittanut tuholaismyrkkyjen käytön. Tämä myös lisää luontaisten vihollisten määrää, mikä sekin vähentää tuholaisia. Southamptonin yliopiston ekologian professori Guy Poppy katsoo, että tutkimuksen valtava mittakaava lopettaa keskustelun aiheesta. Aiemmin tieteilijöitä oli epäilty ja väitetty, että muut tuholaiset voisivat lisääntyä. Nyt ensi kerran todistettiin vakuuttavasti, että myös ympäröivät ei-GM-pellot hyötyvät.

Sääntely ja suuryritykset

GM-tutkimuksen keskittyminen suurelta osin suuryrityksille johtuu professori Teemu Teerin mukaan EU:n vaatimista kalliista riskianalyyseistä. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla muuntogeeniset kasvit olivat suosittu tutkimusaihe. Riskianalyysien kalleuden vuoksi suuryritystenkään ei kannata tutkia kuin muutamaa kasvia kuten maissi, soija, puuvilla ja rapsi. Kuitenkin geenitekniikkaa voisi soveltaa kaikkiin yleisiin viljelykasveihin ja muilla aloilla samaa geenitekniikkaa käytetään jo laajasti, esimerkiksi rokotteiden ja teollisten entsyymien valmistuksessa. Myös Pohjois-Amerikassa vaatimukset ovat tiukkoja mutta siellä sentään uusia GM-lajikkeita hyväksytään, Euroopassa ei oikein. Teerin mukaan koevaatimusten pitäisi olla samat GM- ja muille lajikkeille. Teerin ja professori Paula Elomaan mukaan GM- ja muiden lajikkeiden erot ovat pieniä ja geenitöntä ruokaa ei olekaan.

Siis kun jotkut aktivistit vastustavat turvallista geenitekniikkaa vastustaakseen suuryhtiöitä, he ajavat geenitekniikkaa suuryhtiöiden monopoliksi.

GMO-vastustus palvelee suuryhtiöiden etuja myös siksi, että geenimuunneltuja kasveja osataan jalostaa halvalla jo kehitysmaissakin mutta mutaatiojalostuksen ja muun perinteisen jalostuksen vaatima tuhansien tai miljoonan kasviyksilön testaaminen vaatii yleensä suuryhtiön resurssit. Valtavia resursseja vaativat myös muuntogeenisiltä lajikkeilta vaaditut ylimääräiset kokeet.

Tutkimus

Geenimuuntelu on hyvin tutkittu ala: siitä on yli 2000 tutkimusta, joista peräti 1000 on riippumattomien tutkijoiden riippumattomasti tekemiä.

GMO-vastaista tutkimusta tekevä Séralini saa rahallista tukea vähittäiskaupoilta, jotka mainostavat olevansa GMO-vapaita.

Vastustajat väittävät Monsanton manipuloineen kymmeniätuhansia tutkijoita kolmen vuosikymmenen ajan, vaikka yli kymmenen kertaa suuremmat öljy-yhtiöt eivät ole pystyneet ostamaan tieteellistä konsensusta ilmastonmuutosta vastaan.

Critical Reviews in Biotechnology julkaisi syyskuussa 2013 italialaisen tutkimusryhmän yhteenvedon 1783 tutkimuksesta geeniteknisistä tuotteista vuosilta 2002-2012. Tutkijat eivät löytäneet yhtään uskottavaa todistetta siitä, että geenimuuntelu tuottaisi mitään haittoja ihmisille tai eläimille. Tutkimuksen tekijät valittavat, että eräiden maiden GMO-rajoitusten sekä epätieteellisen retoriikan vuoksi GMO-huolia on liioiteltu.

Argumentteja geenitekniikan puolesta

• Rauhannobelisti Norman Borlaugin mukaan vihreää vallankumousta vastaava nälänhätien torjunta ja ruoantuotannon tehostaminen tulee tehdä geenimuuntelun avulla. Hänen mukaansa ei ole järkevää pelätä geenimuuntelua, koska ihmiset ovat jalostaneet kasvien ja eläinten geenejä vuosituhansien ajan. Näkemyksestä kertoo myös tämä Penn & Teller -dokumenttivideo Borlaugista.
• Lääketieteen nobelisti Richard J. Roberts sanoo, että GM-vastustus on "rikos ihmisyyttä vastaan" ja hän nostaa vastustajia vastaan syytteen kansainvälisessä (rikos)tuomioistuimessa, jos joku filantrooppi tukee häntä. 1,5 - 2 miljoonaa lasta kärsii A-vitamiinin puutteesta.
• "Jatkuvasti kasvavan ihmiskunnan ruokkimiseksi ruoantuotantoa on tehostettava." (Wikipedia)
• "Geenimuunnellut viljelykasvit voidaan saada viihtymään melko huonoissakin olosuhteissa, mikä kasvattaa maapallon potentiaalista viljelypinta-alaa ja lisää tuotantoa." (Wikipedia)
• "Geenimuunneltujen viljelykasvien käyttö vähentää torjunta-aineiden tarvetta ja parantaa maanviljelijöiden toimeentuloa myös kehitysmaissa." (Wikipedia)
• "Geneettisesti muunnellut lajikkeet eivät eroa merkittävästi ihmisten tai luonnon tähän asti jalostamista. Geenitekniikka on vain keino nopeuttaa siitoseläinten valintaan perustuvaa jalostusprosessia." (Wikipedia)
• Perinteisessä jalostuksessa geenimuutokset tulevat satunnaisiin paikkoihin. Geenimuuntelun ero tähän on se, että muutoksia tulee vain niihin geeneihin, joihin niitä halutaan, jolloin riski vaarallisista geenimuutoksista on paljon pienempi ja kontrolloidumpi kuin perinteisessä jalostuksessa, joka "voi laukaista kasvissa liikkeelle 'hyppivät geenit' ja mutaatiovyöryn, kaivaa esiin kätkettyä geneettistä vaihtelua, vaimentaa tärkeiden geenien toimintaa sekä kiihdyttää soluissa perimäaineksen järjestäytymistä uudelleen"
• Geenimuuntelun avulla voidaan tuottaa tehokkaita lääkkeitä moniin sairauksiin, joista ihmiskunta nyt kärsii, sekä tuleviin pandemioihin, "hullun lehmän taudin" kaltaisiin ihmisille vaarallisiin eläinsairauksiin , pienten lasten kuolettavaan lihasrappeumatautiin, hemofiliaan, syöpään, diabetekseen ja vuosi vuodelta yhä useampaan vaivaan, HIV-rokotetta ym.
• GM-soija on vähentänyt kemikaalien käyttöä muttei biodiversiteettiä, parantanut maaperää ja satoja ja lisännyt pienviljelijöiden tuloja. http://en.wikipedia.org/wiki/Soybean#Genetic_modification
• Kasvinjalostus (muukin kuin GM) on pelastanut yli miljardi ihmishenkeä kehitysmaissa ja parantanut maaperää ja pienviljelijöiden tuloja. http://en.wikipedia.org/wiki/Green_Revolution.

Tiedetoimittajien liiton varapuheenjohtaja Raili Leino on ihmetellyt, miksi geenitekniikassa, toisin kuin esim. fysiikassa, "maallikot oikovat asiantuntijoita" eli jotkut pitävät maallikoiden tai Googlella löydettyjä väitteitä yhtä uskottavina kuin alan yliopistoprofessorien esittämiä tieteen perustuloksia. Leinon mukaan "Suuri osa ruokakasveistamme on jalostettu menetelmillä, joissa pyritään aiheuttamaan kasviin ylipäätään mahdollisimman monta mutaatiota eli geenimuunnosta. Tätä tehdään esimerkiksi voimakkaan säteilyn tai syöpävaarallisten kemikaalien avulla."

Argumentteja geenitekniikkaa vastaan

• Geenitekniikalla jalostetut kasvit eivät aina ja kaikkialla aiheuta vähäisempiä saaste- ja kasvimyrkkypäästöjä kuin perinteisesti jalostetut.
• Vaikka geenimuunnelluilla kasveilla voidaan parantaa maailman köyhien ravinnon määrää ja laatua, sitä ei ensi vaiheessa saada parannettua niin paljon, että kaikki ravitsemusongelmat korjaantuisivat heti yksinomaan geenimuuntelun avulla.
• Muunnellut geenit voivat joissain tapauksissa osoittautua ongelmallisiksi (tosin samanlaisen tai edes paljon huonomman jalostustuloksen aikaansaaminen perinteisin menetelmin tuottaa paljon enemmän ongelmallisia geenimuunnoksia, ja jopa pääosin paikkoihin, joihin niitä ei ollut tarkoitus tuottaa).
• Geenimuunneltujen kasvien lisääntyessä muut kasvit voivat vähentyä (tosin niiden siemeniä on tarkoitus tallentaa geenipankkeihin).
• Geenimuunneltuja kasveja voi patentoida samoin kuin muitakin kasveja.

Nuo vasta-argumentit eivät ole olkinukkeja: sisällöllisesti ne kattavat kaikki vasta-argumentit, jotka Wikipediasta löytyivät 11.10.2009.

Patentit ja muut oikeudet

EU:ssa kasvilajikkeita ei voi patentoida sellaisenaan, vaan EU:ssa on käytössä lievempi suoja, "kasvinjalostajanoikeus", jolla voi .

Suojaoikeuksien sanotaan toisaalta edistäneen uusien lajikkeiden kehittämistä, mutta jotkut ovat arvostelleet niitä liian vahvoiksi. Asiantuntijoiden mielipiteet mahdollisista lainmuutostarpeista jakautuvat.

Ks. myös http://www.bioteknologia.info/etusivu/maailma/ ja http://www.academia.edu/3593853/geenimuunnellut_kasvit_ja_omistuskysymys

Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentti, tohtori Jussi Tammisola kirjoittaa, että kasveja voinut patentoida USA:ssa jo vuodesta 1930 ja jopa Louis Pasteur patentoi hiivan jo vuonna 1873. Tammisolan mukaan kasvien patentointi auttaa saattamaan geenitekniikassakin uuden tiedon kaikkien saataville, mutta patenttisuoja ei saa olla liian laaja. Yleensä suoja-aika jääkin lyhyeksi, koska 20 vuoden suoja-ajasta kuluu 10 - 15 vuotta geenin löytämisestä lajikkeen kehittämiseen.

Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija, luomuviljelijä Jukka Rajala on Voima-lehdessä väittänyt geenimuuntelupatenttien aiheuttavan ongelmia. Myös muilla tavoin jalostettuja kasveja voi patentoida, joten mahdollinen ongelma ei ole geenimuuntelussa vaan patenttilainsäädännössä. Tosin Euroopassa kasvilajikkeita ei edes voi patentoida.

Jo 1900-luvun alkupuolesta asti (ennen GMO-aikaa) on käytetty laajalti hybridilajikkeita, joiden siemenet viljelijä joutuu ostamaan joka vuosi uudelleen tuottajilta. Näiden siementen jälkeläiset näet menettävät vanhempiensa hyvät ominaisuudet. Kyseessä ei siis ole geenimuuntelun maatalouteen tuoma piirre, vaikka niin usein väitetään.

Monsanton ensimmäiset GMO-patentit raukeavat jo vuonna 2014.

Tutkimuksia geenimuuntelua vastaan

Nature Biotechnology -lehden päätoimittajat kirjoittivat vuonna 2013, että vain häviävän pieni osa geenimuuntelua koskevista tutkimuksista on "löytänyt" terveysvaaroja, ja kritiikitön lehdistö on kohissut näistä, vaikka tutkimukset olisivat miten virheellisiä tahansa.

Yleensä menee jonkin aikaa, ennen kuin tutkimuksen väärennökset tai virheellisyydet paljastuvat ja tieto niistä leviää suurelle yleisölle. Tämän jälkeen tiedotusvälineet menettävät kiinnostuksensa, mutta suureen yleisöön on kylvetty muistikuva geenimuuntelun "vaarallisuudesta". Sama toistuu.

Geenimuuntelun turvallisuudesta on tehty noin 2000 tutkimusta. Tämä tarkoittaa, että jos GM-tuotteilla ja tavallisilla ei ole eroja, 5 % eli noin 100 tutkimusta olisi löytänyt "eron", jossa pelkästään sattuman vuoksi GM-tuote näyttäisi olevan turvallisempi tai vähemmän turvallinen kuin vertailutuote. Koska tällaisia tutkimuksia on paljon vähemmän, se saattaa viittaa siihen, että GM-tuotteet ovat poikkeuksellisen turvallisia ja vähänkin epäilyttävät tuotteet on eliminoitu jo ennalta paljon tehokkaammin kuin ei-GM-jalostuksessa. Tästä syystä pitäisi yksittäisten tutkimusten sijaan katsoa laajoja tutkimusyhteenvetoja.

Toisaalta, kun geenimuuntelun turvallisuudesta on 2000 tutkimusta, näistä tilastollisesti pitäisi sadasta löytyä eroja ei-GM-kasveihin 95 %:n luotettavuudella sattumien vuoksi, vaikka mitään todellisia eroja ei olisi. Siksi yhteenvetotutkimukset ovat luotettavampia kuin edes metodologisesti oikeat yksittäistutkimukset, ellei yksittäistutkimuksen luotettavuus ole paljon yli 1 - 1/2000 = 99,95 %.

Yleensä ei myöskään ole mielekästä tutkia geenimuuntelun turvallisuutta, koska yksittäisen lajikkeen turvallisuus riippuu ensisijaisesti muusta kuin siitä, onko se tuotettu geenimuuntelulla vai perinteisemmillä jalostuskeinoilla.

Perinnöllisyystieteen professori Petter Portinin mukaan väite, että GMO:t aiheuttaisivat syöpää, perustuu vain Gilles-Eric Séralinin ja Arpad Pusztain kolmeen tutkimukseen, jotka on todettu kelvottomiksi. Turvallisuuden osoittavia tutkimuksia on lukemattomia. Sen sijaan luonnonmukainen ruoka voi olla vaarallista, esimerkiksi vuonna 2011 luomuiduista saatu veriripuli tappoi 50 ja vahingoitti 2000 eurooppalaista. Luomukasviksista puuttuu myös keinolannotteisiin lisättävä seleeni, joka on elintärkeä hivenaine sydämen ja aivojen terveydelle. Suomi on maailman pahinta seleenin puutosaluetta.

Federico Infascelli

Federico Infascellin Napolin yliopistossa johtaman laboratorion tutkimuksia siteerattiin laajalti GM-vastaisilla verkkosivuilla. Tutkimuksissa väitettiin, että kun vuohikutuille syötettiin GM-soijaa, siirtogeenin fragmentteja päätyisi kutun maitoon. Nature raportoi, että tutkimus herätti epäilyjä dataväärennöksestä. Esimerkiksi elektroforeesigeelikuvat näyttävät siltä, että niistä olisi poistettu osia, ja eri tutkimuksissa näyttää olevan saman kuvan kopioita, vaikka kuvatekstien mukaan kyse on eri tutkimuksista. Biolääketieteellisen palvelun analyysi näytti vahvistavan kuvien manipulaation ja uudelleenkäytön. Napolin yliopisto käynnisti asiasta selvityksen, ja selvitysryhmän vetäjä kertoi ryhmän löytäneen tutkimuksista tahallista datan vääristelyä. Infascelli väitti oman asiantuntijansa olevan päinvastaista mieltä muttei suostunut Naturen haastatteluun asiasta.

Biolääketieteellisen palvelun johtaja Enrico Bucci julkaisi 14.1.2016 tutkimuksensa, joka kattoi myös neljä muuta Infascellin GM-ruokintatutkimusta ja hänen laboratorionsa väitöskirjan. Analyysissä todisteita kuvamanipulaatiosta löytyi kaikista kahdeksasta tutkimuksesta. Infascellin laboratorion papereita on aiemminkin syytetty kuvamanipulaatiosta.

Arpad Pusztai

Arpad Pusztai julkaisi vuonna 1999 tutkimuksen, jonka mukaan eräät GM-perunat paksuntaisivat rottien vatsan limakalvoa. Pusztai esiintyi televisiossa jo ennen tutkimuksen julkaisua ja ryhtyi anti-GMO-liikkeen äänitorveksi. Toisaalta joka 20. tutkimus tuottaa tällaisen tuloksen sattumalta ilman että GM-elintarvike eroaisi mitenkään tavallisesta.

The Royal Society of Medicine totesi, että tutkimuksen "suunnittelu, toteutus ja analyysi olivat monin tavoin pielessä" ja "siitä ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä". Esimerkiksi koeryhmissä oli liian vähän rottia, jotta niistä olisi voitu saada mielekästä, tilastollisesti merkitsevää dataa.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn eläinruokintakokeiden GMO-paneeli teki vuonna 2008 GMO-tuotteiden eläinkokeista yhteenvedon: GM-ruokintakokeet jyrsijöillä osoittavat, että edes ihmisen päivittäistä saantoa 100 kertaa suuremmilla annoksilla jyrsijöillä ei havaittu haittavaikutuksia. Koe-eläinten ja vertailuryhmän välille ei koitunut mitään biologisesti relevantteja eroja.

Professori Nina V. Fedoroffin yhteenveto luettelee Pusztain puutteita kuten pienet otoskoot, sopimattomat tilastolliset menetelmät ja perunoiden sopimattomuuden rotille mutta pitää kuitenkin todennäköisimpänä syynä sitä, että perunoissa oli muitakin eroja vertailuryhmän perunoihin nähden kuin vain geenimuuntelu, vaikka näin ei saisi olla.

Séralini

Kuusi Ranskan kansallista akatemiaa (maatalouden, lääketieteen, farmakologian, tieteen, teknologian ja eläinlääkärien) tekivät poikkeuksellisesti yhteisen lausunnon, joka tuomitsi Séralinin et al. kohutun tutkimuksen ("tieteellinen epätapahtuma") sekä sen julkaisseen lehden lokakuussa 2012.

Arvovaltaisimmat riippumattomat tiedejärjestöt ovat tyrmänneet Séralinin et al. kohutun tutkimuksen, mm. Euroopan elintarvikevirasto (EFSA), Ranskan HCB ja kansallinen ruokaturvallisuusvirasto, Flanderin biotekniikkainstituutti, Tanskan tekninen yliopisto, Australian ja Uuden-Seelannin ruokavirasto.

Euroopan elintarvikevirasto (EFSA) mukaan tutkimus on liian laaduton, jotta sen perusteella voisi tehdä johtopäätöksiä, puutteellisesti suunniteltu, analysoitu ja raportoitu. Vastauksena kriitikoille Séralini luovutti riittämättömästi lisätietoja. Flanderin biotekniikkainstituutin analyysin mukaan tutkimuksessa on merkkejä tulosten valikoivasta tulkinnasta tai harhaanjohtamisesta, mikä on tieteellisten eettisten normien vastaista. Australian ja Uuden-Seelannin ruokaviraston raportti totesi, että koe-eläimiä oli ryhmissä kovin vähän, dataa raportoitiin vain valikoivasti eikä naarasrottien spontaanin rintasyövän tunnettua yleisyyttä mainittu. Glyfosaattia on tutkittu laajalti monissa lajeissa, myös rotissa, suuremmillakin annoksilla ilman mitään haittoja, eikä ole edes mitään uskottavaa teoreettista mekanismia, jolla NK603-maissi voisi aiheuttaa syöpää toisin kuin tavallinen maissi. Ranskan kansalliset tiedeakatemiat ihmettelivät, miten niin huonosti suunnitellun kokeen tulos saatettiin julkaista tiedelehdessä, ja arvostelivat ryhmäkoon pienuutta (10 eläintä, kun suositusten mukaan pitäisi olla 200, etenkin kun kyseinen rottalaji saa helposti kasvaimia - syöpiähän tutkimus ei raportoinut) ja sitä, että data raportoitiin hyvin valikoidusti ja sen perusteella ryhmillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Akatemiat huomauttivat myös tutkimuksen eettisistä ongelmista ja Séralinin GMO-vapailta kaupoilta saamasta rahallisesta tuesta.

Gilles-Eric Séralinin tutkimusryhmä Caenin yliopistossa Ranskassa on New Scientist -lehden mukaan pitkään vastustanut geenimuuntelua. Séralini on geenimuuntelua vastustavan CRIIGEN-järjestön tieteellinen johtaja. Vuonna 2010 hänen ryhmänsä väitti todistaneensa rottakokeilla geenimuunnellun maissin myrkyllisyyden, mutta muut toksikologit totesivat tulosten jääneen rottien normaalin fysiologisen satunnaisvaihtelun piiriin.

Vuonna 2012 Séralinin ryhmä väitti osoittaneensa sekä Roundup-kasvimyrkyn että sille resistentin geenimuunnellun NK603-maissin syöpää aiheuttavaksi. New Scientist -lehden mukaan tulos on outo, koska sen mukaan molemmat aiheuttaisivat yhtä paljon syöpää ja kummankaan annoksen lisääminen ei lisäisi syöpien määrää. Lisäksi väitetty korkeampi syöpään kuolleiden osuus koski vain osaa rottaryhmistä. Muiden tutkijoiden mukaan vertailuryhmä oli liian pieni: 20 rotasta 5 kuoli syöpään. Séralinin ryhmä ei edes esittänyt artikkelissaan, että tämä ero olisi tilastollisesti merkitsevää. Professori Anthony Trewavasin mukaan tuloksella ei ole mitään arvoa. Professori Mark Testerin mukaan tulos osoittaa ainoastaan, että vanhoina rotat kuolevat usein syöpään.

Geenimuunnellun ruoan turvallisuudesta on aiemmin tehty tieteellisesti pätevämpiä tutkimuksia, ja niissä ei löydetty geenimuunnellulta ruoalta minkäänlaisia terveyshaittoja. New Scientistin mukaan Séralinin ryhmä ehkä ymmärsi menetelmänsä tuottavan arvostelua, koska se ei sallinut journalistien pyytää muilta tutkijoilta ennakkokommentteja tutkimuksestaan ennen kuin esitti sen lehdistötilaisuudessaan.

Professori David Spiegelhalterin mukaan myös useimmat vertailuryhmän rotat saivat kasvaimia, kuten tällaiset rotat runsaasti syötettyinä saavat, ja kokeen menetelmät olivat ala-arvoisia. Monsanton mukaan lukemattomat tutkimukset, myös yli sata syöttötutkimusta, ovat todistaneet bioteknisten siementen turvallisuuden. Tunnettu geenimuuntelun vastustaja, europarlamentaarikko José Bové, vaati mainittuun tutkimukseen vedoten geenimuuntelun välitöntä kieltoa: "Tämä tutkimus viimein osoittaa, että olimme oikeassa".

Japanilaistutkimuksessa 81 saman lajin rottaa sadasta eli yli 2-vuotiaaksi ja näistä syövän sai uroksista 86 % ja naaraista 72 %, joten Séralinin testistä olisi jopa voinut päätellä Roundupin suojaavan syövältä.

Roundupin juominen pidentää elinikää?

Biokemisti-geenitutkija Myles Power blogaa, että tässä Séralinin ym. tutkimuksessa (2012) Roundup-torjunta-ainetta juovien rottien kuolleisuus oli kolmanneksen pienempi kuin vettä juovien ja GM-maissia tupla- tai triplamäärän syövien rottien kuolleisuus oli pienempi kuin perusmäärää syövien. Powerin mukaan kuolleisuusluvut oli häivytetty artikkelissa vaikeasti löydettäviksi. Power ei silti väitä, että Séralinin kokeen pienet rottamäärät tuottaisivat riittävän varman todisteen glyfosaatin ja GM-maissin elintärkeydestä rotille tai ihmisille - ei ole syytä uskoa, että se vaikuttaa mitenkään, vaan kyse lienee sattumista.

Roundup eli glyfosaatti on paljon laajemmissa ja luotettavammissakin tutkimuksissa todettu kiistatta poikkeuksellisen vähähaitalliseksi rikkakasvien torjunta-aineeksi. GM-lajike mahdollistaa glyfosaatin käyttämisen, kun muuten tarvittaisiin useita, haitallisempia tehoaineita.

Tutkimuksen riippumattomuus

Ranskan maatalouden, lääketieteen, farmakologian, tieteen, teknologian ja eläinlääkärien kansalliset tiedeakatemiat arvostelivat yhdessä GMO-vastaisen Séralinin tutkimusryhmän etiikkaa, koska Séralini pimitti lehdiltä tietoa, asetti ideologisen GMO-vastustuksensa tutkimuksen laadun ja relevanssin edelle sekä saa rahallista tukea vähittäiskaupoilta, jotka mainostavat olevansa GMO-vapaita.

GM-vastustajat

Antti Heikkilä, Mikko Pyhälä, Olli Tammilehto, joogalentäjät (Maharisha-kultti), Antroposofit [2]

Toimittaja Keith Kloorin mukaan GM-vastustus johtuu siitä, että monen ihmisen maailmankuva vaatii GM-kasvien olevan vaarallisia, ja siksi he eivät kykene ottamaan vastaan tieteellisiä tosiasioita aiheesta.

Bangladeshin maatalousministeri Matia Chowdhury syytti GMO-vastustajia siitä, että nämä saavat tuholaismyrkky-yrityksiltä rahaa, kun nostavat kanteita GM-lajikkeista. Ministeri selitti tätä ISAAAn tutkimuksella, jonka mukaan biotekniset lajikkeet vähentävät kasvinsuojelumyrkkyjen käyttöä 497 miljoonalla tonnilla. Tähän olisi hyvä lisätä todisteita, jos sellaisista löytyy viitteitä. Muuten kyseessä on vasta ministerin väite.

Kehitysmaalaiset ja Vandana Shiva

Kehitysmaiden GM-vastustajat väittävät geenimuunneltujen kasvien aiheuttavan homoseksuaalisuutta, impotenssia, AIDSia ja kaljuutta. Äänekkäimpiä vastustajista on Vandana Shiva, joka väittää GM-tekniikan olevan testaamatonta, todistamatonta ja vaarallista, vaikka kaikki tämä on todistettavasti epätotta, kirjoittaa Stanfordin yliopiston tutkija Henry I. Miller. Shiva ei vain vastusta geenitekniikkaa vaan väittää jopa 1900-luvun "vihreän vallankumouksen" vahingoittaneen ympäristöä.

Shiva: ”itämättömyys leviää gm-lajikkeista koko kasvikuntaan” ja elämä häviää maapallolta [3]

Mark Lynas

Kuuluisa vihreä anti-GM-aktivisti ja ilmastoaktivisti Mark Lynas sanoi löytäneensä tieteen ja pyysi anteeksi GM-vastustustaan, sanoi olleensa "täysin väärässä" ja myönsi vandalisoineensa GMO-koeviljelmiä sekä kirjoittaneensa The Guardianiin, New Statesmaniin ja muihin lehtiin GM-vastaisia artikkeleita lukematta kai yhtäkään tieteellistä artikkelia aiheesta. Lynas myös arvosteli Greenpeacea ja muita aiempia järjestöjään siitä, että nämä sivuuttivat täysin tieteelliset tosiasiat GMO:ien turvallisuudesta.

Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola

Helsingin yliopistossa pitkään kasvinjalostusta opettanut Jussi Tammisola oli Suomen johtava GMO-vastustaja. Hän tiesi geenimuuntelun turvalliseksi mutta kommunistina hän vastusti suuryritysten etuja. Sittemmin Tammisola ymmärsi kommunismin ja GMO-vastustuksen köyhille haitallisiksi ja muutti kantansa. Hän on nyt Suomen johtava GMO-puolustaja ja köyhien sankari.

Liisa Kuusipalo

FT, solubiologi Liisa Kuusipalo sanoo väitelleensä Itä-Afrikan kalojen evoluutiosta ja "tekevänsä työkseen koeputkilapsia". Geenitekniikan kritiikkiä hän sanoo harrastuksekseen.

Kuusipalo ei siis ole geenimuuntelun tai kasvinjalostuksen tutkija vaan GMO-vapaa Suomi -liikkeen aktivisti. Hänen julkaisuluetteloaankaan ei näytä löytyvän netistä. Kuusipalo on ilmoittanut olevansa Joensuun yliopistosta, mutta sen julkaisuluettelossa ei näytä olevan yhtään Kuusipalon artikkelia.

Dosentti Jussi Tammisolan mukaan Kuusipalo väitti Bt-bakteerien olevan botuliinibakteereita [jotka ovat tunnetusti äärimmäisen myrkyllisiä], vaikka ne ovat korkeammille eliöille myrkyttömiä Bacillus thuringiensis -bakteereita, joita on käytetty jo puoli vuosisataa luomussakin "kuten jo opintojaan aloitteleva biologian opiskelija tietäisi". Tammisolan mielestä tämä kuvaa kalatutkija Kuusipalon tietotasoa.

Tammisola luettelee viittein, miten Kuusipalo "on paneutunut levittämään Suomen julkisuudessa netin okkultismikeskuksissa tehtailtavia väärennöksiä modernista biologiasta. LK:n viime vuosina toistamia väitteitä on oikaistu mm. seuraavissa asiantuntijalausunnoissa: 1 , 2 , 3 ja 4. Työnantaja kiistää LK:n väitteen, että hän tekisi geenimuuntelun tai kasvinjalostuksen tai niiden riskien tutkimusta (29.2.2008)."

Joukko Kuusipalon väitteiden asiavirheitä ("...Kuusipalon lähes täydellinen tietämättömyys kasvien geenimuokkauksesta paljastuu, kun... "). Petter Portin, Turun yliopiston perinnöllisyystieteen emeritusprofessori.

GMO-vapaa Suomi -kampanjan tekstit näyttävät olevan suurelta osin Kuusipalon kirjoittamia, joten niiden luotettavuus on nolla. Tai alle.

Muita

Stephanie Seneff is a Senior Research Scientist in the Computer Science and Artificial Intelligence Lab at MIT. Her advanced degrees are in electrical engineering. She describes herself as having "recently become interested in the effect of drugs and diet on health and nutrition." Samsel describes himself as an "Independent Scientist and Consultant," and, for the last 37 years, has run Anthony Samsel Environmental and Public Health Services, which does "Charitable community investigations of industrial polluters." I think it's fair to say they probably went into this with a point of view." http://www.huffingtonpost.com/tamar-haspel/condemning-monsanto-with-_b_3162694.html

Gallery, Jon Entine, April 15, 2014, Genetic Literacy Project, kirjoittaa seuraavaa:

Lontoon yliopiston tutkija Ariel Poliandri kuvaa artikkelin ja sen 1280 dollarin maksusta julkaisseen Entropy-lehden epäilyttävyyttä (impact factor vain 1,18, kuumuutta ja energiaa eikä geenimuuntelua tai kroonisia sairauksia käsittelevä lehti, open access -lehti, väitteiden epäilyttävyys).

Tammisolan mukaan Samselilla ei ole yhtään tiedejulkaisua ja Seneff on sähköinsinööri, ei biotieteilijä. Lehtenä oli "Entropy", mikä viittaa fysiikan termodynamiikkaan, ei siis liity alaan. Artikkelissa esitetään joitain korrelaatioita ja väitetään virheellisesti, että ne todistaisivat syy-seuraussuhdetta. Esimerkiksi raakamaidon yleistymisen vuoksi suolisto-infektiot ovat lisääntyneet, ja Samsel tulkitsee tämän johtuvan biotieteistä (vaikka ne vastustavat raakamaitoa ja kannattavat pastörointia). [4]

Patrick Holden, the chairman of the Sustainable Food Trust, which is an organic-linked NGO that contends, “Our current food system is destroying biodiversity and our environment.” Holden is one of the pioneers of the modern sustainable food movement in the UK. From 1995-2010, he was Director of the Soil Association, a virulently anti-GMO group and has been linked to the Iowa-based Maharishi cult, whose supporters have often featured his comments on organic foods.

Henry Rowlands, the almost unknown cyber grand master behind Séralini’s propaganda efforts.

Mike Adams of NatureNews.com might most accurately be thought of as an anti-science carnival barker who spreads conspiracy theories and anti-GMO talking points to a fringe (although huge) loyal readership, Rowlands’ efforts focus on activists who consider themselves more serious-minded.

Rowland launched and now runs an interconnected web of anti-GMO websites, including GMO Séralini, GMO Judy Carman (committed anti-GMO Australian scientist who has published studies in marginal journals purportedly linking GMOs to potential health hazards in pigs that mainstream scientists have ripped): GMO Delete that targeted Coca-Cola to go GM free, but is now a dormant site; and GMO Evidence, a campaign launched last fall collaboration with an allied site GM Watch and other small advocacy groups which are trying to raise funds online to promote “evidence” claims that GMOs cause harm.

In 2012, Rowlands launched the pro-organic/anti-GMO news site Sustainable Pulse.

Vihreät

Bioetiikan professori Peter Singer on maailman johtavia eetikkoja. 1990-luvulla vihreiden ehdokkaana senaattiin hän vaati tiukkaa sääntelyä biotekniikalle terveyden ja ympäristön vuoksi. Nyt hän vaatii, että geenimuuntelua ei pidä vastustaa yleisesti, vaan kasveja pitää arvioida tapaus tapaukselta. Kultaisen riisin kaltaisia satojentuhansien sokeuden parantavia GM-kasveja pitäisi sallia siinäkin tapauksessa, että niihin liittyisi huomattavia riskejä. Jotkin GM-kasvit voivat edistää kansanterveyttä, jotkin ilmastonmuutoksen kestämistä. Singer sanoo, ettei mikään hänen ja muiden vihreiden peloista ole toteutunut vaikka jo iso osa maailman pelloista kasvaa GM-kasveja. Vaikka GM-kasvit tutkitaan paljon huolellisemmin, ei ole löytynyt mitään luotettavia tieteellisiä todisteita niitä vastaan. Sen sijaan luonnollinen ruoka aiheuttaa terveysriskejä. Singerin mielestä vihreiden täytyy lakata pitämästä geenimuuntelun kannattajia pettureina.

Vandalismi ja terrorismi

80 akateemisten tai valtiollisten tutkimusinstituuttien koeviljelmää on tuhottu, lähinnä GM-lajikkeiden turvallisuutta tutkivia. Joissain tapauksissa on myös käytetty väkivaltaa ihmisiä tai muuta omaisuutta vastaan sekä uhkailtu. Eräälle tuhotulle viljelmälle jätettiin tieteenvastainen juliste: "Riisutaan tutkijoiden naamiot, tyhjennetään laboratoriot."

Maan vapautusrintama, Greenpeace ja muut ovat vandalisoineet GMO-tutkimusta ympäri maailmaa.

31.12.1999 geenimuuntelun vastustajat polttivat Michiganin valtionyliopiston biotekniikkalaboratorion. Tämä tuhosi vuosien työn ja 400 000 euron arvosta kiinteistöjä.

Vuonna 2011 Greenpeace maksoi korvaukset, kun sen jäsenet murtautuivat Australialaisen tiedejärjestön tiloihin ja tuhosivat matalaglykokeenisen vehnäviljelmän, jonka oli tarkoitus auttaa diabeteksesta kärsiviä ihmisiä. Tuomari, Hilary Penfold, syytti Greenpeacea tuoreiden jäsentensä käyttämisestä ehdottomien vankeusrangaistuksen välttämiseksi.

Vuonna 2013 vandalisoitiin kansainvälisen riisintutkimusinstituutin Kultaisen riisin koeviljelmä juuri ennen kuin kokeen piti valmistua. Tutkijat valittivat tästä naisille ja lapsille koituvaa hirvittävää kärsimystä. Kultainen riisi voisi estää A-vitamiinin puutetta, joka Helen Keller Internationalin mukaan tappaa ja sokeuttaa satojatuhansia lapsia joka vuosi. Kuuluisa entinen GMO-vastustaja Mark Lynas raportoi Slate-lehdessä, että mielenosoituksesta karkasi äärivasemmistolaisen KMP-ryhmän johtama aktivistijoukko tuhoamaan viljelmiä toisten mielenosoittajien tyrmistykseksi.

Kultainen riisi on alun perin saksalaisten yliopistotutkijoiden hanke kehitysmaiden lasten pelastamiseksi. Suuryritykset ovat lahjoittaneet ilmaiseksi lisenssit menetelmille, joita hanke tarvitsee.

Osmo Soininvaara kertoo, että hänen ministerikautensa ainoa tilanne, johon piti hankkia turvamiehet paikalle, oli hänen järjestämänsä avoin seminaari geenimuuntelusta. Soininvaaran mukaan tämä kuvaa kysymyksen tulehtuneisuutta.

GMO-vapaa Suomi

GMO-vapaa Suomi on GMO-vastainen kampanja, joka esittä muka-tieteellisesti pahasti virheellisiä, vääristeltyjä ja harhaanjohtavia tietoja. Yllä mainittu kalojen evoluution tutkija Liisa Kuusipalo on ehkä kampanjan pätevin henkilö, vaikka hänkään ei tunne kasvinjalostusta kunnolla.

Luomuliitto

"Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi puolustaa antroposofiaa ja toimi aiemmin GMO-vapaa Suomi -kampanjan ”pääsihteerinä”." (2015) Kaikki Luomuliitossa eivät kuitenkaan välttämättä vastusta tiedettä eivätkä tehomaataloutta, mutta jyrkimmät luomuintoilijat lähes aina vastustavat ideologisesti molempia.

European Network of Scientists for Social and Environmental Responsibility (ENSSER)

Tutkija-journalisti Jon Entine kirjoittaa, että "European Network of Scientists for Social and Environmental Responsibility" (ENSSER) ei ole tiedejärjestö vaan ideologinen järjestö, joka on saanut kerätty 93 allekirjoitusta väitteelle, että GMO-tuotteiden turvallisuudesta ei olisi tieteellistä konsensusta. Allekirjoittajat eivät ole valtavirran tieteilijöitä vaan lähinnä tunnettuja GMO-vastaisia aktivisteja mukaan lukien Séralini.

Stalin ja natsit

"Stalin oli historian tehokkain geenivastustaja. Hän ammutti kyvykkäät geenitutkijat (jotkut katuvaisimmat pääsivät rangaistusleireille Siperiaan) ja romahdutti siten neuvostobiologian ja ‑maatalouden vuosikymmeniksi. Olihan hänellä lujat perustelut: ”Geenit ovat vain kapitalistien keksintö työväenluokan nujertamiseksi” (mikä siunattiin NKP:n puoluekokouksessa kymmenien minuuttien myrskyävillä suosionosoituksilla, seisaalleen nousten)."

Kansallissosialistinen Suomen vastarintaliike (Patriootti.com) pelottelee geenimuuntelun luonnottomuudella ja vaaroilla sekä Monsanton ja Bayerin kaltaisilla ylikansallisilla suuryrityksillä muiden sosialistitahojen tavoin. [5]

Alkuperäisetkin natsit kannattivat ideologisesti luomua ja vastustivat ihmisen ja luonnon harmoniaan puuttumista. Stalinin ja natsien tieteenvastaiset kannat eivät tietenkään ole luotettava todiste tieteen pätevyydestä vaan tyypillinen esimerkki tieteenvastustuksen ideologisuudesta.

American Academy of Environmental Medicine

Jussi Tammisola: "American Academy of Environmental Medicine" ei näytä olevan mikään tiedeorganisaatio vaan gm-kieltokampanjoille tunnusomainen, ”pimeillä lyhdyillä” ajava hämäräjärjestö. Tässä tapauksessa ns. lääketieteelle vaihtoehtoisten ”hoitojen” ja ”ekologisten sairauksien” markkinointikerho, joka uskottelee muun muassa, että rokotukset ja fluorin lisääminen juomaveteen ovat vaarallisia. Järjestön tiedestatus on ”epäilyttävä” tai ”epäuskottava” ‒ sitä ei ole hyväksytty Amerikan Lääketieteen Lautakunnan luetteloihin, mutta se on kirjattu sekä tieteeseen perustuvan lääketieteen järjestön (SBM) että kansainvälisen Quackwatch-järjestön kyseenalaisten lääkintäjärjestöjen listalle.

GM-vastustuksen syyt

Nature Biotechnology -lehden päätoimittajien mukaan on yllin kyllin todisteita GM-elintarvikkeiden turvallisuudesta ja WHO, Euroopan komissio, US National Academy of Sciences ja American Medical Association ovat voimakkaasti puolustaneet niiden terveellisyyttä. Tämä ei riitä, koska aina joskus jossain julkaistaan virheellinen tutkimus geenimuuntelun "haitoista" ja tällöin aktivistit ja kritiikittömän sensaatiohakuinen media rummuttuvat sitä. Lisäksi keskustelussa keskitytään geenitekniikkaan, vaikka jalostusmenetelmä on epäolennaista ja yksittäisten lajikkeiden ominaisuudet ovat olennaisia. Siksi geenitekniikka saavuttaa laajan hyväksynnän ehkä vasta vähitellen, kun yhä useampi GM-tuote osoittautuu tarpeelliseksi. Esimerkiksi papaija olisi luultavasti jo kadonnut Havaijilta ilman geenitekniikkaa, koska sitä vaivasi virus.

Moni vastustaa GMOita siksi, että niiden ajatellaan olevan jotain uutta, jota suuryritykset "lisäävät salaa ruokiimme".

30 % ei tiedä, että eliöissä on geenejä

Sosiaalipsykologian professori Wolfgang Wagnerin mukaan ihmiset torjuvat GMO:t, koska eivät ymmärrä niitä. Esimerkiksi 30 % eurooppalaisista luulee, ettei normaaleissa eliöissä ole ollenkaan geenejä. Ihmiset ympäri maailmaa myös pitävät geenimuuntelua luonnottomana, etenkin kasvien ja eläinten "sekoittamista". Wagner tosin itsekin arvostelee geenimuuntelua.

Pelottelukampanjat

Professori Kevin Folta kuvaa sitä, miten tehokkain keino vastustaa teknologiaa on yhdistää siihen sairauksia kevyin perustein, vaikka yhdistämiselle ei ole tieteellisesti pitäviä perusteita. Vastustajat ovat yhdistäneet geenimuunteluun jopa keuhkokuumeen lisääntymisen, vaikka väite tuntuu uskomattomalta. Folta mukaan tiede on päinvastoin lisännyt elinikää ja elämänlaatua.

GM-kannattajat

Lähes kaikki alan tutkijat ja merkittävät tiedeyhteisöt kannattavat geenimuuntelua yksimielisesti.

Ghanalainen viljelijä Lydia Sasu kirjoittaa, miten geenimuuntelu on erityisen tärkeää Afrikan naisviljelijöille.

Intian puuvillasta 96 % on geenimuunneltua (2015) ja maatalousministeri pitää geenimuuntelua erittäin arvokkaana Intialle. Analyysi Intian GM-tuotannosta (neljän belgialaisyliopiston non-profit Flemish Institute for Biotechnology).

Geeniteknologian tutkimusta hyvin hyödyllisenä ihmiskunnalle pitää 53 % suomalaisista, 15 % on eri mieltä. Sen kannatus kasvaa, vieläkin nopeammin sen, että geeniruoka olisi turvallista sekä ihmiselle että ympäristölle (silti vain 26 % kyllä, 39 % ei vuonna 2019). Vaihtoehtotieteisiin uskotaan yhä vähemmän, nyt kansanparantajiin 34 % (38 % ei), homeopatiaan 20 % (44 % ei), luontaislääkkeisiin 15 % (60 % ei), evoluutioon 71 % (10 % ei), tehokkaiden ilmastotoimien tarpeeseen 73 % (14 % ei). Vain viimeksi mainitussa on tullut takapakkia vuodesta 2004 tai 2007; muut ovat edenneet. Miehet ovat kiinnostuneempia tieteistä yleensä sekä tekniikasta ja historiasta, naiset: lääketieteestä, ympäristöstä, geeneistä ja bioteknologiasta.

FAQ

"geeniruoan turvallisuudesta", "Viljelijöiden itsemurhat Intiassa" (alkoivat ennen GM:ää ja vähenivät jo vaikka GM lisääntyy), "kestävät gm-lajikkeet lisäisivät torjuntakemikaalien käyttöä" (väite on paitsi järjetön myös väärä), GM-viljely vähentää eroosiota mahdollistamalla suorakylvön eli viljelyn kyntämättä, "Esimerkiksi rutonkestävien gm-perunalajikkeiden viljely säästäisi Euroopan melkein miljardin kilon perunamenetyksiltä ja vähentäisi rutontorjuntakemikaalien ruiskutuksia lähes 10 miljoonalla kilolla", "Glyfosaatin haitoista" (vähäisempiä kuin useimpien kilpailijoiden) [6]

"GM-viljely vaatii lisää myrkkyjä tuholaisten kehittäessä immuniteetin muutamassa vuodessa." Väärin: "Kestävä(ksi jalostettu) lajike selviää usein ”ratkaisevasti” vähemmillä torjuntakäsittelyillä kuin taudin- tai tuholaisarka, ”perinteinen” lajike. Tästä on vuosikymmenen kestäneissä seurantatutkimuksissa saatu paljon ja kiistattomia tuloksia. Hyödyt kaikille osapuolille (ihminen ja luonto) ovat olleet yllättävänkin suuria" "senkin jälkeen, kun kasvintuhooja vuosien saatossa onnistuu hankkimaan asteittain sietokykyä uudelle torjuntakeinolle (vaikkapa kestävälle lajikkeelle), myrkkyjen käyttö jää loppusuoralle asti merkittävästi vähäisemmäksi kuin jos uutta keinoa ei olisi lainkaan otettu käyttöön. Puhumattakaan niistä usein hyvin suurista kokonaishyödyistä, joita suojakeinon käytöstä on ehditty saavuttaa kaikkien käyttövuosien saatossa" [7]

"”geenimuuntelun hyödyt” ovat muka vain ”väliaikaisia”" Väärin: [8]

"muuntogeeniset kasvilajikkeet veisivät viljelijöiltä itsemääräämisoikeuden" patenttien tms. vuoksi: eivät paitsi ehkä tavoilla, joilla muuntogeenittömätkin vievät [9]

GMO-tuotannon määrä

Vuonna 2013 GMO-soijan osuus soijanviljelyalasta oli Yhdysvalloissa jo 93 % ja GMO-maissin 90 %, molemmat nopeassa nousussa.

Etelä-Euroopassa viljellään muuntogeenistä maissia, mutta GM-kasvien kehitys Euroopassa vähentyy, koska yhtiöt ovat huomanneet, ettei EU hyväksy uusia lajikkeita. Pohjois-Amerikassa hyväksytään ja Etelä-Amerikassa uusia GM-lajikkeita tulee nopeasti viljelyyn.

Muuta

Glyfosaatti

Glyfosaatti on satoja kertoja vähemmän myrkyllinen kuin sen korvaama atrasiini. Glyfosaattia on tutkittu laajalti monissa lajeissa, myös rotissa, suurillakin annoksilla ilman mitään haittoja.

Bt-bakteerit

Bt-bakteerit ovat korkeammille eliöille myrkyttömiä bakteereita (Bacillus thuringiensis), joita on käytetty jo puoli vuosisataa luomussakin.

Katso myös

• Kultainen riisi
• Maatalous
• Luddiitit

Aiheesta muualla

• Genetically modified food controversies (Wikipedia)
  • https://fi.wikipedia.org/wiki/GMO-keskustelu
• www.geenit.fi Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisolan ylläpitämä sivusto, jolla on tieteilijöiden kansantajuisia artikkeleita geenimuuntelun hyödyistä ja riskeistä.
• Luokaton geenimaissin vastainen tutkimus hörhöjen suosiossa (Vapaasana.net 30.9.2012)
• Bioteknologia Info, Tekesin geenimuuntelutietopankki, joka käsittelee sekä hyötyjä että ongelmia.

Englanniksi

• “OMG GMO” SMDH, The New Yorker, SEPTEMBER 24, 2013.

Tieteellisten järjestöjen kantoja

• Why am I pro-GMO?, kokoelma tieteellisten järjestöjen kannoista linkkeineen.
• http://www.isaaa.org/kc/Publications/htm/articles/Position/isas.htm , kokoelma tieteellisten järjestöjen kannoista linkkeineen.
• Eräs blogi siteeraa myös monien järjestöjen GMO-myönteisiä kantoja (ilman linkkejä): Is GM Food Safe? Experts Around the Globe Answer, SLEUTH 4 HEALTH, July 25, 2013.