Kaksoisstandardi

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Kaksoisstandardi eli kaksinaismoraali tarkoittaa sitä, että eri tahoille on eri säännöt tai kriteerit. Esimerkiksi tytöt pidetään kurissa mutta "pojat saavat olla poikia".


Esimerkkejä

Vain miehet saavat kulkea yläruumis paljaana

Tissiflashmob-tapahtuman järjestäjät pitävät kaksinaismoralismina sitä, että miehet saavat kulkea yläruumis paljaana rannalla ja kaduilla mutta naiset eivät.[1]

Kansallispopulisteja kohdellaan ankarammin kuin muita

Lauri Holappa on Sdp:n puolueosaston johtaja ja Attacin ja Suomen sosiaalifoorumin globalisaatiokriitikko.

Lauri Holapan mukaan kaksoisstandardi vaatii kohtelemaan oikeistopopulisteja toisin kuin muita. Esimerkiksi Ruotsidemokraatteja saa käsitellä vain vihollisena ja ongelmana, muiden puolueiden edustajat saavat jutustella ja esitellä koskettavia lapsuusmuistojaan televisiossa ja lehdissä. Näin osa yhteiskunnasta kokee, että sen näkemyksiä ei käsitellä tasapuolisesti. Tämä kaksoisstandardi lisää populistien kannatusta.[2]

Trumpin kannattajat ja muut

Vuosina 1993-2004 maan ihmisoikeuskomissiota johtanut perustuslakiasiantuntija, 82-vuotias musta historian professori Mary Frances Berry sanoi, että jos Hillary Clinton olisi voittanut presidentinvaalit mutta hävinnyt äänimäärässä, demokraatit eivät vaatisi vaalijärjestelmän muuttamista. Hänen mukaansa pienten osavaltioiden ihmiset eivät suostu järjestelmän muuttamiseen, koska uskovat, että heitä kohdeltaisiin epäreilusti, ja siihen on täysi syy. Älyköt, media, poliitikot ja rannikoiden väki katsovat heitä alaspäin eivätkä piittaa menetetyistä teollisuustyöpaikoista ja opioidikriisistä, jossa moni on kuollut tai jäänyt koukkuun kipulääkkeisiin ja huumeisiin. Trumpin kannattajat kohtaavat kaksoisstandardin, jossa heitä kohdellaan eri tavoin kuin muita. Esimerkiksi koronarajoitusmielenosoituksia paheksuttiin tartuntariskin vuoksi mutta samat tahot hyväksyivät rasisminvastaiset mielenosoitukset mainitsematta tartuntariskiä. Berry itse silti kannatti voimakkaasti rasisminvastaisia mielenosoituksia. Vastaavasti Trumpin tapa ohittaa kongressi käyttämällä presidentin asetuksia kyseenalaistetaan toisin kuin Barack Obaman sama tapa.[3]

Jussi Halla-ahon mukaan tone policing -kielto on kaksinaismoralistinen: mies ei kuitenkaan saa esittää asiaansa tavalla, jonka joku nainen kokee ikäväksi, koska naisella on oikeus "turvalliseen tilaan".[4]

Viitteet