Kohtuuhintainen asuminen
Kohtuuhintainen asuminen tarkoittaa alihintaista tai alivuokraista asuntoa. Valtio, kunta tms. maksaa suoraan tai epäsuoraan osan hinnasta tai vuokrasta.
Tämä aiheuttaa kaikki hintasääntelyn tai vuokrasääntelyn ongelmat. Taloustieteilijät pitävät sitä pääsääntöisesti järjettömänä: on yleensä parempi antaa tuki rahana kuin tiettyyn asuntoon sidottuna.
Rahaa voisi jakaa oikeudenmukaisemmin kuin asuntoja
ARA-järjestelmän epätasa-arvoa ovat arvostelleet taloustieteilijät ja Osmo Soininvaara, jonka mukaan pitäisi antaa pienituloisille rahaa, asumistukea, alihintaisten asuntojen sijaan. Raha voidaan antaa kaikille samanlaisilla ehdoilla, mutta ARA-asuntoja ei riitä kaikille. ARA-rahoitus velvoittaa asettamaan vuokrat markkinahintojen alle, joten ne pienituloiset hyötyvät, jotka sattuvat saamaan asunnon, mutta tämä (epäsuorasti) nostaa niiden pienituloisten vuokria, jotka ARA-asuntoa eivät saa. ARA-järjestelmä näytää vähentävän asuntojen rakentamista Helsinkiin. Esimerkiksi 2017 rakennusoikeutta saatiin luovutettua kolmannes tavoitetta vähemmän, koska Helsinki halusi tuottaa ARA-asuntojakin mutta olosuhteet estivät.[1]
Soininvaaran mukaan säänneltyjen vuokra-asuntojen rakentaminen on ollut asumistukea helpompaa poliittisesti, koska kaupungin menettämää tuloa ei niin huomata, esimerkiksi alihintaan luovutetuista tonteista. Tämän lisäksi Helsinki menettää vuokrasääntelyyn 250 miljoonaa euroa vuodessa.[1]
Estää asuntojen rakentamisen
Luovuttaessa ARA-rakentamisesta voitaisiin rakentaa enemmän vuokra-asuntoja ja periä niistä normaali vuokra. Nyt asuntoja ei riitä läheskään kaikille tarvitseville. Näillä lisätuloilla voitaisiin rakentaa enemmän. Asuntojen tarjonnan kasvu laskisi vuokria.[1]
Toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläisen mukaan Helsingissä ei rakennettu asuntoja tavoitteiden mukaisesti, koska kaupunki vaatii, että 55 % asunnoista rakennetaan säänneltyinä ("kohtuuhintaisina", ARA ja Hitas), ja rakennuskustannukset olivat nousseet säädetyn hinnan yläpuolelle, niin että siihen hintaan ei kannattanut rakentaa. Silti juuri Helsinkiin kannattaisi rakentaa. Tästä kertoo se, että asuntojen hinnat ovat siellä niin korkeita.[2]
Professori Niku Määttäsen mukaan mahdollisimman monen hitas-asunnon tulisi päätyä niitä edelleen vuokraaville, koska hitas asunnosta ei kannata muuttaa pois asumistarpeiden muuttuessa esimerkiksi työpaikan vuoksi, mutta markkinavuokraa hitas-asunnosta maksavalla asukkaalla ei ole tällaista muuton estettä. Lisäksi vuokra tuottaa verotuloja.[3]
Miksi halvempia
Ara-asuntojen halvemmuus (esimerkissä 5642 euroa neliöltä, yli 800 euroa vertailuasuntoja vähemmän) johtuu siitä, että Espoossa ja Helsingissä tontti annetaan puoleen hintaan (satoja euroja neliöltä), varustelutaso on huonompi (usein ei saunoja, halvemmat parvekkeet ja lattiat) ja pysäköintipaikkoja vaaditaan vähemmän. Asuntosäätiön asiantuntijan mukaan sama pitäisi sallia vapaarahotteisillekin asunnoille.[4]
Aiheesta tarkemmin
- Vuokrasääntely
- ARA (Arava)
- Asuntojen hintasääntely
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 ”Järjestelmä nostaa niiden vuokraa, jotka eivät saa asuntoa” – Osmo Soininvaara ehdottaa Helsingin luopuvan vuokrasäänneltyjen kotien rakennuttamisesta Helsingin Sanomat. 2.4.2018.
- ↑ Mikko Kiesiläinen: Miksi Helsinki estää rakentajia rakentamasta? 28.8.2018. Libera.
- ↑ Niku Määttänen: Hitas-asunnot sijoittajille Akateeminen talousblogi. 28.10.2011.
- ↑ Miksi hitas-kaksio maksaa paljon vähemmän kuin vapaarahoitteiset asunnot? Näitä asioita karsimalla talon rakentaminen halpenee Helsingin Sanomat. 26.1.2019.
