Pikavippi

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Pikavippi eli pienlaina.

Hyödyt

Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jyri Hännisen mukaan monille "pikavippi" on viimeinen pelastus, joka estää heitä näkemästä nälkää tai menettämästä sähköä tai puhelinliittymää viimeisinä rahattomina päivinä ennen palkkapäivää tai etuuden maksupäivää. Hänen mukaansa ei pitäisi tutkia vain pienlainojen ongelmia vaan myös sitä, miten usein ne ovat pelastaneet pulasta, ja sitä, miksi ne ovat tarpeen hyvinvointivaltiossa. [1]

Vasemmistolaisena pidetty Hänninen on kirjoittanut veljensä kanssa kirjan "Kallis köyhyys. Eli kuinka hyvinvointivaltio purettiin ja köyhyydestä tehtiin bisnestä" sekä kriittisen kirjan ääriliikeistä, mm. "äärioikeistosta".

Todellinen vuosikorko

Eduskunta kaavailee Sampsa Katajan (kok) johdolla 50 %:n kattoa todelliselle vuosikorolle, mikä käytännössä lopettaisi pikavipit.

"Viime viikolla olin unohtanut lompakon kotiin ja kaveri vippasi kympin lounaan iltapäivän 2 euron pullakahveja vastaan. Laskin huvikseni että todellinen vuosikorko tästä oli 6,34322E+58 %, eli numero jossa on 58 nollaa. Kuinkahan relevanttia tämä informaatio on lainapäätöstä tehtäessä? Pitäisi varmaan lopettaa ystävyyssuhde tämän koronkiskurin kanssa?" - KNL:n varapuheenjohtaja Saul Schubak, joka sanoo ottaneensa pikavipin myös kännissä jatkaakseen juhlimista ja pitäneensä sitä jälkeenpäin oikeana päätöksenä. [2]

Jos jokin katto pitää asettaa, katto voisi olla muotoa 50 euron kiinteä käsittelykulu + 3 %:n käsittelykulu + 50 %:n vuosikorko. Tuo, että kiinteä käsittelykulu halutaan kieltää lailla lainaamisesta, on älytöntä, koska hakemuksen käsittely kuitenkin aiheuttaa kiinteitä kuluja. Tämä käytännössä estää lyhytaikaiset lainat. Tämä on pankkien rahoittamien vastustajien tarkoituskin, kyse on korruptiosta. Toisaalta tuollainenkin katto tekisi mahdottomiksi eräänlaiset bisnesmallit sekä ne riskisijoitukset, joissa takaisinsaannin todennäköisyys on enintään 50 %, mikä olisi typerää.

Keskustelua

Kokoomuspoliitikko Henri Heikkisen mukaan pikavippien kieltämistä ajava Sampsa Kataja kuuluu Nordean johtokuntaan ja Nordean etuna on estää pikavippiyritysten tuottama kilpailu sekä niiden luotto-ongelmien vähentämiseksi ajama positiivinen luottorekisteri, joka imisi Suomen markkinoille suuret kansainväliset toimijat tarjoamaan räätälöityjä edullisempia laina- ja pankkiratkaisuja. Sen sijaan alan kieltäminen vie 2000 työpaikkaa ja ajaa rahantarvitsijoita Nordea Rahoituksen asiakkaiksi. [3]

Kartellien ja monopolien aiheuttamat ongelmat ovat lähes pelkästään niiden valtiolta saamasta tuesta johtuvia. Vapaassa kapitalismissa tällaiset ongelmat katoaisivat ja kartellien ja monopolien ote asiakkaista ja työntekijöistä heikkenisi. Tuleva pikavippikielto on esimerkki siitä, miten suuret yritykset pystyvät ostamaan kilpailulta suojelevaa sääntelyä.

Tietysti myös suuret pikavippiyritykset yrittävät tukahduttaa pienempien kilpailua: Suomen Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja vaati alan yrityksille korkeampia rekisteröitymismaksuja myöntäen sen kitkevän pois pienimuotoisimmat.

Koronkiskonnan puolustus

Eläinsuojelun ja feminismin isä, John Stuart Millin oheiskasvattaja ja kummisetä, utilitaristi Jeremy Bentham tuli nuorena kuuluisaksi pamfletillaan Koronkiskonnan puolustus, jossa hän osoitti vapaasti määräytyvän lainan hinnan ihmiskunnan eduksi kuten muunkin hintavapauden. Pamfletin luettuaan arvostettu Adam Smith totesi: "Tämä on ylivertaisen järjen työtä" ja lakkasi puolustamasta silloista korkosääntelyä.

Viitteet

  1. Palkkapäivälainaamista Suomen malliin, Helsingin Sanomien taloustoimittaja Jyri Hänninen, Helsingin Sanomat 8.8.2012, sivu B 5
  2. Pikavipit kunniaan, Saul Schubak 12.3.2012
  3. Karu totuus pikavipeistä, Henri Heikkinen, 28.9.2012

Katso myös