Psykopaatti
Psykopaatti eli sosiopaatti yleensä syyttää yhteiskuntaa teoistaan. Heiltä usein puuttuu monia tunteita kuten empatia, katumus ja välittäminen toisten ihmisten kärsimyksistä, joten he ovat tyypillisesti laskelmoivia hyväksikäyttäjiä, joille elämä on vain peliä ja toiset vain nappuloita.
Systemaattisen katsauksen mukaan ei kuitenkaan ole todisteita siitä, että psykopaateilta puuttuisi empatia. Hare Psychopathy Checklist (PCL) -asteikkoa käyttäneissä yhteensä 5711 henkilön 66 tutkimuksessa raportoitiin 1672 efektiä, joista vain 10,9 % oli merkitseviä. Tilastollisesti voimakkaissa tutkimuksissa merkitseviä oli vain 10,7 %, joten kyse voi olla vääristä positiivisista.[1]
Vaikka psykopaatit kuvataan usein täysin muista poikkeaviksi, todellisuudessa sympatiaan yleensä kykeneväkin ihminen on välillä kyvytön siihen, kun hän esimerkiksi vihaa kärsivää henkilöä tai ylimielisyys, jäykkyys tai huono päivä saa otteen hänestä.[2]
Poliitikot
Eräiden tutkimusten mukaan psykopaatteja on väestöstä 1 %, toimitusjohtajista 4 %, vangeista 20 %, henkirikollisista 30 % ja sarjamurhaajista 90 %. Poliitikkojen luku on arvioitu korkeaksi, mutta prosenttimääräistä arviota näissä tutkimuksissa ei ollut. Luultavasti melkoisella osalla heistä on eräitä psykopaattisia piirteitä.
Jopa yrityksissä toimivat psykopaatit ovat vaarallisia, koska he osaavat tehdä hyvän vaikutelman ja manipuloida aiheuttamiensa ongelmien syyt muiden niskoille. Poliitikkopsykopaatit ovat vielä paljon vaarallisempia, koska he voivat pakottaa, ääriesimerkkeinä Stalin, Pol Pot, Hitler ja Ceausescu.
Psykopaatteja tutkineen psykologi Lisa Marshallin mukaan poliitikoilla ja muilla uramenestyjillä on paljon samoja ominaisuuksia kuin rikollisilla psykopaateilla. Psykopaatit haluavat usein valtaa. [3]
Psykopaatteja tutkinut Harvardin kliininen psykologi Martha Stout kertoi, että asiasta ei ole tilastoja, mutta poliitikot ovat usein psykopaatteja ja tuskin kukaan psykopaatteja tutkinut kiistää tätä. Stoutin mukaan Hitler, Pol Pot, ja Nicolae Ceausescu ovat esimerkkejä, mutta tavallisemmatkin poliitikot voivat olla psykopaatteja.[4]
Narsistit ovat poliittisesti aktiivisia
Kolmen tutkimuksen mukaan narsistisimmat ihmiset ovat usein poliittisesti aktiivisia. Narsistiset piirteet, esimerkiksi itsekkyys, vahva ihailuntarve ja ylemmyydentunto, ovat yhteydessä poliittiseen aktiivisuuteen, kuten mielenosoituksiin osallistumiseen, yhteydenottoihin poliitikkoihin ja mielipiteiden julkiseen ilmaisemiseen.[5][6] Vasemmistolaiset ja oikeistolaiset ovat yhtä narsistisia, mutta vasemmistolla korostuu eksibitionismi, oikeistolla oikeutus. Teorisointi narsismin ja politiikan yhteydestä onkin yleistä.[7]
Narsismi on yleisintä ihmisissä, jotka olivat taloudellisesti vasemmistolaisia mutta sosiaalisesti konservatiivisia. Toisessa tutkimuksessa narsismi yhdistyi sosiaaliseen konservatiivisuuteen. Kun muut pimeä triadi -ominaisuudet kontrolloitiin, narsismi ennusti lähinnä vain poliittista ekstremismiä, suuntaan tai toiseen. Narsismin "oikeutus" (entitlement) -piirteet yhdistyivät konservatismiin ja ekshibitionismi liberaaliuteen.[8]
Narsistit ovat muita kiinnostuneempia politiikasta ja voittavat muita todennäköisemmin vaaleissa. Poliitikkona narsisti saa tyydytettyä tarpeitaan huomiosta, ihailusta ja kehuista. Narsismin johtajuus- ja auktoriteettipiirteet olivat yhteydessä poliittisiin kokoontumisiin osallistumiseen. Silti narsistien poliittinen tietämys on usein heikkoa.[8]
Nettiaktivismi, mielenosoitukset ja epänormatiivinenkin aktivismi, kuten katujen sulkeminen tai omaisuuden tuhoaminen, ovat yleisempiä narsisteilla. Poliittisella toiminnalla narsistit pönkittävät egoaan.[8]
Poliitikoissa narsismi on yleistä
Laajan tutkimuksen mukaan Yhdysvalloissa narsistiset yksilöt ovat poikkeuksellisen usein ehdolla vaaleissa. Heitä on vajaa puolet ehdokkaista. Narsistiset yksilöt myös useammin ottavat yhteyttä johtajiin, osallistuvat mielenosoituksiin, äänestävät, puhuvat politiikasta ja tukevat narsistisimpia ehdokkaita.[9]
Kapitalismi on psykopaatille myrkkyä
Kapitalismi on meritokraattista ja siksi myrkkyä psykopaatille. Psykopaatti haluaa edetä manipuloimalla muita. Tämä voi onnistua libertarismissakin mutta paljon helpompaa se on muissa yhteiskuntajärjestelmissä. Jotta toimitusjohtajalle olisi paljon hyötyä psykopatiasta, yleensä se vaatii, että hän voi poliitikkoja lobbaamalla saada itseään hyödyttävää sääntelyä.
Mitä vähemmän yritys on meritokraattinen, sitä varmemmin se kuihtuu pois vapaassa kilpailussa. Osakkeenomistajiakaan ei voi loputtomiin huijata kärräämään lisää rahaa jatkuvasti tappiolliseen yritykseen, koska raha on yksikäsitteinen mittari - ja rahakkaimmat sijoittajat ovat yleensä niitä, jotka ovat parhaita sitä seuraamaan, vähiten huijattavissa.
Politiikassa sen sijaan mittarit ovat epämääräisiä, kaikkea voi saada manipuloimalla ja syyn ongelmista voi aina vierittää muiden harteille, etenkin kun useimmilla äänestäjillä ei ole motiivia seurata tarkkaan poliitikkojen toimia, kukaan kun ei omista yhtä ääntä suurempaa osuutta poliitikosta. Yhdistyksissäkin psykopaattien on helpompaa kuin yrityselämässä, ja yrityselämässäkin moni heistä pärjää ansioitaan paremmin.
Kasvatus ja perimä
Sekä kasvatus että geenit vaikuttavat paljon siihen, kenestä kasvaa psykopaatti. Huono kuri ja epäjohdonmukainen kasvatus edesauttavat psykopaatiksi kasvamista, esimerkiksi vanhemmat olivat saattaneet toisinaan hakata lasta koulupinnaamisesta, toisinaan vain nauraneet asialle. [3]
Sosiopaatti, APD, narsisti
Psykologien mielestä psykopatia on yleensä sisäsyntyistä. Sosiologit väittävät sitä yleensä yhteiskunnan viaksi ja käyttävät siksi termiä sosiopaatti.
Psykopaatilla on yleensä epäsosiaalinen persoonallisuushäiriö (APD), mutta APD:stä kärsivät ovat usein ei-psykopaatteja.
Psykopaatti on usein narsistinen mutta narsisti on harvoin psykopaatti.[10] Narsisti yleensä tuntee vahvasti, psykopaatti vain teeskentelee tunteita taitavasti, hänelle elämä on peliä.
Psykopaatin vuorovaikutus on sosiaalisesti sujuvaa, manipuloivaa, omanarvontuntoista ja usein patologista valehtelua. Tunne-elämä on pinnallista ja vastuutonta. Psykopaatti ei koe empatiaa, katumusta, pelkoa tai ahdistusta mutta hän voi näytellä tunteita melko vakuuttavasti. Hän syyttää yhteiskuntaa teoistaan tai katsoo, että hänellä oli oikeus niihin. [10]
Psykopatia ja narsismi yhteydessä "hyveelliseen uhriutumiseen"
Synkkä kolmikko (Dark Triad) eli psykopatia, narsismi ja macchiavellismi ovat yhteydessä hyveellinen [[uhriutuminen99 -ilmiöön (virtuous victim). Tällaiset manipuloivat, moraalittomat ja itsekkäät ihmiset käyttävät hyväkseen sitä, että nykyään esiintymällä uhrina voi esittää kohtuuttomia vaatimuksia muille ja saada anteeksi tuomittavaa käytöstä, etenkin jos esiintyy samalla hyveellisenä. Ekin Ok et al. julkaisivat aiheesta tutkimuksen vuonna 2020.[11][12]
Tällaisten ihmisten käyttämiä uhriutumissignaaleja olivat muun muassa seuraavat viestit:
- "Identiteettini vuoksi minua ei hyväksytä yhteisössäni."
- "Olen taloudellisesti epävarma."
- "En ole sujut kehoni kanssa."
- "Tuntuu, etten voisi hallita tulevaisuuttani."
- "Ulkoiset tekijät estävät minua saavuttamasta tavoitteitani ja unelmiani."[12]
Viitteet
- ↑ Larsen, R. R., McLaren, S. A., Griffiths, S., & Jalava, J.: Do psychopathic persons lack empathy? An exploratory systematic review of empathy assessment and emotion recognition studies in psychopathy checklist samples.. Psychology, Public Policy, and Law, 24.11.2024. APA. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1037/law0000435}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Hanna Pickard: 9.1: Sympathy, Identity, and the Psychology of Psychopathy and Moral Atrocities CogNet. 2017. MIT Press.
- ↑ 3,0 3,1 Q: What's the difference between a politician and a psychopath? A: None, The Independent, 04 SEPTEMBER 1996
- ↑ Are Politicians Psychopaths?, Huffington Post 08/27/2012
- ↑ Narsismi valtaa politiikkaa. Tiede, 24.11.2020, nro 12.
- ↑ Zoltán Fazekas ja Peter K. Hatemi: Narcissism in Political Participation Personality and Social Psychology Bulletin. 4.6.2020.
- ↑ Peter K. Hatemi ja Zoltán Fazekas: Narcissism and Political Orientations American Journal of Political Science. 14.7.2018.
- ↑ 8,0 8,1 8,2 Aleksandra Cichocka, Marta Marchlewska, Aleksandra Cislak: Self-Worth and Politics: The Distinctive Roles of Self-Esteem and Narcissism. (pykälät "Formal Participation", "Political Conservatism or Left-Right Self-Placement", "Activism") Political Psychology, 16.5.2023. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Tuba Sendinc ja Peter K. Hatemi: Do we only have narcissists to choose from?. (12.10.2023, joulukuu 2023) Electoral Studies, 24.11.2023, 86. vsk. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1016/j.electstud.2023.102672}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ 10,0 10,1 "Talousrikoksen taustalla usein psykopatiaa", Helsingin Sanomat 6.8.2012, sivu A4
- ↑ https://reason.com/2020/07/07/narcissists-psychopaths-and-manipulators-are-more-likely-to-engage-in-virtuous-victim-signaling-says-study/
- ↑ 12,0 12,1 https://www.psychologytoday.com/intl/blog/fulfillment-any-age/202007/the-newest-way-narcissist-may-try-manipulate-you
