Vàclav Havel

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Vàclav Havel (1936-2011) johti Tshekkoslovakian sosialistileiristä vapauteen, oli sen jälkeen sen ainoa presidentti (1990-92) ja sitten Tshekin (1993-2003) ensimmäinen presidentti. Tätä ennen hän oli merkittävä toisinajattelija ja kirjailija.

Havelin väitetään olleen Hayek-klubin jäsen. Hän piti itseään vasemmistolaisena, ja häntä on pidetty George Orwellin manttelinperijänä[1]. Toisaalta Havel kannatti voimakkaasti markkinataloutta, Natoa ja Saddam Husseinin kukistamista ja Kuuban vapauttamista sekä vastusti jyrkästi kommunismia. Thatcher ihaili häntä - kuten useimmat muutkin Tshekkoslovakian ulkopuolella - kotimaassa oli poliittisia ristiriitojakin.

Charter 77

Vaclav Havel tuli tunnetuksi kansalaisoikeusjärjestö Peruskirja 77:n perustajana.[2]. Hän ja 241 muuta rohkeaa allekirjoittivat Charter 77 -julistuksen vuonna 1977.[3] Kommunistihallinto syytti heitä pettureiksi ja "imperialismin agenteiksi". [3]

Charter 77 -julistus ja Havelin poliittinen osallistuminen lähtivät liikkeelle Frank Zappan inspiroiman tshekkiläisen rockyhtyeen vainon ja vangitsemisen vastustamisesta.[3]

Elokuussa 1988 opiskelijat huusivat Havelin nimeä Prahan kevään muistomarssilla.[4] Vielä keväällä 1989 Havel istui vankityrmässä tuomittuna toisinajattelijoiden tapaamisesta mutta puoli vuotta myöhemmin hänestä tuli presidentti, kun samettivallankumous kaatoi sosialismin.[2] Marraskuussa Berliinin muuri murtui mutta Prahassa vielä pamputettiin toisinajattelijoita.[4] Sadattuhannet kokoontuivat Prahan keskustan aukiolla tervehtimään Haveliä ja Dubcekia, ja 28.11.1989 kommunistihallinto erosi.[4]

Nobelilla vuonna 2010 palkittu kiinalainen toisinajattelija, professori Liu Xiaobo ym. nimesivat oman vastaavan vuoden 2008 julistuksensa Peruskirja 08. Siinä vaadittiin sananvapautta, ihmisoikeuksia, demokratiaa, vallan kolmijako-oppia, valtionyhtiöiden ja maan yksityistämistä, vapaata markkinataloutta, ympäristönsuojelua ja totuuskomissiota. [5]

Kuuba, antikommunismi

Havel piti vielä hieman ennen kuolemaansa jyrkän antikommunistisen puheen Kuuban vapautta vaativassa Radio Martíssa sekä nimesi Oswald Paya Sardinasin Nobelin rauhanpalkintoehdokkaaksi. Yhdysvaltain lehdistö pitkälti sivuutti puheen. [1]

Talousliberalismi

Vaikka pääministeri Vaclav Klaus väitti kannattavansa markkinataloutta ("ilman adjektiiveja"), hän, toisin kuin Unkarin sosialistipuolue, ei vapauttanut vuokria, utility-hintoja ja pankkisektoria eikä tehnyt pääomamarkkinoita läpinäkyviksi. Vasta Havel painosti hänet jatkamaan talouden vapauttamista. 9.12.1997 pitämässään puheessa Havel sanoi, että Klausin uudistukset ovat tuoneet lähinnä markkinatalouden pintaa, ei oikeaa markkinataloutta - uudistuksia ei niinkään tehty väärin vaan ne jätettiin puolitiehen. [1]

Nato

Havel oli erittäin keskeisessä roolissa entisten Varsovan liiton maiden kuten Tshekin liittämisessä Natoon.[6][7]

Havel tuki avoimesti hyökkäystä Irakiin vuonna 2003 ja vertasi tämän sodan vastustajia Neville Chamberlainiin, joka anto Tshekkoslovakian Hitlerille "välttääkseen sodan". Ranskan presidentti Jacques Chirac uhkasi kostoksi estää Itä-Euroopan maiden pääsyn EU:hun. [1]

Chirac ja Ranska olivat Saddamin öljyllä lahjomia.

Thatcher

Margaret Thatcher kirjoitti ulkopolitiikkateoksessaan Statecraft kahdesta miehestä, joista Havel ansaitsi hänen ihailunsa omistautumisellaan demokratialle ja kommunismin uhmaamiselle.[8][9][10]

Vihreät ym.

Havel oli Human Rights Foundationin kansainvälisen neuvoston puheenjohtaja[11] ja kommunismien uhrien muiston säätiön neuvonantajiston jäsen.[12]

Vuodesta 1980 Havel tuki vihreää liikettä (osittain ystävyydestä Saksan vihreän puolueen perustaja Milan Horáčekiin).[13][14]). Vuodesta 2004 kuolemaansa hän tuki Tshekin vihreää puoluetta."[15][16][17][18]

Sanottua

"Václav Havel oli Euroopan demokratiaprosessin kannalta keskeinen tekijä, rohkea eurooppalainen vaikuttaja ja ajattelija, jota arvostettiin laajasti myös oman maansa ulkopuolella. Lisäksi hän oli meille monille suomalaisille rakas henkilö." - Tasavallan presidentti Tarja Halonen[2]

"Hän olisi todennäköisesti ansainnut Nobelin rauhanpalkinnon, joka kuitenkin petti hänet. Mutta maailmassa kaikki ei ole oikeudenmukaista." - Puolan entinen presidentti Lech Walesa[2]

"Hänen taistelunsa vapauden ja demokratian puolesta oli yhtä mieleenpainuvaa kuin hänen suuri humaanisuutensa. Suremme suuren eurooppalaisen menetystä." - Saksan liittokansleri Angela Merkel[4]

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Velvet President, Matt Welch, Reason, May 2003
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 "Kirjailija nousi barrikadeilta palatsiin", HS 19.12.2011, sivu C4
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 Václav Havel, WSJ, DECEMBER 20, 2011
  4. ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 Havel suostui johtajaksi velvollisuudesta, HS.fi 18.12.2011
  5. ↑ Link, Perry. "Charter 08 Translated from Chinese by Perry Link The following text of Charter 08, signed by hundreds of Chinese intellectuals and translated and introduced by Perry Link, Professor of Chinese Literature at the University of California, Riverside", The New York Review of Books. Luettu 2008-12-10. 
  6. ↑ Václav Havel, "NATO: The Safeguard of Stability and Peace In the Euro-Atlantic Region", in European Security: Beginning a New Century, eds. General George A. Joulwan & Roger Weissinger-Baylon, papers from the XIIIth NATO Workshop: On Political-Military Decision Making, Warsaw, Poland, 19–23 June 1996.
  7. ↑ Žižek, Slavoj. "Attempts to Escape the Logic of Capitalism". Book review of Vaclav Havel: A Political Tragedy in Six Acts, by John Keane. the London Review of Books, 28 October 1999. Retrieved 21 December 2007.
  8. ↑ Welch, Matt. "Velvet President", Reason (May 2003). Rpt. in Reason Online. Retrieved 21 December 2007.
  9. ↑ Václav Havel "Famous Czechs of the Past Century: Václav Havel" – English version of article featured on the official website of the Czech Republic.
  10. ↑ "A Revolutionary President" – Feature article on Prague tourism website, prague-life.com. ("Prague Czech Republic Travel Guide Lifeboat Limited UK Registered Company No. 5351515.")
  11. ↑ Human Rights Foundation, International Council, accessed 13 April 2010
  12. ↑ International Advisory Council. Victims of Communism Memorial Foundation. Archived from the original on 20 May 2011. Luettu 20 May 2011.
  13. ↑ Komentář k Havlovu úmrtí od Jakuba Patočky
  14. ↑ Portréty, Český rozhlas 18. 12. 2011 20:10, Václav Havel. Pořad k 20. výročí listopadové revoluce. (Repríza z 15. listopadu 2009).
  15. ↑ Zelené podpořil Havel, vymezují se proti TOP 09. Novinky.cz. 6 September 2009. Retrieved on 2011-12-19.
  16. ↑ Zelení představili své sympatizanty – Havla, Schwarzenberga a Holubovou. Novinky.cz. 18 May 2009. Retrieved on 2011-12-19.
  17. ↑ Havel podpořil zelené. Srovnal továrny s koncentráky. Tn.nova.cz. 18 May 2009. Retrieved on 2011-12-19.
  18. ↑ „Jinými slovy: volme zelené!“ (Dopis Václava Havla Straně zelených). zpravy.tiscali.cz. 6 September 2009
Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Vàclav_Havel&oldid=5152”