Työehtosopimus
Liberalismiwiki
Työehtosopimus on ammattijärjestön/-liiton sekä yritysten (tai heidän järjestönsä) välinen sopimus tietyn alan palkoista ja yleensä monista muistakin työehdoista (lomat, ylityökorvaukset, työajat jne.).
Sisällysluettelo |
Työehtosopimusten yleissitovuus
Suomessa monet työehtosopimukset ovat yleissitovia eli mikään yritys ei saa palkata työntekijöitä palkalla, joka alittaa sen alan ammattiliiton työnantajaliiton kanssa tekemän sopimuksen tason. [1]
Jos jollain alalla puolet työvoimasta on yrityksissä, joilla on yhteinen työehtosopimus jonkin ammattiliiton kanssa, niin riippumattomienkin yritysten ja työntekijöiden noudatettava tätä sopimusta.[2][3]
Jonkin alan valtayritykset ja ammattiliitto voivat siis käytännössä säätää lakeja, joilla he estävät vähäosaisemman työvoiman työllistymisen kilpailijoikseen tai kilpailijayrityksiinsä. Tämä laki työehtosopimusten yleissitovuudesta säädettiin vuonna 1970 Kokoomuksen aloitteesta, mutta sittemmin vasemmisto on kääntynyt sen kannalle ja oikeisto vastaan.
Yleissitovuus ja työttömyys
Ammattiliittoilla on tapana asettaa palkat yli työn tasapainohinnan, jolla työn kysyntä ja tarjonta olisivat yhtä suuret, koska liittojen sisäpiiriläisenemmistö hyötyy tällaisesta ulkopiiriläisten jäädessä työttömiksi palkankorotuksen vuoksi. Tämä työttömyys on siis "tahdonvastaista" työttömien mutta "vapaaehtoista" ammattiliiton näkökulmasta. [1]
Työehtosopimukset aiheuttavat syrjintää
Osmo Soinivaara kuvaa, miten yleissitovat työehtosopimukset pakottavat äitien työnantajat maksamaan arviolta 10 000 euroa ylimääräistä näille ja miten tämän vuoksi nuoria naisia ei uskalleta palkata töihin. Vastaavasti työnantajan "vastuu" työntekijän työkyvyttömyydestä aiheuttaa, että muiden kuin terveimpien on tarpeettoman vaikea saada töitä.
Liberaali kanta
Liberaalit yleensä hyväksyvät suostuvaisten aikuisten keskinäiset sopimukset, myös silloin, kun nämä aikuiset ovat antaneet valtakirjan jollekulle muulle kuten ammattiliittojen tapauksessa (osakeyhtiö puolestaan on saanut omistajiltaan luvan tehdä sopimuksia näiden yhtiöön sijoittamista varoista).
Liberaalit eivät hyväksy yleissitovuutta eivätkä pääsääntöisesti muitakaan sopimusvapauden rajoituksia.
Sopimusvapautta ei rajoita ainoastaan se, jos valtio säätää yleissitovuuden tai minimipalkkalakeja, vaan myös muut väkivaltaiset toimet, esim. se, jos ammattiliitto (tai mafia tai yritys) sabotoinnilla, hakkaamisella, eväiden hiekottamisella tms. tai näillä uhkaamalla pakottaa työntekijöitä alistumaan liiton jäsenyyteen ja/tai ehtoihin.
Kartellilait työmarkkinoille
Mm. Suomessa kartellilaeissa on säädetty, että ne eivät koske työmarkkinoita (esim. monen yrityksen yhteisiä työehtosopimuksia). Liberaalit eivät yleensä hyväksy tätä poikkeusta, joskin suuri osa liberaaleista ei myöskään hyväksy kartellilakeja, koska ne ovat sopimusvapauden rajoitus. Kartellien haitat saa pieniksi poistamalla muuta sääntelyä, koska kartellit eivät juurikaan pysy pystyssä ilman valtion sääntelyn tukea, ks. kartelli.
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 TALOUSTIEDE TÄNÄÄN, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja, 3. painos, Otava, 1995. Sivut 132-134.
- ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055
- ↑ Työehtosopimus (Wp)
