Globalisaatio
Globalisaatio tarkoittaa maiden välisten rajojen madaltumista mukaanlukien matkustus- ja kuljetuskustannusten ja -aikojen pieneneminen, tullien ja tuonnin esteiden vähentäminen sekä muu lisääntyvä taloudellinen toiminta yli rajojen.
Äärioikeisto ja äärivasemmisto ovat "löytäneet toisensa - - globalisaatiota vastustaessaan"[1]. Tästä esimerkkinä, katso myös Sosiaalifoorumi.
Vasemmistolaisen taloustieteilijä Paul Krugmanin mukaan antiglobalisaatioaktivistit ovat maailman köyhien vihollisia.[2]
Kehitysmaat
Vasemmistolainen taloustieteilijä Paul Krugman on sanonut, että "Jokainen 1900-luvun onnistunut esimerkki taloudellisesta kehityksestä - joka tapaus, jossa köyhä valtio on työstänyt tiensä kohtuulliseen tai ainakin dramaattisesti parempaan elintasoon - on tapahtunut globalisaation kautta, tuottamalla maailmanmarkkinoille pikemmin kuin pyrkimällä omavaraisuuteen"[3].
Kaupan vapautuminen toi hyvinvointia kehitysmaihin
YK:n UNDP:n raportti kertoi inhimillisen kehityksen mittareiden osoittavan huomattavaa paranemista 2000-luvulla. Syynä tähän on kaupan kasvu. Globalisaatio on vähentänyt kaupan esteitä ja levittänyt tuotantoketjuja valtionrajojen yli. Tämä on kiihdyttänyt köyhien maiden talouskasvua. Niiden osuus maailmankaupasta kolminkertaistui 1980 - 2011. [4]
Globalisaation vastustusta
Kysyntä ja työpaikat loppuvat tai menevät Aasiaan?
Usein väitetään, että kapitalismissa raha siirtyy kuluttajilta tuottajille, joten kulutuskysyntä loppuu ja sen myötä työpaikat (ks. marxismi). Jotkut väittävät, että teollisuusmaat eivät pärjää kehitysmaille näiden halpojen palkkojen vuoksi, joten työ ja raha siirtyvät sinne. Paul Krugmanin mukaan tämä ei ole totta: [5]
Tarpeet eivät lopu
Teollisuusmaiden kulutuksen on luultu loppuvan "tarpeiden tultua tyydytetyksi", mutta näin ei ole koskaan käynyt, vaan aina on keksitty uusia tarpeita. Ihmiset vain eivät osaa kuvitella tulevaa taloutta ennalta, mikä on tuottanut harhaluulon tarpeiden loppumisesta. [5]
Se, että köyhät kuluttavat suuremman osan tuloistaan, on tilastollinen illuusio: kun jollakulla on huono vuosi, hän usein kuluttaa jopa säästöjään, ja kun tuloja on paljon, hän usein säästää pahan päivän varalle. [5]
Moni kehittyvä maa tuo enemmän kuin vie
Aasiassakin palkat nousevat tuottavuuden tahdissa, ja siksi siellä hintakilpailukyky ei ole erityisen hyvä. Itse asiassa kehittyvien maiden kauppataseet ovat usein alijäämäisiä ja vaihtotaseet lähes aina. [5]
Tuotantokapasiteettia ei ole liikaa
Taantumissa tuotantokapasiteetista osa jää käyttämättä, huippusuhdanteissa sitä on liian vähän. Tuotantokapasiteetin kasvussa kasvavassa taloudessa "ei ole mitään väärää tai kestämätöntä". Krugmanin mukaan Euroopan työttömyys johtuu lähinnä jäykistä työmarkkinoista ja huonosta makrotalouspolitiikasta. [5]
Sekalaista
Globalisaatio on vielä kovin alussa. Internet-liikenteestä, kaupasta ja riskirahasta viidennes, investoinneista 9 %, pankkitalletuksista neljännes, valtioiden veloista kolmannes, riisisadoista 7 % ja puheluista 2 % ylittää rajat. Monikansalliset yritykset ovat paljon luultua vähemmän keskittyneitä, esimerkiksi puolet autoista tuottaa 6 yritystä kun 60 vuotta sitten luku oli 2. [6]
Antiglobalisaatio
Antiglobalisaatio eli globalisaationvastaisuus tarkoittaa globalisaation vastustamista.
Globalisaationvastustaja vastustaa siis ihmisten vapautta toimia ympäri maailmaa, rajojen yli. Nämä antiglobalistit vastustavat tyypillisesti vapaakauppaa ja vapaata maahanmuuttoa sekä vapaita pääomanliikkeitä ja siis kannattavat protektionismia.
Usein globalisaationvastustaminen on vain keppihevonen kapitalismin vastustamiseen, siis antikapitalismiin.
Käytännössä globalisaationvastustajat eivät pidä siitä, että ihmiset hankkivat ystäviä, rakastettuja, kulttuurituotteita, ostoksia tai muuta vastaavaa yli rajojen. Globalisaation vastustaminen on vahvasti yhteydessä kapitalismin vastustamiseen, ja sitä ovat harjoittaneet perinteisesti eniten fasistit ja kansallissosialistit, osittain myös muut sosialistit.
Tunnettuja globalisaationvastustajia
- Kansallissosialistit ja uusnatsit
- Fasistit
- Useimmat muutkin sosialistit
- Islamistit
- Sosiaalifoorumi
- Attac-järjestö
- Ignacio Ramonet
- Jean-Marie Le Pen
- José Bové
- Nationalistit kuten Norjan joukkomurhaaja Anders Behring Breivik
Viitteet
- ↑ "Teetä vai sympatiaa", toimittaja Jaakko Lyytinen, Helsingin Sanomat 16.5.2010, s. D3
- ↑ Paul Krugman: The Accidental Theorist, Part 3
- ↑ Paul Krugman, The Great Unraveling: Losing Our Way in the New Century (ISBN 0393058506)
- ↑ Kauppa nostaa kehitysmaita köyhyydestä, Helsingin Sanomat 15.3.2013.
- ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 Is capitalism too productive?, Foreign Affairs, Sept./Oct. 1997, Paul Krugman
- ↑ Onko globalisaatio siunaus vai kirous?, professori Paul Lillrank, SuomenKuvalehti.fi 1.8.2011
Katso myös
Tietoa muualla
- Globalisaation valheet - miten "älyköt", toimittajat ja poliitikot voivat uskoa loogisesti ristiriitaiseen tarinaan?, Vapaasana.net 2008-02-23 (tiivistelmä vasemmistolaisen Paul Krugmanin artikkelista antiglobalistien myyttejä vastaan)
