Lähetystoimilupa

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta Lähetystoimi)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Lailliset monopolit

Monopoli 186x164.jpg

Monopolit

Luvanvaraiset liiketoiminnat

Hyödykemonopolit

Lähetystoimilupa on Viestintäviraston myöntämä lupa lähettää esimerkiksi radio- tai televisiolähetyksiä. Toimilupia perustellaan sillä, että lähetystaajuuksia on vain rajallinen määrä.

Ellei taajuuksia huutokaupata mahdollisimman neutraalein ehdoin, tiedotusvälineille tulee paine toimia vallanpitäjiä miellyttävällä tavalla saadakseen toimilupia, mikä uhkaa sananvapautta.

Ronald Coase osoitti, että taajuuksien riittävän pitkälle menevä yksityistäminen (esimerkiksi taajuushuutokaupat) johtaa huomattavasti parempaan tehokkuuteen ja teknologian kehitykseen.

Toimilupien taloustiede

Aiemmin toimilupia jaettiin tiukoin ehdoin. Myöhemmin Nobel-palkittu taloustieteilijä Ronald Coase osoitti vuonna 1959 artikkelissaan sääntelyviranomaisen virheet; jatkoartikkelista tuli yhteiskuntatieteiden historian siteeratuin. Coase mullisti ajattelun taajuuksista luonnonvarana, joille tulee jakaa omistusoikeudet tehokkaasti niin, että yritykset pääsevät itse päättämään niiden käytöstä, jolloin markkinat löytäisivät tehokkaimmat tavat tuottaa langattomia palveluita. Professori Thomas Hazzlittin mukaan tämä on mullistanut matkapuhelinmarkkinat viime vuosikymmeninä. [1]

Aluksi Coasen ehdotusta vastustettiin, mutta nykyään lähetystoimilupa huutokaupataan yli 30 maassa. Yhdysvalloissa huutokaupat ovat tuottaneet yli 52 miljardia dollaria. [1]

Toimilupahuutokaupat Suomessa

Marraskuussa 2009 järjestettiin Suomen ensimmäinen taajuushuutokauppa, taajuusalueen 2500-2690 MHz osat, ehtona matkaviestinkäyttö.[2] Tulot olivat paljon vähäisemmät kuin Ruotsissa ja Norjassa.[3]

Toimilupien jakaminen ja sananvapaus

Poliitikkojen valtaa valita toimilupien saajat on pidetty uhkana sananvapaudelle, koska poliitikot voivat näin rangaista tai palkita tiedotusvälineitä sopivasta uutisoinnista.

Vuonna 2011 viestintäministeri Krista Kiuru (sd) antoi HS-päätoimittaja Mikael Pentikäisen mukaan ymmärtää, että "on sitä parempi, mitä vähemmän mediajohtajat sotkeutuvat Yle-uudistukseen." Helsingin Sanomat kuitenkin kirjoitti Yle-uudistuksesta kriittisesti, ja Kiuru antoi antenniverkon tv-toimiluvan MTV3:n Ava-kanavalle, vaikka Pentikäisen mukaan virkamiesten kerrottiin valmistelleen luvan antamisen Sanoman Neloselle. Toisen luvan saajaksi Kiuru valitsi Fox-konsernin. Pentikäisen mukaan median poliittinen sääntely on uhka sananvapaudelle ja median tehtävälle vahtia vallanpitäjiä, eikä poliitikko saisi edes vihjata, että toimiluvilla ja politiikan arvostelulla voisi olla yhteys. [4]

Huutokauppa vai pysyvä etuoikeus ensimmäiselle käyttäjälle?

Monet liberaalit ja erityisesti georgistit vastustavat sitä, että ensimmäinen käyttäjä saa pysyvän ja vastikkeettoman yksinoikeuden radiotaajuuteen. Georgistien mielestä jonkun radiotaajuuden käyttäminen ensimmäisenä ei anna oikeutta estää toisia käyttämästä samaa taajuutta. Georgistien mielestä yksinoikeus radiotaajuuksiin tulee ostaa markkinahintaan (huutokauppamenettelyllä), ja yksinoikeuden tulee olla määräaikainen (Suomessa määräaika on yleensä 30 vuotta). Huutokauppatulot tulee käyttää kaikkien niiden hyödyksi, joiden elämää jollekin annettu yksinoikeus radiotaajuuksiin rajoittaa.[5]

Murray Rothbardin mukaan taajuuksia tulisi koskea ensimmäisen hyödyntäjän periaate: yksinoikeuden taajuuteen saa se, joka ensimmäisenä alkaa käyttää sitä (pelkkä itselleen julistaminen ei riitä). Taajuuden omistajan tulee voida vapaasti kaupata tai vuokrata se toiselle ilman valtion väliintuloa. Jos joku toinen alkaa käyttää samaa taajuuta luvatta, kyse on taajuuden varastamisesta.[6]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Ronald Coase and the radio spectrum, Financial Times, December 16, 2009
  2. Taajuushuutokauppa järjestetään syksyllä, Viestintävirasto 25.06.2009
  3. 4G-taajuushuutokauppa meni halvalla, Taloussanomat 23.11.2009
  4. Toiveiden toveri hiekkalaatikolta, HS:n vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen, HS 18.3.2012
  5. http://www.vapaasana.net/artikkelit/2014/05/maanomistus-on-immateriaalioikeus
  6. Murray Rothbard: Man, Economy, and State, V1, s. 150, ISBN 9781494113087

Katso myös