Maanomistus

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Lailliset monopolit

Monopoli 186x164.jpg

Monopolit

Luvanvaraiset liiketoiminnat

Hyödykemonopolit

Liberaalien kanta

Jotkut liberaalit näkevät vastikkeettoman maanomistuksen epäliberaalina valtion myöntämänä etuoikeutena.[1] Maanomistusta voi verrata taksilupaan, joka on julkisen vallan ylläpitämä etuoikeus harjoittaa henkilöliikennettä tietyllä alueella. Vastaavasti maanomistus on julkisen vallan ylläpitämä etuoikeus hyödyntää ja kehittää tiettyä aluetta.[2] Vastikkeettoman taksiluvan, maanomistuksen ja muidenkin vastikkeettomien etuoikeuksien (kuten mm. pysäköintioikeuden, metsästysluvan, kalastuskiintiön ja radiotaajuuksien käyttöoikeuden) aiheuttamaa markkinavääristymää voidaan korjata perimällä etuoikeudesta maksua ts. verottamalla etuoikeuden arvoa.

John Locken mielestä maan voi ottaa yksityiskäyttöön vain silloin, kun tarpeeksi yhtä hyvää maata riittää muillekin.[3] Koska omistamatonta maata ei nykyään juuri enää ole, Locken näkemystä kannattavien georgistien mielestä maanomistus on oikeutettua vain, jos omistaja maksaa maasta markkinavuokraa yhteisölle.[4]

Liberaaleista ainakin Jouni Flemming katsoo, että maanomistukseen liittyviä oikeuksia tulisi selvästi lisätä: ihmisillä tulisi olla lähtökohtaisesti oikeus rakentaa tonteilleen sitä, mikä ei aiheuta haittaa tai vaaraa muille.[5] Flemming ei kuitenkaan ota kantaa siihen, tulisiko maanomistuksen olla vastikkeellista, eli tulisiko siitä periä veroa.

Murray Rothbard vastusti maanomistuksen vastikkeellisuutta. Rothbardin mielestä oikeutettu maanomistus kuitenkin edellyttää maan hyödyntämistä eli pelkkä itselleen julistaminen ei riitä. Rothbardin mielestä maan tulisi silti pysyä käyttäjänsä omaisuutena, vaikka hän lopettaisi sen hyödyntämisen. Hänen mukaansa ilman yksityistä maanomistusta tuotanto olisi mahdottomuus, koska kaikki hyödykkeet ovat peräisin maasta, eikä alkuperäistä, maassa olevaa hyödykettä omistamatta voi tehdä jalostettujakaan tuotteita.[6] Todd Altmanin mukaan Rothbard ei ymmärtänyt, ettei maan verottaminen pakota kaiken maan hyödyntämiseen, vaan ainoastaan kannustaa käyttämään maata tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.[7] Altmanin mukaan Rothbard käsitti väärin myös sen, että vaikka maan verottaminen laskee maan markkina-arvoa, vero ei kuitenkaan laske maan verotusarvoa.

Vastikkeeton maanomistus lisää eriarvoisuutta

Thomas Pikettyn mukaan maailman varallisuuserot kasvavat ja tästä seuraava eriarvoisuus uhkaa yhteiskuntarauhaa. Matt Rognlien mukaan Pikettyn kuvaama varallisuuserojen kasvu johtuu maan arvonnoususta.[8][9] Tuure Parkkisen mielestä "rajallisen, vitaalin resurssin yksityisomistusmahdollisuus polarisoi jatkuvasti valta-asemia ja varallisuuseroja samalla kun resurssin käyttö on erittäin epätehokasta: Tontteja ja asuntoja on tyhjillään samaan aikaa kun on mukamas huutava asuntopula."[10]

Maanomistuksen verottaminen

Osmo Soininvaaran mukaan suurin osa ekonomisteista pitää maapohjan arvoon kohdistuvaa kiinteistöveroa hyvänä veromuotona.[11] Maapohjan arvon vero ei siirry vuokriin, sillä maan tarjonta ei jousta.[12] Rakennusten arvoon kohdistuva kiinteistövero on käyttäytymisvaikutukseltaan maapohjan veroa huonompi, sillä rakennusten arvon verottaminen laskee rakentamisen kannustimia. Milton Friedmanin mielestä maan kehittämättömään arvoon perustuva vero on vähiten paha vero.[13] Joidenkin taloustieteilijöiden mielestä maapohjan verottamisella on positiivinen ulkoisvaikutus, sillä vero tehostaa maankäyttöä.[14] Talousliberaaleina valtioina tunnetut[15] Hongkong ja Singapore saavat huomattavan osan tuloistaan maapohjan arvosta perittävästä verosta.[16]

Maapohjan verotuotto

Australialainen tutkimusinstituutti Prosper on arvioinut raportissaan maapohjan arvon veropotentiaalin olevan n. 12 % Australian bruttokansantuotteesta.[17] Prosperin raportti ehdottaa tuloveron, yritysveron ja arvonlisäveron korvaamista haittoihin ja etuoikeuksiin, kuten maanomistukseen, kohdistuvilla veroilla.

Viitteet

Katso myös

Aiheesta muualla