Tobinin vero

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta Rahoitusmarkkinavero)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Transaktiovero tarkoittaa kaupasta perittyä veroa. Tobinin vero on siis valuuttakaupan transaktiovero.

Tobinin vero (Tobin-vero, valuutansiirtovero, transaktiovero, finanssitransaktiovero, rahoitusmarkkinavero) on valuutanvaihdolle ehdotettu pieni vero, jonka ajatuksena on vähentää spekulaatiota ja kerätä pääomia.

Vasemmistolaisen The Guardian -lehden mukaan Tobinin vero tekisi kaikista köyhempiä: likviditeetin heiketessä hinnat heiluisivat enemmän, tavaroiden siirtäminen tulisi vaikeammaksi. Spekulantteja tarvitaan riskeeraamaan rahansa, jotta likviditeetti pysyisi parempana. [1]

The Guardianin mukaan veron kannattaminen on typerää harhautusta ja veroa ei ole mahdollista toteuttaa. Toiminta siirtyisi aina sinne, missä veroa ei ole, ja kaikkia maita ei ole mahdollista saada mukaan. [1]

Transaktioverojen yleiset ongelmat

Kansainvälisten veroasiantuntijoiden Mirleesin raportin mukaan asuntokaupan transaktiovero (varainsiirtovero) on (Niku Määttäsen sanoin) malliesimerkki erittäin tyhmästä verosta[2] ja mitään transaktioveroja ei pitäisi periä[3]

Mirlees-raportin mukaan kauppahinnan verottaminen ilman oikeutta vähentää ostohintaa tai kustannuksia, on yleisesti erittäin tehotonta eikä sellaista pitäisi lainkaan olla hyvässä verojärjestelmässä.[3] Siksi oletusarvoisesti kaikki transaktioverot ja liikevaihtoverot ovat väärin.[3] (Sen sijaan esimerkiksi arvonlisäverosta, pääomatuloverosta ja ansiotuloverosta saa vähentää tulonhankintakulut, sisäänostot.)

EU

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy ajaa EU:hun tai ainakin Ranskaan rahoitustoimiveroa, ilmeisesti siksi, että Ranska uhkaa menettää AAA-reittauksensa ja Sarkozy haluaa esittää presidentinvaalien alla panevansa "pankit kuriin". EU:n komissio ehdotti syksyllä 2011 osake- ja lainakaupalle vähintään 0,1 %:n ja johdannaisille vähintään 0,01 %:n veroa. Ruotsi, Hollanti, Tshekki ja Britannia vastustavat EU:n laajuista veroa. [4]

Eduskunnan kuulemat asiantuntijat, Hankenin professori Timo Korkeamäki ja Aalto-yliopiston [vasemmistolainen] professori Pertti Haaparanta tyrmäsivät ehdotuksen: finanssivero ei lisää vakautta vaan se päinvastoin lisää hintavaihteluja. Tuottoväitteet ovat epärealistisia, koska veroa voidaan paeta EU:n ulkopuolelle tai kiertää. Tarkoitus kerätä veroja hätävaraksi saisi pankit jatkamaan riskinottoa. Kohtamäen mukaan finanssivero nostaisi pääoman hintaa ja haittaisi talouskasvua, osakeanteja ja yritysrahoitusta. Haaparannan mukaan vero ei mitenkään hillitsisi riskinottoa. [4]

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Paavo Raution mukaan vero osuisi yhtä kipeästi "hyvään rahaan" - esimerkiksi eläkerahastoihin - kuin keinottelijoihin. Eläkejärjestelmästä huolestunut SAK:kin on vetäytynyt veron takaa. Veron ulkopuolelle jättäytyvä Ruotsi hyötyisi ja Suomi kärsisi. Mukaan hankkeeseen ilmoittautuneissa EU-maissa liikkuu suhteessa paljon vähemmän eläkevaroja kuin Suomessa eikä niillä ole samanlaista kilpailevaa naapuria. Sdp, Vasemmistoliitto ja Vihreät kannattavat veroa, Kokoomus ja Rkp vastustavat. [5]

Suomi päätti syksyllä 2012 jäädä pois rahoitusmarkkinaveron valmistelusta. Syyskuussa 2013 Helsingin Sanomien haastattelemat EU- ja vero-oikeustieteen professorit vahvistivat väitteet siitä, että vero olisi juridisesti hyvin ongelmallinen. Joko sitä voisi kiertää helposti tekemällä kaupat toisessa EU-maassa tai vero pitäisi ulottaa tällaiseen, mikä saattaisi loukata EU:n perussopimusten periaatteita verotuksen alueellisuudesta ja pääomien vapaasta liikkuvuudesta. Professori Marjaana Helminen korosti veron tosiasiallisesti rikkovan jälkimmäistä ja menevän liian pitkälle toisten valtioiden verovallan alueelle. Lisäksi vero voisi olla syrjivä. [6]

Veron kiertäminen

Veron kiertämistä on tarkoitus estää määräyksellä, että vero maksetaan sijoittajan kotipaikan mukaan. Tämä on kuitenkin kierrettävissä muuttamalla suorat sijoitukset rahastomuotoisiksi veron ulkopuolisiin maihin. Yhtiön ei tarvitse lähteä maasta, vaan "muutama enterin painallus riittää". [5]

Verosta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä

Verosta olisi enemmän haittaa kuin hyötyä mm. seuraavista syistä:

  • Spekulaatio on hyödyllistä eräitä poikkeuksia lukuunottamatta (kuten kauppa yleensäkin).
  • Vähentämällä spekulaatiota vero lisäisi valuuttakurssien heilahtelua sekä vähentäisi likviditeettiä, joten valuutanvaihto muuttuisi vaikeammaksi, kalliimmaksi ja oikullisemmaksi.
  • Yhden kauppatoimen suojaaminen valuuttariskeiltä saattaa vaatia useita valuuttatransaktioita, joista kaikista jouduttaisiin maksamaan tämä vero.
  • Veron toteuttaminen olisi vaikeaa ja silti kiertäminen olisi helppoa (onneksi?).

Hyvinvointi vähenisi koko maailmassa

On mahdotonta määrätä valuutansiirtovero niin, että tehtäisiin eroa "hyvän" ja "pahan" pääomanliikkeen välillä. Siksi vero lisää kansainvälisten kaupan ja sijoitusten rahoituksen kustannuksia. Näiden määrät vähenisivät ja hyvinvointi laskisi koko maailmassa. [7]

Hyvinvointi vähenisi myös siksi, että kansainvälisiin tarjouskilpailuihin osallistuttaisiin entistä vähemmän. Näihin osallistujat näet joutuvat maksamaan tarjouksensa suojaamisen jo osallistuessaan, ennen tietoa siitä, syntyykö juuri heille kauppoja. Kilpailu ja valintamahdollisuudet vähenisivät maailmassa. [7]

Jonathan Schwabishin tutkimuksen mukaan valuutansiirtovero vähentäisi työllisyyttä suhteessa 2,5 - 10-kertaisesti enemmän rahoitussektoreilta mutta myös muilta sektoreilta kuten vähittäiskaupasta ja muista palveluista. [8]

Spekuloinnin hyötyjä

Spekulointi on ratkaisevan tärkeää kansantalouksien elinvoimaisuudelle. Spekulointi saattaa sijoituskohteiden hinnat vastaamaan paremmin niiden todellista arvoa. Näin talouden voimavarat saadaan kohdennettua sinne, missä ne tuottavat eniten. Näin spekulointi hyödyttää koko maailmantaloutta. [7]

Spekulantteja tarvitaan myös suojautujien vastapuoleksi: taloudellisten toimijoiden olisi vaikea suojata toimintaansa riskeiltä, ellei suojautumistoimille löytyisi helposti toisia sopimusosapuolia spekulanteista. Mitä enemmän spekulantteja on markkinoilla, sitä halvemmaksi suojautuminen riskeiltä tulee, mikä edesauttaa liiketoimintaa. [7]

Veron vaikutus spekulaatioon

Tobinin vero eliminoisi tehokkaimmin riskitöntä arbitraasia. Tällöin arvopaperien ja valuuttojen hinnat kertoisivat entistä heikommin niiden todellisen arvon. Tämä lisäisi suojautumisen tarvetta sekä spekuloinnin ja riskiarbitraasin kannattavuutta. Simulointien perusteella kansainvälisten transaktioiden määrä saattaisi jopa nousta! [7]

Pääomanliikkeiden rajoitukset ja demokratia

Tobinin veron käyttö lisäisi korruptiota ja byrokratiaa ja edustaisi paluuta kohti pääomanliikkeiden säännöstelyä. Professori Jouko Ylä-Liedenpohja arvostelee veroa ja huomauttaa, että Natsi-Saksan ensimmäisiä askelia kohti totalitarismia oli alkaa ensimmäisenä länsimaana säännellä valuuttaliikkeitä. [7]

Valuuttapaot

Valuuttapaot johtuvat yleensä valtion holtittomasta talouspolitiikasta tai holtittomasta luotonannosta. Tämän huomaavat yleensä ensimmäisenä kotimaiset toimijat, ja he aloittavat valuuttapaon. Ulkomaalaiset huomaavat yleensä vasta myöhemmin luopua kyseisestä valuutasta eivätkä siis ole valuuttakriisin käynnistäjiä. [7]

Valuuttapakoja myös tarvitaan ehkäisemään tulevaa holtitonta talouspolitiikkaa ja holtitonta luotonantoa. [7]

Hyödyt vaatimattomia

Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan valuutansiirtovero ei suojaisi maita spekulatiivisilta pääomanliikkeiltä, ei vakauttaisi valuuttakursseja eikä tuottaisi rahapoliittista itsenäisyyttä. Lisäksi vero tuottaisi vähän. [7]

DI, KTM, enkelisijoittaja, entinen investointipankinjohtaja Elina Lepomäki kirjoittaa, että jo 0,1 %:n vero tuottaa usein hävittyjä kauppoja niille, joita vero koskee. OP-Pohjolan tapauksessa se saattaisi tarkoittaa 100 miljoonan euron kulua, ja OP-Pohjolan voitto on vain 78 miljoonaa. Erkki Tuomiojan arvio 570 miljoonan euron verotuotosta myös tarkoittaisi, että OP-Pohjolan lisävero olisi samassa suuruusluokassa. Lepomäki ihmettelee Tuomiojan laskutaitoa tämän väitteestä, että tämän takia ei voisi esittää toimintojensa siirtelyä. [9]

Hintaheilahtelu

Teoreettisissa tutkimuksissa on saatu tulokseksi, että transaktiovero lisäisi hintojen (tässä tapauksessa valuuttakurssien) heilahtelua.[10][11]. Lanne ja Vesala (2006) saivat tulokseksi, että valuutanvaihtovero luultavasti lisäisi eikä suinkaan vaimentaisi kurssiheilahteluja, koska vero rankaisee hyvin informoituja markkinatoimijoita suhteessa enemmän kuin huonosti informoituja.[12]

Tobinin veron "kokeilut"

Usein transaktioverot ovat lisänneet volatiliteettia ja vähentäneet huomattavasti likviditeettiä ja siten veropohjaa.[13]

Tobinin veroa kannattavan raportin mukaan 10 tutkimusta on saanut tulokseksi, että Tobinin veron kaltaiset verot lisäävät hintaheilahteluja, yksi, että vähentäisivät, ja viisi tutkimusta on saanut epäsuorasti tulokseksi, että kauppojen määrä korreloisikin positiivisesti hintaheilahtelujen kanssa. [14]

Britannian osakekauppavero

Britanniassa on "Tobinin veron miniversio", arvopaperikaupan leimavero, joka on ajanut pois paljon sijoitustoimintaa ja tuottanut myös muita veronkiertotemppuja. [1]

Vuonna 1963 säädettiin 2 %:n leimavero, jota on muutettu monesti, kunnes vuodesta 1986 se on ollut 0,5 %.[15]

Veron puolittaminen prosenttiin huhtikuussa 1984 lisäsi osakekauppaa "dramaattiset 70 %".[16] Joka kerta, kun veroastetta korotettiin, veron tuotto laski, ja kun sitä laskettiin, veron tuotto nousi, ja tulos on tilastollisesti merkitsevä.[17] Bond et al. (2005) saivat samanlaiset tulokset ja huomasivat muutosten olevan suurimpia kaupatuimpien yritysten kohdalla, kuten voisi olettaakin.[18]

Verosta on vapautettu mm. Lontoon pörssin jäsenet kuten investointipankkiirit.[19]. Lisäksi veroa kierretään johdannaisilla.[15]

Ruotsin finanssikauppavero

Vuonna 2006 Marion G. Wrobel tutki eri maiden kokemuksia pääomakauppaveroista.[20]

Wrobelin mukaan Ruotsi otti tammikuussa 1984 käyttöön 0,5 %:n osakekauppaveron, tuplasi sen heinäkuussa 1986 ja sääti tammikuussa 1989 korkopapereille 0,002 - 0,003 %:n veron. Korkopaperien kauppa putosi jo ensimmäisenä päivänä 85 %, futuurikauppa putosi 98 % ja optiokauppa loppui kokonaan. 15.4.1990 korkopaperivero lakkautettiin ja vuonna 1991 osakekauppaverokin lakkautettiin, jolloin kauppa lisääntyi huomattavasti.

Vero romahdutti kaupan niin vähäiseksi, että esimerkiksi korkopaperien veron tuotto oli vain kolmaskymmenesosa odotetusta.[21] Myös pääomatulot putosivat, niin että pääomatuloverojen tuotto valtiolle väheni yhtä paljon kuin uusi arvopaperikauppavero tuotti.[22]

Sinä päivänä, jona vero ilmoitettiin, osakehinnat putosivat 2,2 % ja edeltävän kuukauden 5,35 %:n hinnanpudotuksenkin arvioidaan johtuneen tietovuodoista. Veron tuplaaminen pudotti hintoja vielä prosentin. Verot myös nostivat valtion velanoton hintaa.

Ekonomisti Tim Harfordin mukaan Ruotsin osakekauppavero laski hintoja ja liikevaihtoa vähentämättä hintaheilahtelua. Ranskan osakemarkkinoilla veroa vastaavat isommat eräkoot lisäävät hintaheilahteluja verojen tavoin. Harfordin mukaan vero voi tuottaa harvempia mutta suurempia kauppoja, mikä voi lisätä hintaheilahteluja. Asuntomarkkinoillakin on suuria hintaheilahteluja, koska siellä kauppojen välit ovat pitkäaikaisia ja kaupat suuria. [23]

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajan mukaan Ruotsin vero meni pieleen ja sen perusteella Ruotsi osasi tehdä laskelmat EU:n rahoitusmarkkinaverohankkeesta ja jättäytyä sen ulkopuolelle vuonna 2012. [5]

James Tobin vastusti Attacia

Nobel-palkittu keynesiläinen taloustieteilijä James Tobin sanoi, että Tobinin veroa vaativa Attac-järjestö "väärinkäyttää minun nimeäni" ja että hänellä ei ole mitään yhteistä Attacin kanssa. Tobin kannattaa vapaakauppaa kuten taloustieteilijät yleensäkin, samoin WTO:ta, IMF ja Maailmanpankkia - "kaikkea, mitä vastaan nämä hyökkäävät". [24]

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 Jospin in fantasy land over Tobin tax - Silly distraction is unenforceable, The Guardian, Thursday 30 August 2001
  2. ↑ Mirrlees-raportin suositukset, Akateeminen talousblogi 11.11.2010 Kirjoittanut Niku Määttänen
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 Conclusions and Recommendations for Reform, Chapter 20 of Mirlees review, table 20.1 & page 485
  4. ↑ 4,0 4,1 "Tobinin veron paluu - poliitikot tahtovat veron rahoitustoimille. Tutkijat tyrmäävät ajatuksen.", Suomen Kuvalehti 2/2012, sivu 16. Timo Korkeamäen oikea nimi oikaistu SK 3/2012 sivu 58
  5. ↑ 5,0 5,1 5,2 EU-maine ei ole verolinjasta kiinni, Helsingin Sanomat 18.10.2012, pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio
  6. ↑ Oikeustieteilijät: Markkinavero ongelmallinen, Helsingin Sanomat 12.9.2013.
  7. ↑ 7,0 7,1 7,2 7,3 7,4 7,5 7,6 7,7 7,8 Tobin-vero pintaa syvemmältä, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja, Tieteessä tapahtuu 8/2001, s. 7-10.
  8. ↑ Schwabish, Jonathan A. (2005). "Estimating Employment Spillover Effects In New York City with an Application to The Stock Transfer Tax". Public Finance Review 33 (6): 663–689. doi:10.1177/1091142105278945. 
  9. ↑ Tuomioja ei osaa laskea, Elina Lepomäki, 2.10.2012
  10. ↑ Kerbl S (2010) "Regulatory Medicine Against Financial Market Instability: What Helps And What Hurts?" arXiv.org. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|1011.6284}}||]}}]
  11. ↑ Mannaro K, Marchesi M and Setzu A (2008) "Using an artificial financial market for assessing the impact of tobin-like transaction taxes." Journal of Economic Behavior & Organization,67(2)::445-462.
  12. ↑ "The effect of a transaction tax on exchange rate volatility" (2009). International Journal of Finance & Economics: n/a. doi:10.1002/ijfe.399. 
  13. ↑ Umlauf, Steven R. (1993). "Transaction taxes and the behavior or the Swedish stock market". Journal of Financial Economics 33 (2): 227–240. doi:10.1016/0304-405X(93)90005-V. 
  14. ↑ Stephan Schulmeister, Margit Schratzenstaller, and Oliver Picek, 2008. A General Financial Transaction Tax. Motives, Revenues, Feasibility and Effects. Research Study by the Austrian Institute of Economic Research, co-financed by Federal Ministry of Finance and Federal Ministry of Economics and Labour, URL: http://www.wifo.ac.at/wwa/servlet/wwa.upload.DownloadServlet/bdoc/S_2008_FINANCIAL_TRANSACTION_TAX_31819$.PDF page 18
  15. ↑ 15,0 15,1 OXERA (May, 2007). The effectiveness of Keynes-Tobin transaction taxes when heterogeneous agents can trade in different markets: A behavioral finance approach. Oxera Consulting Ltd. Luettu 2010-03-04.
  16. ↑ Jackson, P. and A. O’Donnell, 1985. The effects of stamp duty on equity transactions and prices in the UK Stock Exchange. Bank of England Discussion Paper No. 25.
  17. ↑ "The Effects of Stamp Duty on the Level and Volatility of Equity Prices" (1998). SSRN Electronic Journal. doi:10.2139/ssrn.93656. 
  18. ↑ "Stamp Duty on Shares and Its Effect on Share Prices" (2005). Public Finance Analysis 61 (3): 275–298. doi:10.1628/001522105774979010. 
  19. ↑ HMRC Stamp Taxes Manual 8, 11.
  20. ↑ Financial Transaction Taxes: The International Experience and the Lessons for Canada. http://dsp-psd.tpsgc.gc.ca/Collection-R/LoPBdP/BP/bp419-e.htm
  21. ↑ Campbell, John Y. and Froot, Kenneth A. “International Experiences with Securities Transaction Taxes (December 1993),” NBER Working Paper No. W4587. http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=338864
  22. ↑ "Transaction taxes and the behavior of the Swedish stock market" (1993). Journal of Financial Economics 33 (2). doi:10.1016/0304-405X(93)90005-V. 
  23. ↑ Tim Harford (February 20, 2010). If that’s the Robin Hood tax, I’m the sheriff of Nottingham.
  24. ↑ "They Are Misusing My Name", Der Spiegel, September 2, 2001

Katso myös

Aiheesta muualla

  • http://en.wikipedia.org/wiki/Tobin_tax
  • TOBININ VERO - Kohti tasa-arvoisempaa maailmaa vai vain kannustin veronkiertoon?, Yliopistonlehtori Mikko Mattilan (HY) kurssilta Talouden ja politiikan vuorovaikutus, kevät 2004 (helsinki.fi). "Veron haitat olisivat todennäköisesti suuremmat kuin siitä saatavat hyödyt. Se rajoittaisi välttämättömiä kansainvälisiä pääomaliikkeitä, eivätkä sen tuotot jäisi kovin suuriksi. Suurin uhkakuva, joka veron käyttöönotosta on esitetty maalaa kuvan jopa maailmanlaajuisen hyvinvoinnin laskusta, sillä sen katsotaan hillitsevän suoria ulkomaisia investointeja sekä kansainvälistä kauppaa ja pienentävän ihmisten valinnan mahdollisuuksia markkinoilla. "
  • Rahoitusmarkkinaverossa on monta ongelmaa, HS 29.9.2012. "Useat taloustieteilijät ovat varoittaneet, että kaupankäyntitapahtumiin perustuva transaktiovero on myös tehoton." "Pahimmillaan vero voisi merkitä Suomessa työpaikkojen vähennyksiä ja kaupankäynnin supistumista pörssissä."
  • Finanssitransaktiovero, Markkinapeluri-blogi, 26.5.2012. "jo HFT kaupan häviäminen on perusteltua, mutta samoin on se että Aasialainen ja Yhdysvaltalainen raha harkitsee huomattavasti kriittisemmin Euroopan markkinoita ja nimenomaan niitä joissa vero on käytössä, voittajia tässä ovat maat jotka eivät veroon lähde mukaan, sillä Euroopan ulkopuolinen raha joka haluaa mukaan Euroopan markkinoille, löytää kyllä paikan Lontoosta, Tukholmasta tai Sveitsistä. Häviäjiä verossa ovat Euroopan reuna alueet ja pienet maat, esimerkiksi voisi kuvitella että Suomen ja Viron kaltaisten pienten maiden pörssit häviävät pahiten, kuten myös Etelä-Euroopan maiden pörssit. Euroopan isoimmilla yhtiöillä voidaan jo nyt tehdä CFD kauppaa, joten todennäköisesti aktiivinen kaupankäynti siirtyisi OTC markkinoille sekä alueille jossa vero ei ole käytössä." " Finanssitransaktiovero tulee näin ollen siirtymään pankkien palvelumaksuihin ja rahastojen hallinnointipalkkioihin, joten veron maksaa finanssisektorin sijasta kuluttaja."
  • Tuomioja ei osaa laskea, Elina Lepomäki, 2.10.2012.
  • Rahoitusmarkkinavero: jälleen yksi naula Euroopan arkkuun, Elina Lepomäki, 10.1.2012
Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Tobinin_vero&oldid=9996”