Kreikka

Liberalismiwiki
Ohjattu sivulta Kreikan kriisi
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kreikka on Italian jälkeen EU:n vähiten kapitalistinen maa (Kreikka: taloudellisen vapauden indeksi 62,7, Euroopan 34.). Budjettivaje oli 13,6% vuonna 2009.

Sisällysluettelo

Kreikan verojohtaja: Kriisi loppuisi maksamalla verot

Talousrikosyksikön johtaja Nikos Lekkas sanoi, että maksamattomien verojen määrä on 15 % BKT:stä, 40 - 45 miljardia euroa, ja jos puoletkin siitä saataisiin, Kreikan ongelmat ratkeaisivat. IMF:n Christine Lagarde oli toukokuussa suututtanut kreikkalaiset kehottamalla näitä maksamaan veronsa ennen lisäavun pyytämistä. Lekkas oli samaa mieltä. [1]

14 kuukauden palkka + bonus, jos tulet ajoissa töihin, eläkkeelle nelikymppisenä

Kaikki kreikkalaiset saavat vuodessa palkan 14 kuukaudelta. Lisäbonuksia saa siitä, jos joutuu käyttämään työssään tietokonetta tai tulee ajoissa töihin. Valtion virkamiehet saavat jäädä eläkkeelle nelikymppisinä. ” Kreikassa virkamiehet perheineen ovat voineet matkustaa ilmaiseksi ympäri maailmaa Olympic Airwaysin koneilla.” Valtio omistaa 74 turhaa, kuljetukseen ja hankintaan erikoistunutta yhtiötä, joissa työskentelee liikaa väkeä (vallanpitäjien suosikkeja?) ja jotka tekevät tappiota. [2]

Valtio omistaa kaikkea

"valtio on mukana muun muassa kasinoissa, rahapeliyhtiöissä, hotelleissa, venesatamissa, hiihtokeskuksissa ja messuyhtiöissä. - - Yksityistämättä ovat myös posti, satamat, lentokentät, vesi-, kaasu- ja sähköyhtiöt sekä öljynjalostamot. Lisäksi valtio on mukana kuljetus-, pankki- ja vakuutusyhtiöissä. - - Valtion omistusosuudet Ateenan pörssin yhtiöissä ovat yhdeksän miljardia euroa. Valtionyhtiöiden kiinteistöissä makaa Massourakisin mukaan varovasti arvioiden 300 miljardia euroa."[3]

Kreikan kriisi 2010

Syyskuussa 2011 IMF halusi EU:n väliaikaisen kriisirahaston nostamista 440 miljardista 2000 miljardiin euroon.[4]

Kriisin syyt

Kriisi johtuu "pitkälti Kreikan petoksista. Silti myös valvonnan laiminlyöneet [euromaat ja EU-]tahot ovat tilanteesta vastuussa"[5]

  • "Kreikka vääristeli vuosikausia tilastotietoja taloutensa tilasta."[6]
  • "Kreikka oli elänyt vuosikausia yli varojensa."[6]
    • "puolueet palkitsivat kannattajiaan konkurssiin asti"[7]
  • "Velkaraha kallistui rajusti."[6]

"Kaikki palautuu silti Kreikan vilpilliseen taloudenpitoon ja euroalueen löperöön kuriin. Yhden maan ongelmat eivät uhkaisi koko euroaluetta, jos muiden maiden talous olisi kunnossa." [8]

VTM Evangelos Patouchasin mukaan nykyisen pääministerin isä Andreas Papandreou toteutti pääministerinä vastuutonta vasemmistopopulistista politiikkaa. Lupauksia toteutettiin EY:n rahoilla. Siksi maan kilpailukyky laski, kysyntä kasvoi ja valuuttaa devalvoitiin jatkuvasti, jolloin Kreikan varallisuus supistui dollareissa mitattuna. Elinkeinoelämä kytkeytyi poliittiseen eliittiin kilpailun estäen. [9]

Julkinen sektori ei voi jatkuvasti kuluttaa paljon enemmän kuin sillä on tuloja, vaan jossain vaiheessa maan takaisinmaksukykyä aletaan epäillä ja on vaikeampi löytää tahoja, jotka antaisivat sille lisää lainaa. Siksi Kreikka joutui tarjoamaan yhä korkeampaa korkoa lainoistaan, ja ilman budjetin tasapainottamista jossain vaiheessa korot nousisivat pilviin ja lainansaanti loppuisi kokonaan.

Riskinottajiksi osoittautuivat "hallitukset, kikkailijoiksi virkamiehet ja edunsaajaksi julkinen sektori", ja äänestäjät olivat tästä vastuussa ja hyötyjinä[10]. Suomessakin kuntien kulutus on kasvanut ja oppositio on vaatinut vieläkin enemmän menoja. Jos hallitukset olisi tähän suostuneet, Suomi saattaisi nyt olla yksi kriisimaista[10].

"Spekulaatio onnistuu vain sellaisia valtioita vastaan, jotka ovat hoitaneet talouttaan heikosti vuosien ajan"[11]

"Kriisin opetus on, että valtioiden julkisen talouden on oltava kestävällä pohjalla ja kansantalouden on oltava elinvoimainen. Päättäjien heikkouden ja välinpitämättömyyden maksaa lopulta aina tavallinen kansalainen" totesi HS-pääkirjoitus, jonka mukaan virhe oli siinä, että poliitikot antoivat valtioiden velkaantua kohtuuttomasti ja kuluttaa paljon enemmän kuin niillä oli tuloja. [12]

SDP:n populismia

HS-pääkirjoitus moitti myös euroalueen vakaussopimuksen vesittämistä, jolla kohtuuton valtioiden velkaantuminen sallittiin ja joka "tasoitti tietä moraalikatoon"[12]. Pääkirjoitustoimittajan mukaan: "Eikös se muuten ollut puoluesihteeri Eero Heinäluoma, joka kiitteli (HS 26.3.2005) EU:n päätöstä vesittää vakaus- ja kasvusopimus samaan aikaan kun euromaiden vajeet kasvoivat ja komissio varoitti Kreikan valtiontalouteen sisältyvän petosta ja riskiä?"[13]

Sdp esitti hallitusneuvotteluissa toukokuussa 2011 vaatineensa hallitusohjelmaan vakuuksia Kreikan lisärahoitukseen. Oikeasti nämä vakuudet oli jo sovittu suurten jäsenmaiden kesken edellisellä viikolla. [14] (Lopulta EU-maat päättivät olla toteuttamatta vakuuksia ja tekivät vain muodolliset n. 20 %:n vakuudet, jotka enemmän kuin perittiin takaisin vakuuksien vastaanottajilta mm. korkoalennuksena. Mikään maa ei tietenkään suostunut vastaanottamaan tällaisia haitallisia "vakuuksia" paitsi Suomi, koska siten Sdp sai salattua pettäneensä vaalilupauksensa.) Ks. Kreikan lainatakuiden vakuudet

Oliko pankkiireissa mitään osasyytä?

Jos tavalliset ihmiset ja yritykset eivät lainaisi valtioille ollenkaan, tällaista ei pääsisi tapahtumaan. Vasemmisto[15] jatkuvasti kuitenkin suosii sitä, että valtiot lainaavat, vieläkin enemmän kuin "oikeisto".

Jos EU-maat eivät pelastaisi toisia valtioita, lainanantajat ja luottoluokituslaitokset alkaisivat jo aiemmassa vaiheessa epäillä takaisinmaksua ja nostaa korkovaatimuksiaan, ja siksi velkaantuminen ei pääsisi näin pitkälle. EU-maat siis yllyttävät ihmisiä ja yrityksiä lainaamaan velkaantuneillekin valtioille ja lisäksi käytännössä itsekin lainaavat: kriisin puhjettua EKP alkoi kelpuuttaa surkeimpiakin Kreikan velkakirjoja vakuuksiksi.

EKP taivutteli lainaamaan Kreikalle

Luottoluokittajat Moody's ja Standard & Poor's eivät missään vaiheessa 2000-lukua pitäneet Kreikan lainoja riskittöminä (AAA tai edes AA)[8]. Pankkien halu lainata Kreikalle johtui siitä, että EKP houkutteli heitä siihen antamalla Kreikka-papereita vastaan erittäin halpakorkoista lainaa [8]. 4.5.2010 EKP ilmoitti, että se jatkaa tätä, "vaikka kaikki luokittajat pudottaisivat ne roskalainaluokkaan". [8]

Miksi EU tukee Kreikkaa?

Koska Saksan ja Ranskan pankit ovat lainanneet Kreikalle paljon, Kreikka laski sen varaan, että se voi elää yli varojensa ja EU tulee tarvittaessa apuun Saksan ja Ranskan johdon toimesta. [16]

Lakkoilua ja mellakointia

Pienentääkseen budjettivajetta sosialistihallitus aikoo leikata palkkoja ja eläkkeitä sekä nostaa veroja. Osa kansalaisista ryhtyi lakkoihin ja mellakointiin.

Mielenosoittajat ovat hajottaneet pankkien ikkunoita ja polttaneet yhden pankin - 17 työntekijää onnistui pelastautumaan mm. toisen kerrokseen parvekkeelle, 3 kuoli[17]. "Osa anarkisteista oli huudellut satiirisia kommentteja pankin työntekijöille, jotka yrittivät pelastautua liekkimerestä"[18]. Heistä kuollut nainen oli raskaana[19]. Kunnioittaakseen kuolleiden muistoa, pankkitoimihenkilöt lakkoilevat kaksi päivää lisää[17]. '"Oikeastaan heidän ei olisi pitänyt olla töissä. Pankki oli vieläpä mielenosoitusreitin varrella", sanoo Kapsakis, jos itse jäi pois töistä omin luvin eilen[17]'. Kreikan kommunistipuolueen mukaan: "Kreikan nykytilaan ovat syyllisiä ne, jotka omistavat tehtaat ja muut tuotantovälineet. Ainoa mahdollisuus on kommunistinen vallankumous" [20] Muut mielenosoittajat "vaativat tuomiolle poliitikkoja, jotka mielenosoittajien mukaan ovat tuhonneet kreikkalaisten elinolosuhteet"[20]. Naamioituneet nuoret ottivat yhteen poliisin kanssa[20].

Maan pääministeriyden isältään ja isoisältään yhtä korruptoituneen konservatiivivallan jälkeen perinyt sosialistipääministeri George Papandreou[21] tuomitsi mellakat[20]. Osa kreikkalaisista vastustaa virkamiesten suuria etuja ja ymmärtää muun Euroopan valitusta apupaketista[22]

Korruptoitunut maa

Wall Street Journalin mukaan Kreikan kriisin 2010 aiheutti mm. (az:n tiivistelmä[23]) "maan moraalisesti läpikotaisin mätä ja korruptoitunut talouskulttuuri, joka leikkaa koko kansakuntaa sen huipulta pohjalle asti. Neljäs osa veroista jätetään maksamatta, lahjuksia vaaditaan joka puolella, virkanimityksiä ostetaan, opiskelupaikkoja ostetaan, kaupanteko vaatii voitelurahaa, ihmiset eivät lähtökohtaisesti luota toisiinsa, rehellisyyttä pidetään yleisesti kunniattomana talousasioissa, ihmiset eivät koe elävänsä kansaisyhteiskunnassa (en keksi näitä, suoria otteita tuosta artikkelista) jne."[24]

Eräällä Kreikan saarella 2 % asukkaista nosti sokeiden avustuksia. Asian noustua esille Suomenkin lehdistössä asia tarkastettiin ja kymmenesosalta tarkastukseen pyydetyistä tavattiin näköongelmia. [25]

Korruption synnyttää 71 %:sesti taloudellisen vapauden puute, lopustakin osan varhaisempi taloudellisen vapauden puute.

Tukipaketti ilman vakuuksia

Vaatimuksista huolimatta euromaat eivät vaatineet vakuuksia apupaketilleen. Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläisen mielestä olisi pitänyt: "vakuuksiksi olisi tarjolla Kreikan valtion mittavaa omaisuutta: hotelleja, hiihtokeskuksia, kasinoja – kaikkea sitä liiketoimintaa, joka ei kuulu hyvinvointivaltion ydintoimintoihin vaan perustuu Kreikan poliitikkojen ja liikemiesten sumeisiin kytkentöihin. Jos tämä omaisuus otettaisiin vakuudeksi, Kreikalle muodostuisi vahva kannustin rajata toimintansa hyvinvointivaltion ydintehtäviin ja selvittää ongelmia aiheuttava sidonnaisuuksien vyyhti." [26]

"Uskottavin EU-piirien esittämä perustelu koskee markkinoiden kielteistä reaktiota. On ajateltu, että jos Kreikan uusista luotoista vaadittaisiin vakuudet, uudet lainat aiheuttaisivat vanhojen ja vakuudettomien lainojen arvon alenemisen, mikä olisi tukipaketin tavoitteen vastaista. Näitä lainoja ovat myöntäneet myös suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt." [26]

"Tämän uhkan realistisuus riippuu siitä, mitä Kreikka tekisi uusilla lainoilla hankituilla varoilla. Mikäli uudet varat käytettäisiin menotalouden pyörittämiseen, uhka olisi todellinen. Jos varat sidottaisiin ensisijaisesti vanhojen lainojen takaisinmaksuun, markkinat suhtautuisivat menettelyyn myönteisesti." [26]

Vaatimattomat säästöt ja uudistukset

Kun Kreikan piti vuonna 2012 säästää ja uudistaa taloutta saadakseen kansainvälistä apua, hallitus sopi, että 13. ja 14. kuukauden palkkoja ei poisteta.[27] New York Timesin ja Talouselämän mukaan (7.2.2012) uudetkin leikkaukset olivat hyvin vaatimattomia tarvittavaan nähden.[28] (Onko sittemmin poistettu?)

Vaikka rakenneuudistusten tarpeellisuudesta vallitsi laaja yksimielisyys, vielä ennen kansanäänestystä heinäkuussa 2015 Tsiprasin hallitus valitsi jättää ne tekemättä ja sen sijaan leikata kysyntää 8 miljardilla eurolla, mistä yli 90 % on verojen ja eläkemaksujen korotuksia. Tekemättä jäivät mm. työmarkkinauudistukset, eläkeleikkaukset ja puuttuminen korruptioon, kilpailun esteisiin ja verojärjestelmään. HS-analyysin (Paavo Teittinen) mukaan sitoutumisellaan julkistalouden suureen ylijäämään (nettosäästämiseen) Syriza rikkoi vaalilupauksensa.[29]

Sosialistipuolueen huijauksilla euroon

Sosialistipuolue PASOK ("Panhelleeninen sosialistiliike") hallitsi Kreikkaa 1993-2004 ja 2009-. Sen edellisellä hallituskaudella maa vääristeli tilastojaan niin, että pääsi EMU:n jäseneksi vuonna 2003, minkä Suomessa siunasi punamultahallitus demarivaltiovarainministereineen. Jo tuolloin tiedotusvälineissä kirjoitettiin vääristelystä. Vasta vuonna 2004 Kreikan sosialistinen valtiovarainministeri myönsi tämän todeksi[30] "Kreikka oli kolmen prosentin yläpuolella koko ajanjakson 1997-2003 - - Kreikka oli ilmoittanut vajeeksi vain 1,8 prosenttia. - - Rangaistuskeinoina on ollut esillä muun muassa Kreikan rakennerahastoista saaman tuen jäädyttäminen tai sakot."[30]. Valtiovarainministerit (Ecofin) "ratkaisivat" ongelman rangaistusten sijaan höllentämällä vuonna 2005 valtioille sallitun velkaantumisen kriteerejä, minkä EKP tuomitsi[31].

Tosin Kreikan toista johtavaa puoluetta, "oikeistolaista" Nea Demokratiaa, voi sitäkin pitää pohjoismaihin verrattuna monessa suhteessa konservatiivisena vasemmistopuolueena, joka on paisuttanut valtion menoja kohtuuttomasti.

Kreikan nykyinen demokratia alkoi vuonna 1974 sotilashallinnon kaaduttua. Tuolloin sosialistit saivat vain 13,5 % äänistä oikeiston ja keskustan voittaessa vaalit.

Taloustieteilijöiden kantoja

Entinen kansantaloustieteen professori Björn Wahlroos arvioi, että Kreikan tukemisen sijaan pitäisi vahvistaa pääomapulaisia (saksalais)pankkeja, niin että ne kestäisivät Kreikan maksujärjestelyn ilman romahdusta. Tukipakettien jakelua Wahlroos piti hulluna. [32]

Wahlroosin mielestä Nicolas Sarkozyn ja Angela Merkelin suunnitelmat euroalueen kriisin ratkaisemiseksi ovat naiiveja ja Sarkozy ja Merkel ovat irti reaalimaailmasta. Wahlroosin mukaan suunnitelmat johtaisivat liittovaltiokehitykseen, jota kannattaa vain Brysselin eliitti, ja kansa voittaa sen demokratiassa. Jäsenmaiden ei pidä maksaa toistensa laskuja ja Kreikan kriisi olisi pitänyt jättää IMF:n hoidettavaksi. Euroopan kriisin keskeinen syy on, että työntekoa verotetaan liikaa. [33]

Kansantaloustieteen professori emeritus Jouko Ylä-Liedenpohja on kritisoinut Euroalueen vakuusmekanismeja ja muistuttaa 200 saksalaisen kansantaloustieteilijän vastustaneen adressillaan pelastusjärjestelyjen laajentamista ja vakinaistamista, vain 10 % oli toista mieltä tai ei ottanut kantaa.[34]

Säästötarve

Suomen Kuvalehden taloustoimittaja Kustaa Hulkon mukaan Kreikan vaihtotaseen vaje on peräti 10 % BKT:sta, se siis kuluttaa ja investoi yli varojensa. On arvioitu, että tasapainon saavuttaminen vaatii palkkojen ja eläkkeiden laskua kolmanneksella ja BKT:n 25 %:n pudotusta. Hulkon mukaan "drakmaan siirtyminen ja väistämätönkymmenien prosenttien devalvaatio tuhoaisi maan rahoitusjärjestelmän" eikä ratkaisisi kreikkalaisten ongelmia, päinvastoin, ja ongelmat jatkuvat eurokumppanien tuella tehtävään velkajärjestelyyn asti. [35]

Tukipaketit

Anna Kontula äänesti hallitusrintamaa vastaan Kreikan tukipaketista helmi-maaliskuun vaihteessa 2012.[36]

Laittomasti salattu vakuussopimus?

Helsingin Sanomat pyysi helmikuun 2012 lopulla nähtäväkseen vakuussopimusta ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen Kreikan kanssa allekirjoittamaa asiakirjaa. Valtiovarainministeriö kieltäytyi, professorien mukaan lainvastaisesti. [37]

Velkasaneeraus

Keväällä 2012 maksukyvytön Kreikka velkasaneerasi noin 200 miljardin euron yksityisen velkansa noin 100 miljardiin. Leikkaus oli suurempi kuin kahdessa aiemmassa valtionvelan suursaneerauksessa yhteensä (Argentiina 2001 ja Venäjä 1989). Kreikan kokonaisvastuut ovat silti kasvaneet jatkuvasti, jo 390 miljardiin euroon, mutta riski siirtyy entistä enemmän euromaiden veronmaksajille. [38]

Turismi

Saksalaisten turistien Kreikkaan tuomat eurot vähenivät helmikuusta 2011 vuodessa yli 60 %, Ateenassa vielä enemmän, vaikka Kreikan-matkoja myydään nyt alennuksella, koska kreikkalaiset vihaavat saksalaisia. Moni turistikauppa on sulkenut ovensa. Taloudelle tämä on merkittävää, koska turismi muodostaa viidenneksin BKT:stä ja työpaikoista ja saksalaiset olivat suurin ja tärkein ryhmä. Suomalaisten matkat Kreikkaan ovat vähentyneet hieman. Hotellien hinnat ovat vähentyneet. [39]

Kreikassa olisi valtava potentiaali turismille, enemmän rantaviivaa kuin Espanjalla, mutta alan kehittymistä haittaa, että hotellin tai ravintolan perustaminen vaatii uuvuttavan määrän byrokratiaa. [39]

Väestö

Laatulehtenä pidetty Die Welt muistutti, että kreikkalaiset eivät ole antiikin Kreikan perillisiä vaan "Turkissa muotoutunut sekoitus slaaveja, bysanttilaisia ja albaaneja".[40]

Kulttuurisesti he voisivat silti hakea innoituksensa suhteellisen liberaalista Perikleen Ateenasta.

Puolueet

Syriza

Äärivasemmistolaiseen Syriza-puolueeseen kuuluu maolaisia, trotskilaisia, antikapitalisteja, ay-väkeä ja eurokommunisteja. Ainakin 30 % heistä on militantteja. Puoluesihteerin mukaan trotskilaisuuden ja stalinismin välinen riita on kuitenkin puolueessa haudattu. [41]

Puolueeseen fuusioitui myös vasemmistonationalistinen ja sosialistinen Democratic Social Movement (DIKKI) (myös nationalistis-sosialistiseksi väitetty) sekä punavihreitä ja feministejä.

Puolueen tavoitteita ovat mm. ilmainen sähkö niille, joilta sähköt on katkaistu, minimipalkan korotus puolella, ruokasetelit lapsille, koti kodittomille. [41] Lisää tavoitteita.[42]

Helsingin Sanomien mukaan Syriza peruu talouden avoimuutta ja markkinaehtoisuutta lisääviä uudistuksia ja lisää etuuksia ja julkisia työpaikkoja, vaikka rahat ovat lopussa ja Kreikka näin tuhoaa nykyisenkin vähän kasvun. Kreikka on erittäin korruptoitunut maa, jossa vaalivoittajat ovat toistuvasti jaelleet julkisia virkoja, tukia ja etuuksia omilleen ja talouden suljettuus on johtanut valtavaan tehottomuuteen. [43]

Alexis Tsipras on johtanut Syrizaa vuodesta 2008. Hän liittyi 16-vuotiaana kommunistinuoriin. Omille hän puhuu vallankumouksesta, ulkomaille "uudistuksista". [44]

Helsingin Sanomien kysymykseen (2012): "Tarvitseeko suomalaisten veronmaksajien olla huolissaan Kreikalle lainaamistaan rahoista, jos voitatte vaalit?" Tsipras vastasi tuskin kuuluvalla äänellä: "Katsotaan sitä myöhemmin".[45]

Homofobinen ja antisemitistinen hallituskumppani

Voitettuaan vaalit tammikuussa 2015 Syriza muodosti hallituksen äärioikeistolaisen Itsenäiset kreikkalaiset -puolueen (ANEL) kanssa, joka on maahanmuuttaja-, homo- ja juutalaisvastainen. Puolustusministeri Panos Kamenos (ANEL) on sanonut: "Eurooppaa johtavat saksalaiset uusnatsit" ja häntä on syytetty veronkierrosta. [46]

Viitteet

  1. "Kreikan ylin verotarkastaja: Kriisi loppuisi maksamalla verot", Helsingin Sanomat 9.6.2012, sivu B7.
  2. Näin Kreikassa: Tule töihin ajoissa, saat bonuksia, MTV3.fi 03.05.2010
  3. Nämä kaikki Kreikka voisi myydä, Taloussanomat 5.5.2010
  4. "Päätöksiä kaivataa", Suomen Kuvalehti 39/2011, sivu 16
  5. "Oliko euro sittenkin suuri virhe?", HS 5.5.2010 s. B7, asiantuntijoina PT:n johtaja Jaakko Kiander (sd?) ja professorit Vesa Kanniainen ja Aki Kangasharju, joiden mielestä euron hyödyt ovat suurempia kuin haitat sekä Suomelle että koko euroalueelle: "korko- ja inflaatiovaihetlut ovat olleet Suomessa selvästi pienempiä kuin 1990-luvulla - - yksi merkittävä syy euroalueen 2000-luvun vahvan talouskasvun taustalla", kun taas Suomen poliittinen painoarvo on kasvanut eurosta vain "jossain määrin"
  6. 6,0 6,1 6,2 "Mistä Kreikan kriisissä on kyse?" / "Kyllä se potkien rikki menee", HS 9.5.2010 s. E1
  7. "Hei, me hallitaan!", Suomen Kuvalehti 35/2011, pääkirjoitus 2.9.2011
  8. 8,0 8,1 8,2 8,3 "Pankit, luokittajat vai keskuspankki?", HS 6.5.2010 s. B3, HS-taloustoimituksen uutispäällikkö Anni Lassila
  9. "Vain EU voi pelastaa Kreikan", Valtiotieteiden maisteri Evangelos Patouchas, Helsingin Sanomat 21.9.2011, sivu C6
  10. 10,0 10,1 "Entä jos talousahdingosta pitäisikin syyttää koko kansaa?", professori Paul Lillrank, Suomen Kuvalehti 12/2010 s. 18
  11. "Kriisikokouksesta sanottua", Itävallan valtiovarainministeri Josef Proell Kreikan kriisistä, HS 10.5.2010
  12. 12,0 12,1 Vahva julkinen talous on valtion paras suoja, HS-pääkirjoitus 6.5.2010, s. A2
  13. Petkuhuiputusta!, HS-pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio, HS 6.5.2010, s. A2
  14. Sdp:n vaade Kreikan lisävakuuksista oli jo päätetty euromaiden kesken, Helsingin Sanomat 13.5.2011
  15. Kansa ottaa Kreikan kriisin rauhallisesti, Helsingin Sanomat 9.5.2010: "Jos Sdp olisi hallituksessa, se olisi puoltamassa lainaa aivan samalla tavalla kuin nykyiset hallituspuolueet. Ristiriitaan on yksi itsestään selvä vastaus: lähestyvät eduskuntavaalit. Olipa kyseessä mikä tahansa päätös tai prosessi, puolueet eivät enää tarkastele asiaa siitä näkökulmasta, mikä olisi Suomen, suomalaisten tai Euroopan unionin etu. Asioita katsotaan siitä näkökulmasta, mikä hyödyttäisi omaa puoluetta eniten ensi huhtikuun vaaleissa. Ei pidä ihmetellä, jos politiikassa ei tunnu olevan enää mitään logiikkaa. Vika ei ole omassa ymmärryksessä.
  16. Miksi Kreikka kykenee painostamaan euromaita?, kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja 27.4.2010
  17. 17,0 17,1 17,2 Mellakasta toipuvat ateenalaiset muistavat kuolleita pankkilaisia, HS 6.5.2010
  18. Helsingin Sanomat 7.5.2010 s. B10
  19. "Kreikan budjettileikkaukset johtivat verisiin mellakoihin", HS 6.5.2010 s. A2
  20. 20,0 20,1 20,2 20,3 Ateenan mielenosoituksissa kuoli kolme, HS 5.5.2010
  21. http://fi.wikipedia.org/wiki/Georgios_Andreas_Papandreu
  22. Virkamiesten edut närästävät myös tavallisia kreikkalaisia, HS 4.5.2010
  23. [1] "az" 6.5.2010
  24. Tragic Flaw: Graft Feeds Greek Crisis, WSJ 15.4.2010
  25. Paljastus Kreikasta – ”Sokeiden saari” oli suuri huijaus, Uusi Suomi 18.9.2012
  26. 26,0 26,1 26,2 Velkamaiden tukilainoista vaadittava vakuudet, HS 24.5.2010, s. A2
  27. Kreikassa ei kosketa 13. ja 14. kuun palkkoihin, Taloussanomat 6.2.2012
  28. Kreikan uudetkin leikkaukset ovat näpertelyä, Talouselämä.fi 7.2.2012
  29. Kreikka murtumassa velkojiensa edessä, Helsingin Sanomat 24.6.2015.
  30. 30,0 30,1 Kreikka otettiin jäseneksi euroon virheellisten tilastojen perusteella - Ministeri myönsi Kreikan ylittäneen sallitun budjettivajeen, HS 16.11.2004
  31. Vakaussopimus vesittyy, sinä maksat, Talouselämä 1.4.2005
  32. Björn Wahlroos Kreikan-tukijoista: "Hulluja", IltaSanomat.fi 04.06.2011
  33. Wahlroos: Eurooppa järjestää nyt omaa tuhoaan, Matti Kankare, Talouselämä 17.8.2011
  34. Velkakriisimaiden pelastusjärjestelyt ja saksalaiset kansantaloustieteen professorit, Jouko Ylä-Liedenpohja 2.5.2011
  35. "Parempi kertarutina", Kustaa Hulkko, Suomen Kuvalehti 7/2012, sivu 16.
  36. Vasemmistoliiton kapinallinen selvisi ilman rangaistusta, HS.fi 8.3.2012
  37. Vakuussopimuksen salaaminen ei täytä lain vaatimuksia, HS.fi 10.3.2012
  38. Ei auta – Kreikka uppoaa yhä syvemmälle, Taloussanomat 14.3.2012
  39. 39,0 39,1 "Saksalaiset ovat joukosta poissa", "Ero eurosta voisi auttaa Kreikan turismia", Anna Karismo HS, HS 15.5.2012, sivu B1
  40. "Kreikka-kriisi ei ole taloudellinen vaan henkinen", toimittaja-kansanedustaja Timo Harakka (sd), Helsingin Sanomat 2.7.2015, sivu B2. "Laatulehti Die Welt katsoi äskettäin aiheelliseksi muistuttaa lukijoitaan, että 'kreikkalaiset eivät ole oikeita kreikkalaisia' - siis antiikin demokratian perillisiä, vaan 'Turkissa muotoutunut sekoitus slaaveja, bysanttilaisia ja albaaneja'."
  41. 41,0 41,1 Greek elections: Syriza’s young radicals plot a political earthquake for Europe, The Guardian, 17 January 2015.
  42. http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1422152714216.html
  43. Kreikka peruuttaa talousratkaisujaan, Helsingin Sanomat, pääkirjoitus, 4.2.2015.
  44. Punainen väri ja nyrkki näyttävät Kreikan suunnan, Kainuun Sanomat, Ulkomaat, 22.1.2015.
  45. "Kreikan kiireisin mies", HS 27.5.2012, sivu B1
  46. "Syriza on avannut oven homofobiselle ja antisemitistiselle puolueelle", Verkkouutiset, ULKOMAAT, 28.1.2015.

Katso myös

Aiheesta muualla

Kreikan kriisi

Henkilökohtaiset työkalut