Antikapitalismi

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Antikapitalismi viittaa kapitalismia eli käytännössä yksityisomistusta ja vapaata markkinataloutta vastustaviin ajatussuuntauksiin.

Antikapitalistit ovat jonkin sortin sosialisteja kuten marxilaisia tai muita varsinaisia sosialisteja, kansallissosialisteja, fasisteja, globalisaationvastustajia tms. Antikapitalisti ei siis ensisijaisesti vastusta omistajia eli kapitalisteja vaan kapitalismia.

Sosialismi

Sosialistit vastustavat yksityistä omistusoikeutta paljolti tai kokonaan. Heitä on monenlaisia anarkokommunisteista konservatiiveihin ja marxilaisista arabisosialisteihin ja islamisteihin. Kaikki anarkistit eivät vastusta kapitalismia.

Fasismi yms.

Fasismi

Benito Mussolinin mukaan fasismi korvaa kapitalismin valtiojohtoisella taloudella, jonka "tulos on valtion taloudellisen toiminnan byrokratisointi"[1]

Fasistit määrittelivät olevansa "kolmas asema" kapitalismin ja kommunismin välillä.[2] Fasistit ajoivat kansallista talousjärjestelmää, jota kutsuttiin kansalliseksi korporatismiksi, sosialismiksi tai syndikalismiksi[3]. Kaikki fasistiset liikkeet pyrkivät eliminoimaan ison luokan kapitalismin vapauden, toiset olemassaolonkin.[4]

Fasismi syyttää kapitalistisia liberaaleja demokratioita luokkaristiriidan luomisesta ja kommunisteja sen hyödyntämisestä[5]. Italiassa fasistit tuottivat eniten valtiojohtoisia yrityksiä koko Länsi-Euroopassa, mm. koko öljyteollisuuden sosialisoinnin yhdeksi suureksi valtionyritykseksi[6].

Fasistit vastustivat talousliberaalia laissez-faire-politiikkaa[7], finanssikapitalismia, korkoja ja spekulointia (keinottelu)[8]. Fasistiset hallitukset kansallistivat avainteollisuusaloja, sääntelivät valuuttakurssejaan ja tekivät massiivisia valtion investointeja, hintasääntelyä, palkkasääntelyä ja muuta taloudellista interventionismia[9].

Fasistien mielestä yksityisomaisuutta piti säännellä, jotta "hyöty yhteisölle tulee ennen hyötyä yksilölle"[10]

Falangismi

Espanjan falangistijohtaja José Antonio Primo de Rivera torjui sekä oikeistolaisen että vasemmistolaisen talouspolitiikan: "Oikeisto säilyttäisi epäoikeudenmukaisen talousjärjestelmän kun taas vasemmisto kumoaisi talousjärjestelmän siten tuhoten enemmän kuin kannattaisi".[11] Hän ei kannattanut myöskään korporatismia[12].

Kansallissosialismi

Myös Hitlerin kansallissosialistit tavoittelivat vielä 1930-luvun alkupuolella korporatismia mutta halusivat sittemmin vieläkin yhtenäisemmän talousjärjestelmän[13][14][15][16].

Natsit pitivät finanssikapitalismia juutalaisten loismaisena salajuonena.[17] Stanley G. Paynen mukaan Hitlerin kansallissosialismi oli lähempänä Neuvosto-kommunismia kuin mitään ei-kommunistista järjestelmää.[18]

Hitlerin Kansallissosialistisen työväenpuolueen (NSDAP) 25-kohtainen kansallissosialistinen puolueohjelma[19] esitti 10 sosialismille läheistä vaatimusta kuten "tulot muusta kuin työstä on lakkautettava", "kaikki yritykset on kansallistettava", "sotavoitot konfiskoidaan", "suurten yritysten voitot jaetaan, "laajennetaan eläkkeitä", "maareformi")[20]. Hitler julisti: "me olemme sosialisteja, me olemme nykypäivän kapitalistisen talousjärjestelmän vihollisia",[21] mutta hän korosti, ettei hänen sosialisminsa ole marxilaista sosialismia, jota hän vastusti, ja Hitlerin puheita on pidetty ristiriitaisina ja tilanteeseen ja yleisöön sovitettuina.

Taloustieteilijä Ludwig von Mises sanoi, että fasismi oli kollektivistista ja antikapitalistista. Yksityissestä omistusoikeudesta tuli illuusio, koska valtio kielsi ihmisiltä päätösvallan omaan omaisuuteensa.[22]

Muita

  • Pankkiirisosialismi on toimittaja Martti Valkosen termi sille, että pankkiirit pyrkivät sosialisoimaan tappionsa veronmaksajien maksettaviksi.[23]

Viitteet

  1. Mussolini, Benito; Schnapp, Jeffery Thompson (ed.); Sears, Olivia E. (ed.); Stampino, Maria G. (ed.). "Address to the National Corporative Council (14 November 1933) and Senate Speech on the Bill Establishing the Corporations (abridged; 13 January 1934)". A Primer of Italian Fascism. University of Nebraska Press, 2000. S. 158–159.
  2. Philip Morgan, Fascism in Europe, 1919–1945, Taylor & Francis, 2003, p. 168.
  3. Payne, Stanley G.: Fascism, Comparison and Definition. Univ of Wisconsin Press, isbn=0299080641, 1983
  4. Payne, Stanley (1996). A History of Fascism. Routledge. ISBN 1857285956 s. 10
  5. Welch, David. Modern European History, 1871-2000. p. 57. [1] (Speaks of fascism opposing capitalism for creating class conflict and communism for exploiting class conflict).
  6. Schachter, Gustav; Engelbourg, Saul. 2005. Cultural Continuity In Advanced Economies: Britain And The U.S. Versus Continental Europe. Published by Ashgate Publishing, Ltd. s. 302. [2]
  7. David Baker, "The political economy of fascism: Myth or reality, or myth and reality?", New Political Economy, Volume 11, Issue 2 June 2006 , s. 227–250.
  8. Frank Bealey & others. Elements of Political Science. Edinburgh University Press, 1999, p. 202
  9. Stanislav Andreski, Wars, Revolutions, Dictatorships, Routledge 1992, page 64
  10. Richard Allen Epstein, Principles for a Free Society: Reconciling Individual Liberty With the Common Good, De Capo Press 2002, p. 168
  11. Neocleous, Mark. Fascism. Minneapolis: University of Minnesota Press, 1997. S. 58.
  12. Vincent, Andrew. Modern Political Ideologies. 3rd edition. John Wiley & Sons, 2009. S. 160.
  13. Neocleous, Mark. Fascism. Minneapolis: University of Minnesota Press, 1997. Pp. 47.
  14. Peter Davies, Derek Lynch. The Routledge Companion to Fascism and the Far Right. Routledge, 2002. p. 103
  15. The Fascism Reader by Aristotle A. Kallis.
  16. Neocleous, Mark. Fascism. Minneapolis: University of Minnesota Press, 1997. Pp. 49.
  17. Postone, Moishe. 1986. "Anti-Semitism and National Socialism." Germans & Jews Since the Holocaust: The Changing Situation in West Germany, ed. Anson Rabinbach and Jack Zipes. New York: Homes & Meier.
  18. Stanley G. Payne. Fascism: Comparison and Definition. University of Wisconsin Press. 1983. ISBN 9780299080648. s. 104
  19. The program of the NSDAP (25-kohtainen puolueohjelma englanniksi), Yale Law School, 2008
  20. Lee, Stephen J. (1996), Weimar and Nazi Germany, Harcourt Heinemann, page 28
  21. Hitlerin puhe 1.5.1927 kirjassa Toland, J. (1976) Adolf Hitler Garden City, N.Y. : Doubleday Speech. May 1, 1927. p. 224
  22. von Mises, Ludwig. Socialism 1951.
  23. "Eurovyöhyke käy sisällissotaa", toimittaja, VTM Martti Valkonen, Kanava 8/2011