Pareto-optimi

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Pareto-optimi tarkoittaa ("täydellisen tehokasta") tilannetta, jossa kenenkään asemaa ei voi parantaa jonkun muun kärsimättä.

Eri poliittisten ideologioiden välille ei siis periaatteessa jää muuta erimielisyyttä kuin

  • mikä Pareto-optimeista on paras,
  • kelpaako Pareto-optimi vai pitäisikö joku ihminen pakottaa hänen oman etunsa vuoksi hänen omasta mielestään huonompaan asemaan
  • vai pitäisikö ihmiset pakottaa huonompiin asemiin jonkin muun arvon vuoksi (esimerkiksi "armeija tekee kansasta yhtenäisen ja yksimielisen", "rotupuhtaus pitää saavuttaa, vaikka se tekisi kaikki onnettomiksi" tai "vuosisataista perinnerituaalia pitää kunnioittaa, vaikka siinä kidutetaan ihmisiä uhrauksena jumalille").

Täydellisen informaation ja kilpailun markkinoilla Pareto-optimi saavutetaan automaattisesti. Käytännössä on aina jotain Pareto-parannettavaa eli vallitsee markkinahäiriö (epätäydellisyys), ja teoriassa sääntely voisi siis johtaa parempaan lopputulokseen. Käytännössä tällainen parannusyritys yleensä johtaa sääntelyhäiriöihin, niin että haitat ylittävät yrityksen hyödyt.

Politiikan vaihtoehdot

Ensimmäinen hyvinvoinnin peruslause todistaa, että täydellisen informaation ja kilpailun markkinoilla Pareto-optimi saavutetaan automaattisesti.[1]

Toinen hyvinvoinnin peruslause todistaa, että jos preferenssit ovat konvekseja ja markkinoiden informaatio ja kilpailu täydellistä, mikä tahansa haluttu Pareto-optimaalinen eli tehokas lopputulos saavutetaan itsestään, kun tehdään sopivat tulonsiirrot. Siis valtion tarvitsee vain siirtää sopivasti vaurautta tarvitseville ja antaa markkinoiden hoitaa loput (tuotannon, ostamisen, kulutuksen, työmarkkinoiden ja muun toiminta).[1]

Toisen peruslauseen voi siis sanoa osoittavan, että kaikki julkisen sektorin toiminta aiheuttaa vain tehottomuutta seuraavia lukuun ottamatta:

  1. sosiaaliset tulonsiirrot rikkailta tarvitseville;
  2. puuttuminen epätäydellisen informaation, kilpailun tai konveksisuuden tilanteisiin silloin, kun puuttumisesta on vähemmän haittaa kuin hyötyä.

Koska eläimet ja lapset eivät toimi markkinoilla (informoidusti), jälkimmäiseen kategoriaan voidaan katsoa se, jos eläinten huonosta kohtelusta peritään haittaveroa tai valtio varmistaa, että jokaisen lapsen holhoojana toimii lapsen etua oikeasti valvoja henkilö.

Sanastoa

Pareto-parannus eli "tehokkuuden lisääminen" tarkoittaa jonkun aseman parantamista kenenkään kärsimättä.

Pareto-optimi on siis silloin, kun ei enää ole yhtään mahdollista Pareto-parannusta. Pareto-optimaalinen eli "täydellisen tehokas" on vastaava adjektiivi.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Microeconomic Theory, Andreu Mas-Colell, Michael D. Whinston and Jerry R. Green, Oxford University Press, 1995, ISBN 0195073401, 9780195073409, page 308.

Katso myös

Aiheesta muualla

  • Efficiency (The Concise Encyclopedia of Economics): tehokkuudesta yleisesti, ei Pareto-tehokkuudesta