Suomi-Venäjä-Seura

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Suomi–Venäjä-Seura (SVS) perustettiin vuonna 1944 nimellä Suomi–Neuvostoliitto-Seura (SNS). Seuran jäsenten määrä (12 500) putoaa ja keski-ikä on noin 60 vuotta.[1]

Edeltäjä, Suomi-Neuvostoliitto-Seura olikin Neuvostoliiton käsikassara, johon suomettumisen aikana poliitikot lähes oikealta vasemmalle liittyivät edistääkseen uraansa.

Suomen PEN -sananvapausjärjestön ex-puheenjohtaja, Venäjä-asiantuntija[2] Jukka Mallinen sanoo puheenjohtajien Heikki Talvitie ja Paula Lehtomäki palauttaneen SV-seuran taas kovaääniseksi "Kremlin käsikassaraksi"[3] veronmaksajien kustannuksella.[4] Mallisen mukaan SVS myös vaati (Krimin miehityksen vuoksi asetettujen) Venäjä-pakotteiden poistamista eli Venäjän aggressioiden auttamista.[3][5] Julkilausumassa korostettiin pakotteiden kielteisiä vaikutuksia Suomelle ja arvosteltiin niiden hyötyjä ei-merkittäviksi.[6] SVS:n yhteistyölehden Venäjän aika nimimerkki Vanja suositteli Russia Today -tv-kanavaa, joka ei muka "olekaan avoimen yksipuolinen ja propagandistinen".[3] Teksti myös rinnasti Mallisen Johan Bäckmaniin, vaikka Mallinen mielestään edustaa rauhaa, demokratiaa ja humanismia.[3]

Kun maaliskuussa 2014 Venäjän toimia Krimillä oli arvosteltu ankarasti, SVS:n puheenjohtaja Heikki Talvitie puolusti, että muutkin suurvallat olisivat tehneet samoin.[7] HS-toimittaja, russofiili Jussi Konttinen kirjoitti eronneensa SV-seurasta Talvitien puolusteltua Krimin valtausta.[8]

Kesäkuussa 2014 Paula Lehtomäki valittiin puheenjohtajaksi vuosiksi 2014–2017. Edeltäjä Heikki Talvitie siirtyi johtamaan SVS:n valtuustoa. [9]

Tampereen Lenin-museo on SVS:n ylläpitämä.

SVS:n Etelä-Suomen varapuheenjohtaja Peter Saramoa pidetään Putinin trollina.

Lehdet

"Seuran jäsenlehti Kontakt ilmestyy neljä kertaa vuodessa samoin kuin aikakauslehti Venäjän Aika." (Wp)

SNS:n lehtiä olivat a SNS-lehti (1944-60), Ajan kuvat -niminen lehti (-67), Maailma ja Me -lehti (1968-1992 yhdessä KGB:n ohjaileman Neuvostoliiton uutistoimisto APN:n kanssa) sekä seuran jäsenlehti Seuratieto (1968-). (Wp)

Historian uudelleenkirjoittaminen

"Suomettumisen aikana", etenkin 1970- ja 1980-luvuilla, mm. Suomi-Neuvostoliitto-Seura ja oppikirjat hyväksyvä kouluhallitus ehkäisivät kielteisten asioiden kertomista Neuvostoliitosta historiankirjoissakin[10][11]. Tohtori Janne Holménin (historioitsija ja maratonin EM-voittaja) väitöskirjan mukaan oppikirjoissa myötäiltiin Neuvostoliittoa erityisen usein antamalla lukijoille seuraavia, muunneltuja käsityksiä:

  • "talvisota vain 'puhkesi'" (1990-luvulla Venäjän presidentti Boris Jeltsin myönsi sen olleen Venäjän aloittama)
  • "maatalouden kollektivisointi Neuvostoliitossa oli tapahtunut täysin vapaaehtoisesti ja ilman konflikteja
  • Neuvostoliitossa toteutettiin mittavia luonnonsuojelutoimia
  • keskusjohtoinen suunnitelmatalous toimi kapitalismia paremmin
  • Neuvostoliiton valtiojärjestelmä toimi erinomaisesti eikä sosiaalisia ongelmia ollut juuri nimeksikään
  • Prahan kevät johtui "vastavallankumouksen uhasta" ja Länsi-Saksan uhkaavasta politiikasta".

"Vasta 1990-luvulla todettiin kiertelemättä, että Neuvostoliitto murskasi Itä-Euroopan reformiliikkeet sotilaallisella voimallaan". [12]

"Suomen puhdistus"

Stalin tapasi syyskuussa 1945 SNS:n kulttuurivaltuuskunnan, jossa olivat Hertta Kuusinen ja Urho Kekkonen. Avauspuheessaan Helo kertoi, että fasismia ollan kitkemässä viimeistä rikkaruohoa myöten, Hella Wuolijoki oli asetettu Yleisradion johtajaksi ja "Puhdistus jatkuu edelleen".[13]

Viitteet

  1. ↑ Suomi-Venäjä-seuran jäsenmäärä putoamassa, Yle Uutiset 21.10.2014.
  2. ↑ Venäjää hallitaan television avulla, Kaleva, Kulttuuri, 12.12.2006.
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 "He ovat palauttaneet Suomi-Venäjä-Seuran Kremlin käsikassaraksi", Verkkouutiset, KOTIMAA, 6.12.2014.
  4. ↑ Suomi-Venäjä-Seuran lehti trollaa, Jukka Mallinen SK Puheenvuoro, 49/2014, sivu 67, 5.12.2014. (kopio)
  5. ↑ Mallisen kommentti, johon Verkkouutiset viittaa pakotteiden osalta: "katsotaan vaikka seuran uusinta julkilausumaa..." "valtuusto vaatii pakotteiden poistamista - eli auttaa Venäjän aggressiota..."
  6. ↑ Suomi-Venäjä-Seura: Vuoropuhelua tiivistettävä, 29.11.2014, Suomi-Venäjä-Seuran hallitus ja valtuusto
  7. ↑ Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtaja Ukrainan tilanteesta: "Mikä tahansa maa olisi toiminut samoin kuin Venäjä", Talouselämä 3.3.2014.
  8. ↑ En jaksa kirjoittaa Venäjästä kauniisti, Helsingin Sanomat 27.10.2014.
  9. ↑ Paula Lehtomäki valittiin Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajaksi, Kaleva, 7.6.2014.
  10. ↑ Helsingin Sanomat 5.5.2006: "Tutkija Janne Holmén: Neuvostoliittoa käsiteltiin oppikirjoissa myötäsukaisesti" [1], archive.org-kopio
  11. ↑ Turun Sanomat 1.4.2006, "Koulujen historian opetus suomettui 1970- ja 1980-luvuilla - Leninistä tehtiin pyhimys ja yya-sopimuksesta mantra" [2], sama teksti kolmanteen persoonaan muokattuna: [3], alkuosa
  12. ↑ VTT Markku Jokisipilä, "Venäläiset ja suomalaiset historiakäsitykset", 29.3.2009 [4]
  13. ↑ Leena Sharma: Olkaa hyvä ja kyselkää, toivoi Stalin (32/2018, s. 45) Suomen Kuvalehti. 10.08.2018.
Noudettu kohteesta http://liberalismi.net/w/index.php?title=Suomi-Venäjä-Seura&oldid=11772