Tiede

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tiede

Tieteenvastaisuus

Tieteenvastaisuutta on etenkin populistien piirissä. Sosialismiin ja konservatismiin kalleellaan olevien piirissä sitä on vaihtelevasti. Ks. Tieteen konsensus

Populismiin ja laajemminkin vasemmistolaisuuteen liittyy taipumus käyttää poliittisia kannanottoja oman hyvyyden ilmaisukeinoina eikä totuuden etsimisenä, jolloin iskulauseet syrjäyttävät argumentit. Vasemmistossa on silti niitäkin, joilla nämä kaksi sekoittuvat tai argumentit saavat pääpainon.

Vasemmistolainen tieteenvastaisuus

Kognitiivinen kreationismi

Tieteenhistorioitsija Michael Shermerin mukaan vasemmistolaiset sortuva usein kognitiiviseen kreationismiin - uskomukseen, että evoluutio ei voisi selittää ihmisen psykologiaa vaikka se selittää ihmiskehon piirteitä. [1]

Myös termiä sosiaalinen kreationismi käytetään siitä mm. marxilaisilla yleisestä uskomuksesta, että ihmisten arvot, persoonallisuudet ja instituutiot olisivat yksinomaan sosiaalisesti muotoutuneita. [2]

Väite, että mielemme olisi lähes täysin kulttuurin tuotetta, on psykologi Steven Pinkerin mukaan vasemmistoälykköjen mantra. Nämä hyökkäsivät evoluutiopsykologiaa vastaan 1980- ja 1990-luvuilla, esimerkiksi äärivasemmiston "Science for People" kiisti nykyään kiistattoman ajatuksen, että ihmisen ajatustoiminta ja käyttäytyminen ovat ainakin osittain evoluution tuotetta. [3][1]

Luonnonmukaisuus

Tiedetoimittajien Alex Berezowin ja Hank Campbellin mukaan vasemmistolaiset uskovat usein, että "luonnolliset asiat ovat hyviä ja luonnottomat huonoja". Heidän identiteetilleen on usein olennaista kannattaa luomua ja vastustaa geenimuuntelua, vaikka ihmiskunta on harjoittanut geenimuuntelua jo 10 000 vuotta jalostamalla. [1]

Vasemmistolais-syväekologinen tieteenvastaisuus

Jouko Kämäräinen kirjoittaa Voima-lehden kokosivun artikkelissa, että tiede on fundamentalistinen uskonto ja professorit Esko Valtaoja ja Kari Enqvist ovat julistautuneet tiedepapeiksi. "Entäpä jos ihminen saa lopullisen tietonsa maailmasta intuitiivisesti ja dynaamisessa vuorovaikutuksessa elävän luonnon kanssa, ilman uskonnotonta ja meritokraattista hiukkaskiihdytintä". "Ympäristökeskustelua viedään kuin märkää rättiä rationaalisen ajattelun ehdoilla." [4]

Konservatiivinen tieteenvastaisuus

Republikaaneista monet epäilevat ilmastonmuutosta, kieltävät evoluution ja vastustavat kantasolututkimusta. Republikaanien kannattajista 58 % ja demokraattien kannattajista 41 % uskoi Jumalan luoneen ihmiset alle 10 000 vuotta sitten. [1]

Liberaalien kanta

Liberalismi on rationaalisuutta ja tiedettä korostavan valistusajan aatteellinen ruumiillistuma, ja liberaalien joukossa tiedemyönteisyys ja rationaalisuuden noudattaminen onkin korkeimmillaan, vaikka poikkeusyksilöitäkin on.

Kaikkein fundamentalistisimpien liberaalien joukossa on myös sellaisia, jotka vastustavat tieteen valtavirran kantoja taloustieteessä, ilmastonmuutoksessa, ravitsemustieteessa ja/tai eräissä muissa tieteissä. Hekin kuitenkin yleensä vetoavat nimenomaan rationaalisiin argumentteihin ja tieteelliseen tietoon mutta sellaisten tutkijoiden tai koulukuntien, joita valtavirta pitää toisinajattelijoina. Kilpailevissa aatteissa "tiedevastaisuus" on paitsi yleisempää myös aidompaa tiedevastaisuutta, jossa esimerkiksi kritisoidaan nimenomaan rationaalisuutta ja tiedon arvostamista.

Mainitut toisinajattelijat tyypillisesti perustelevat rationaalisesti sen, miksi tutkijoiden intressit ovat vinoutuneet valtio- ja määrärahamyönteiseen suuntaan. Toisaalta moni anarkokapitalistikin pohjaa näkemyksensä poikkeuksellisen vahvasti tieteen valtavirtakantoihin (ks. esim. David Friedman) ja jopa anarkokapitalistit lienevät keskimäärin muuta väestöä selvästi tiedemyönteisempiä. Vähänkin puhdasoppisia libertaristeja maltillisemmat liberaalit korjaavat kantojaan sitäkin tarkemmin tieteen uusien tulosten myötä.

Suomen yliopistot ovat katastrofi, vapauden sijaan tarvittaisiin pakkoa

Nobel-palkitun Bengt Holmströmin mukaan Pohjoismaiset yliopistot ovat katastrofaalisia, koska niissä sallitaan vapautta, vaikka "luovuus syntyy haasteista, rajoituksista ja kysymyksistä." Hän seuraa opiskelijoittensa työntekoa tiukasti, vaatii näitä valitsemaan ideoistaan vain yhden ja määrää keskittymään vain siihen. Tämä on osoittautunut hyvin tehokkaaksi. Hän myös pakottaa heidät ylittämään rajansa aivan kuten huippu-urheilijoidenkin pitää tehdä. Eurooppalainen käytäntö on lepsumpi, kiinalainen vielä paljon tiukempi. Holmströmin mukaan Suomella ei myöskään ole varaa pitkiin opiskeluaikoihin. Hänen yliopistonsa MIT:n tutkijat ovat saaneet 63 Nobel-palkintoa, Suomi 5.[5] (joista 2-3 tieteellisistä ansioista)

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Valikoivaa tiedeuskoa: Konservatiivi kieltää evoluution, edistyksellinen uskoo sokeasti luomuun, Suomen Kuvalehti 10.2.2013.
  2. Art and Embodiment: From Aesthetics to Self-Consciousness, Paul Crowther, Oxford University Press, 1993, ISBN 0-19-823996-3, sivu 196.
  3. http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=the-liberals-war-on-science The Liberals' War on Science How politics distorts science on both ends of the spectrum], PhD (tieteen historia) Michael Shermer, Scientific American, Jan 21, 2013.
  4. Fanaattiset tiedepapit, Jouko Kämäräinen, Voima 10/2012, sivu 52
  5. Älä usko silmiäsi Helsingin Sanomat. 15.7.2018.

Katso myös