Hallitus 2015
Hallitus 2015-2019, Juha Sipilän hallitus (Kesk, Kok, Perus/Sin), um Timo Soini, vm Alexander Stubb, myöhemmin vm Petteri Orpo.
"Hallitus kadotti suosionsa ryhtymällä töihin", HS tiivistää muut lehdet. Ilta-Sanomien mukaan uudistushenkisestä hallituksesta aluksi pidettiin, mutta teot vähensivät suosiota. Silti ”Hallituksen tehtävä ei ole olla suosittu, vaan hoitaa maan asiat.” Myös ESS totesi suosion laskeneen, listasi onnistumisia ja peruttuja tekoja, ja totesi, että moni moittii hallitusta, mutta "Harva arvostelija pystyy esittämään omaa uskottavaa vaihtoehtoa hallituksen talouspoliittiselle linjalle ja velkakierteen katkaisemiselle." [1]
Paavo Lipposen (sd) mukaan Sipilän hallituksen kohtalo oli "Tulos ja ulos", koska hallitusta haukuttiin, vaikka se sai korjattua maan taloutta.[2]
Tuloksia
Hallitus ylitti tavoitteensa 72 prosentin työllisyysasteesta. Uudet työpaikat olivat nimenomaan kokopäivätyöpaikkoja.[3] Hallituksen aloittaessa työllisyys oli alle 68 %. Saavutuksesta arviolta puolet oli hallituksen tekemien uudistusten ansiota.[4] 81 % uusista työpaikoista oli kokoaikatyöpaikkoja.[5]
HS-toimittaja Piia Elosen mukaan hallitus sai paljon aikaan ensimmäisenä vuotenaan, 229 hallituksen esitystä, joista 183 oli jo hyväksytty laeiksi. Aukioloaikojen vapauttamista hän piti erityisen suurena tuloksena, johon aiemmat hallitukset eivät kyenneet, ja sotekin eteni ennätyspitkälle.[6][7]
Elosen mukaan hallitus kuitenkin lupasi paljon enemmän. Sipilä lupasi tuloksia aikaan jo 100 päivässä, Kokoomus lupasi paikallisen sopimisen tuottavan paljon työpaikkoja, mutta työmarkkinajärjestöjen onkin annettu käyttää valtaa vanhaan malliin. Perussuomalaiset lupasivat pysäyttää maahanmuuton. Näistä mikään ei toteutunut.[6]
"Kilpailukykysopimus" (kiky), työmarkkinalait ja säästöt
71 % (80 %) taloustieteilijöistä: "Sipilän hallituksen ajama kilpailukykysopimus oli Suomen talouskasvun kannalta oikeansuuntainen ratkaisu", 5 % eri mieltä (0 % vahvasti). https://www.ekonomistikone.fi/kysymys-17/
Tulokset
Etlan laskelmien mukaan kiky lisää työllisyyttä 20 000–42 000 henkilöllä, josta enintään 30 000 työpaikkaa oli syntynyt jo kesään 2019 mennessä ja loput vuoteen 2022 mennessä. Pelkästään työajan pidennyksen vaikutus olisi 8 000–16 000 työpaikkaa. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta arvioi, että koska vain 81 % palkansaajista jäi kikyn piiriin, työajan pidennyksen vaikutus olisi vain 6 000–12 000 työpaikkaa. Hän myöntää, ettei tämä raportin "suurta kuvaa muuta".[8]
Kikyn työajan pidennys ilman palkankorotuksia alensi yksikkötyökustannusta. Tämä teki työntekijöiden palkkaamisesta entistä kannattavampaa. Se saattoi myös vaikuttaa kansainvälisten yritysten päätöksiin tuotannon sijoittamisesta. Etlan tutkimusjohtajan mukaan empiirinen näyttö ei tue uskomusta, että työajan lyhentäminen jakaisi työtä useammalle.[8]
Kikyn jälkeenkin sekä koko- että osa-aikaisten työntekijöiden työviikot ovat Eurostatin mukaan lyhyempiä kuin Euroopassa yleensä.[8]
Yleistä
Hallitus yritti useaan kertaan "yhteiskuntasopimusta" eli työmarkkinasopimusta kilpailukyvyn parantamiseksi, lähinnä palkkojen alentamista ja työajan pidentämistä, kunnes se keväällä 2016 toteutui. Varasuunnitelmana oli toteuttaa sama "pakkolaein", joiden perustuslainmukaisuutta epäiltiin.
"Yhteiskuntasopimuksen" kaaduttua valtalehdet kirjoittivat 22.8.2015, että hallituksen tulee nyt itse tehdä korvaavat päätökset kilpailukyvyn parantamiseksi, kun se ei onnistunut yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa eivätkä edellisetkään hallitukset ole saaneet päätöksiä aikaan. [9]
Tammikuussa 2016 Talouspolitiikan arviointineuvosto esitti raporttinsa, joka tuki ja moitti hallitusta. Linjaa se piti oikeana: menot pitää sovittaa tuloihin elvytyksen sijaan, ja jos ikäviä päätöksiä lykätään, niistä tulee sitäkin kipeämpiä. Keinoja moitittiin: jos hallitus alentaa työvoimakustannuksia pakkolaein, työmarkkinajärjestöt sopivat jatkossa vastaavasti korkeammat palkat, joten hyöty on vain hetkellinen, korkeintaan "starttiryypyn" verran. Neuvosto esitti arvonlisäveron korotusta rahoittamaan "fiskaalista devalvaatiota" [esimerkiksi työnantajamaksujen alentamista]. Helsingin Sanomat tosin huomautti, että jos tähän mennään, paine tehdä sopeutuksia vähenee riittämättömäksi, jolloin talouspolitiikan linja voi murtua ja hallitus hajota.[10]
VM:n laskelmien mukaan kilpailukykysopimus jäi pahasti jälkeen tavoitteistaan ja tulee synnyttämään vähemmän työpaikkoja kuin hallitus toivoi.[11]
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto uhkasi, että liitto ei suostu työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimukseen, ellei myös hallitus tee kaikkia siinä lueteltuja asioita,[12] jotka työntekijä- ja työnantajajärjestöt olivat keskenään sopineet,[11] veronkevennyksiä ja leikkausten ja suunniteltujan lakien perumisia myöten.[12] “maan hallituksen on toimittava täsmälleen kilpailukykysopimuksessa sovitun mukaisesti”.[12]
Työmarkkinauudistukset
Maaliskuussa 2016 useimmat suomalaiset kannattivat palkankorotuksista luopumista vuodeksi (68 %), työajan pidentämistä 24 tunnilla vuodessa ilman palkkaa (53 %) sekä lomarahojen leikkaamista kolmanneksella (52 %), vaikka työmarkkinajärjestöjen sopimusluonnoksessa lomarahoja leikattaisiin vain julkisella sektorilla. Palkatonta sairaspäivää kannatti 45 %, palkansaajan sosiaalivakuutusmaksujen korottamista 35 % ja kaikkien lomien lyhentämistä 32 %. Kaikkia esityksiä vastusti 6 %.[13]
Useimpien suomalaisten mielestä työn hinta on noussut liiaksi. 60 % piti talouden paranemisen esteenä sitä, että "ammattiyhdistysliike ei kykene luopumaan mistään saavutetuista eduista", mutta useimmat pitivät ongelmana myös työnantajien oman edun tavoittelua.[14]
Irtisanomisen helpottaminen
Hallituksen suunnitelma irtisanomisen helpottamisesta alle 20 hengen yrityksissä jakoi kansan kahtia: 43 % kannatti ja 47 % vastusti.[15] Taloustieteilijöistä 58 % katsoi sen kasvattavan tuottavuutta, 11 % ei. Työllisyyden kasvulle luvut olivat 49 % vastaan 13 %. Professori Mika Malirannan mukaan pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen olisi varmempi vaikutus kuin kokonaistyöllisyyden väheneminen.[16] SY:n kyselyssä puolet yrityksistä ilmoitti työllistävänsä enemmän, jos irtisanominen olisi helpompaa, 14 % oli epävarmoja.[17]
Lokakuussa 2018 hallitus kompromissina lievensi esityksen koskemaan vain alle 10 työntekijän yrityksiä ja lupasi pienentää irtisanomista seuraavaa karenssiakin. Työtaisteluilla uhanneet ammattiliitot ilmoittivat, että tämä ei riitä.[18]
Tällöin hallitus antoi eduskunnalle aiheesta tiedonannon ja sai eduskunnan luottamuksen äänin 101-73. Pääministeri muistutti, että eduskunta käyttää ylintä demokraattista valtaa Suomessa. Ay-liike jatkoi uhkailua työtaistelutoimilla, mitä tohtori Jukka Tarkka piti kohtalokkaana virheenä: ay-liike antoi "luokkatietoiselle järjestöväelle sen viestin, että ammattiliitot ottavat hallituksen ohjaukseensa. ... Ammattiyhdistysliike opettaa nyt jäsenkunnaalleen, että jos eduskunnan enemmistön tahto on toinen kuin järjestöjohdon viisaus, sen pahempi eduskunnalle. ... Enää ei ole kysymys irtisanomissuojasta vaan siitä, hyväksyvätkö liitot parlamentaarisen demokratian vai valitsevatko ne korporatian." Tarkka muistutti, että jo ennestään työsuhdeturva on erilainen eri yrityksissä.[19]
"Ollaan valmiita viemään leipä lasten suusta, että saadaan puskettua Rinteen kampanjaa" ministeri Sampo Terho sanoi syyttäessään ay-liikettä valehtelusta Sdp:n vaalikampanjan hyväksi. JHL esti lakollaan koulujen ja päiväkotien lasten ruokkimisen monissa kaupungeissa, vaikka Terhon mukaan irtisanomislain muutos on pieni.[20]
Kikyn perintö
Monissa vuoden 2020 työehtosopimuksissa kiky-sopimuksen lisätunnit vaihdettiin muutoksiin, jotka tuottavat saman kustannushyödyn, esimerkiksi joustoilla ja eräitä korvauksia vähentämällä. Ammattiliitot korostivat kiky-tuntien poistumista ja työnantajat sitä, että ne vain muuttivat muotoaan.[21]
Aktiivimalli
- Aktiivimalli (Vapaasana.net): hallitus antaa 95,35 % työttömyyskorvauksesta niille, jotka eivät tee keskimäärin edes 17 minuuttia töitä päivässä, ja muille entistäkin enemmän. Mallia ehdotti ja puolustaa vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri, STTK:n pääekonomisti. Ks. myös Aktiivimalli.
Hallitus suunnitteli myös "aktiivimalli kakkosta". Sdp ja Vasemmistoliitto arvostelivat sitä rajusti mutta silti Marinin hallitus toteutti melkein saman ja lakkautti aktiivimalli ykkösen mutta ei ottanut huomioon lakkauttamisen tuottamaa työttömyyttä tai muitakaan työllisyyttä heikentäviä toimiaan laskiessaan tuottamiensa työpaikkojen määrää.
"Aktiivimalli kakkonen"
"Vasemmisto vastusti Sipilän ”aktiivimalli kakkosta”, nyt se toteuttaa hallituksessa lähes vastaavan", HS otsikoi vuonna 2021. Työttömän valvontaa ja velvoitteita tiukennetaan, ja jos työtön ei osallistu tapaamisiin tai ei hae tarpeeksi työpaikkoja, hän siksi voi herkemmin menettää työttömyysturvan. Hallituksen sopiessa mallista vuotta aiemmin HS totesi mallit pitkälti samoiksi, jolloin vasemmistoliitto otti pois verkkosivuilta vetoomuksensa Sipilän hallituksen ”aktiivimalli kakkosen” kaatamisesta mutta palautti sen HS:n kysyttyä asiasta. Vasemmistoliiton mukaan eroa on sen verran, että työttömiin oltaisiin aktiivisemmin yhteydessä, työvoimapalveluihin käytettäisiin enemmän rahaa.[22][23]
Koulutussäästöt
Hallitus leikkasi koulutuksesta 690 miljoonaa euroa Lännen Median laskelmien mukaan, kun 2012-2019 kolutuksesta leikattiin yhteensä yli kaksi miljardia euroa, OAJ laski. Kaikki puolueet ovat siis olleet hallituksessa leikkaamassa koulutusrahoja.[24]
Vihreän langan entinen päätoimittaja rinnasti Sipilän toiminnan vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistön vihaisiin soittoihin ja tekstiviestipommitukseen toimittajille. Honkasen mukaan Niinistön vihreät myös hyväksyivät ensin ennätykselliset koulutusleikkaukset ja sitten arvostelivat seuraavaa hallitusta samasta. Päätoimittaja arvosteli myös Niinistön Talvivaara-toimintaa.[25][26]
Yliopistosäästöt
KNL:n puheenjohtajan mukaan 2011-2015-hallitus, jossa myös Sdp, Vasemmistoliitto ja Vihreät olivat mukana, leikkasi koulutuksesta 8,4 % ja 2015-2019-hallitus tulee leikkaamaan yhteensä 5,6 %, joten kritiikki on suunnattu väärälle taholle. Opetusministereinä olivat Sdp:n Jukka Gustafsson ja Krista Kiuru, ja demarit olisivat halunneet vielä 270 miljoonan euron lisäleikkaukset koulutukseen.[27]
Helsingin Sanomien laskemissa luvuissa määrärahat oli indeksikorjattu ja arvonlisäveron vaikutus oli poistettu. Tällöin hallituksen silloisten ja tulevien koulutusleikkausten summa olisi melkein sama kuin edeltäjänsä: 986 ja 958 miljoonaa euroa.[28]
Aalto EE:n toimitusjohtaja ja Aalto kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Pekka Mattila sanoi, että maailmaa yliopistojen ulkopuolella nähneet ymmärtävät yliopistojen menojen leikkaukset ja että aivovuotoa pahempi ongelma on, että yliopistoissa on paljon matalatasoisia tutkijoita, jotka eivät edes pärjäisi ulkomailla. Hänestä myös 1-2 professorin maakuntayksiköt ovat tehottomia. [29]
Tuloerot eivät kasvaneet
Ekonomisti Olli Kärkkäinen ja THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola osoittivat, että tuloerot eivät kasvaneet Sipilän hallituksen eivätkä Kataisen-Stubbin hallituksen aikana. Helsingin Sanomien mukaan näin on siksi, että hallituksen päätökset ovat kasvattaneet työllisyyttä.[30]
Yleensä tuloerot kasvavat noususuhdanteissa, joten ilmeisesti Sipilän hallituksen toimet ovat kasvattaneet työllisyyttä enemmän kuin pelkkä talouskasvu olisi kasvattanut. Tätä on tehty myös keventämällä työn sivukuluja, mikä staattisesti katsoen olisi kasvattanut tuloeroja mutta myös lisännyt kannustavuutta ja siten työllisyyttä. Arvostelijoiden mielestä hallitus on tehnyt aivan liian vähän: sopiminen olisi pitänyt vapauttaa ja sosiaaliturva tehdä kannustavammaksi, jolloin työllisyys olisi parantunut paljon enemmän.
Verotaakkaa siirrettiin pois pienituloisilta yhä pienemmälle joukolle
Helsingissä 68 000 ihmistä ei maksanut lainkaan tuloveroa vuonna 2018, kun 2014 määrä oli 7 000. Kahdeksankertaistumisen takana oli se, kun Sipilän hallitus poisti Yle-veron pienituloisimmilta vuosina 2016 ja 2018, ja sairausvakuutusmaksujen muutokset. Eniten ansaitsevat 10 % maksavat 70 prosenttia ansiotuloveroista ja yli 40 000 euroa vuodessa ansaitsevat 20 % maksavat 96 prosenttia ansiotuloveroista. Valtion ansiotuloveroista yli 100 000 euroa ansaitsevat 1,5 % eli 65 000 suomalaista maksavat lähes 40 prosenttia. Tämä vähemmistö ei Helsingin Uutisten mukaan enää kauan pysty yksin kannattelemaan Suomea.[31][32]
Puolueiden kannatus
Ylen marraskuussa 2015 julkistamassa kyselyssä perussuomalaisten kannatus oli romahtanut alle 10 %:n ja Sdp:n kannatus oli noussut yllättävästi. Karjalaisen mukaan Sdp ei ollut saanut mitään merkittävää aikaan, vaan syynä oli perussuomalaisten kannattajien pettymys. Savon Sanomatkin piti kasvua "surkuhupaisana", kun puheenjohtaja Antti Rinteellä ei ollut tässä ansiota. [33][34][35]
Vaikka Sdp halusi selittää kannatuksen nousua politiikallaan, kyse oli lähinnä ennätysmäisestä maahanpyrkijöiden määrästä ja talouden taantumasta sekä siihen liittyvistä säästöistä ja "pakkolaeista", jotka verottivat hallituksen suosiota. Helsingin Sanomien mukaan Sdp:n kannattaisi olla tekemättä mitään, jotta kannatus maksimoituisi.[36]
Oikeuskansleri
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka sanoi haastattelussa 18.12.2016, että hallitus ei aina noudata hänen mielipidettään siitä, onko lakiesitys perustuslain mukainen. Emeritusprofessori, oikeustieteen tohtori Markku Helin huolestui ajattelusta, että hallituksen pitäisi aina noudattaa oikeuskanslerin mielipidettä: "Suomi lakkaisi olemasta demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan." Lakiesityksen perustuslainmukaisuus ratkaistaan perustuslakivaliokunnassa, mutta oikeuskanslerin kantaa seuraamalla voi joskus välttää valmistelutyön haaskaamisen.[37][38]
Liberaali kanta voisi olla muuten sama kuin Helinillä mutta niin, että perustuslakivaliokunnan korvaisi vallan kolmijako-opin mukaisesti eduskunnasta riippumaton perustuslakituomioistuin. Liberaalit yleensä puolustavat perustuslain asemaa mutteivät halua nostaa yhtä virkamiestä tässä diktaattoriksi.
Abortti ja Timo Soini
Ulkoministeri Timo Soini (ps, vuodesta 2017 siniset) oli puhunut vuosia aborttia vastaan, kun eduskunta antoi hänelle ja muulle hallitukselle luottamuksensa vuonna 2015. Toukokuussa 2018 hän suri Irlannin aborttiäänestystä ja osallistui abortinvastaiseen mielenosoitukseen, mistä nousi kohu. Oppositio halusi Soinin jatkavan ministerinä mahdollisimman pitkään, koska aborttipuheet nostivat Sdp:n kannatusta, ja siksi luottamusäänestys asiasta tehtiin vastaan syyskuussa, kun tilaisuus uhkasi mennä ohi.
Vasemmiston ja vihreiden hyväksymä vuoden 2011 hallitusohjelma päätti selvittää aborttioikeuden rajoittamista, kristillisdemokraattien vaatimuksesta.[39] Punavihreät äänestivät luottamuksen tälle ohjelmalle ja ministereille, kuten Päivi Räsänen (kd), joka on Soinia jyrkempi abortinvastustaja. Räsänen oli jo kehottanut naisia alamaisuuteen miehilleen ja sanonut, ettei aborttia saisi tehdä edes raiskauksen ja insestin jälkeen. Kesällä 2011 hän kohahdutti rinnastamalla homoliitot insestiliittoihin. Lisää: https://vapaasana.net/2018/09/22/oppositio-halusi-soinin-vastustavan-aborttia-pitkaan-siksi-luottamusaanestys-ei-ollut-kevaalla/
Ero
Sote-uudistuksen kaaduttua Sipilä pyysi hallituksen eroa 8.3.2019. Eron myötä hallituksesta tuli toimitusministeriö. 60 % suomalaisista tuki päätöstä, jopa moni oppositiopuolueiden kannattajista: suurin osa Sdp:n ja vihreiden äänestäjistä ja melkein puolet vasemmistoliiton äänestäjistä.[40]
Viitteet
- ↑ Hallitus kadotti suosionsa ryhtymällä töihin, Helsingin Sanomat, PÄÄKIRJOITUS 22.12.2015.
- ↑ Talous koheni, luottamus mureni – Juha Sipilän pääministerikausi päättyi keskustan kannatuksen romahtamiseen Seura. 10.9.2019.
- ↑ Työllisyydessä roima parannus – Ekonomisti: ”Oho, mitä lukuja” Helsingin Sanomat. 24.1.2019.
- ↑ Hallituksen keskeinen tavoite täyttyi, kun työllisyysaste nousi 72 prosenttiin – Pääministeri Sipilä: ”Keveiden tuuletusten paikka” Helsingin Sanomat. 21.12.2018.
- ↑ Liisa Larja: Työllisyyden kasvukausi – kuka on työllistynyt, minne ja minkälaisiin työsuhteisiin? (4/2018) T&Y. 11.12.2018. Labore.
- ↑ 6,0 6,1 Isot odotukset kääntyivät itseään vastaan Helsingin Sanomat. 22.5.2016.
- ↑ Juhani Saarinen: Leikkauksia, roimat korotukset sakkoihin, ekoautojen veronalennuksia – HS kokosi vuoden vallassa olleen hallituksen saavutukset HELSINGIN SANOMAT. 22.5.2016.
- ↑ 8,0 8,1 8,2 Etlan uusi tutkimus: Kiky voi lisätä työllisyyttä kymmenillätuhansilla – SAK: ”Suomen kasvu ei voi olla ilmaisen työn varassa” Helsingin Sanomat. 12.8.2019.
- ↑ Hallituksen kannettava sille kuuluva vastuu, Helsingin Sanomat 23.8.2015 (Ilta-Sanomat, Karjalainen, Ilkka, Kaleva).
- ↑ Linja on perusteltu, kaikki keinot eivät Helsingin Sanomat. 28.1.2016.
- ↑ 11,0 11,1 Valtiovarainministeriön laskelmat julki: kilpailukykysopimus jäämässä tavoitteistaan Yle Uutiset. 1.3.2016.
- ↑ 12,0 12,1 12,2 Suora uhkaus Sipilälle: ”Mikäli näin ei tapahdu, Metalliliitto irtautuu” Uusi Suomi. 4.3.2016.
- ↑ HS-GALLUP: Enemmistö suomalaisista on valmis luopumaan vuodeksi palkankorotuksista Helsingin Sanomat. 30.3.2016.
- ↑ Valtaosa suomalaisista olisi valmis etujensa leikkaamiseen – kilpailukykysopimusta tarvitaan Helsingin Sanomat. 2.4.2016.
- ↑ Pitäisikö työntekijän irtisanomista helpottaa? Kysymys jakaa kansan vahvasti kahtia Helsingin Sanomat. 17.9.2018.
- ↑ Mitä tapahtuu, jos irtisanomisten helpottaminen toteutetaan? Kysely asiantuntijoille antoi yhden selvän vastauksen ja jätti paljon avoimeksi Helsingin Sanomat. 5.9.2018.
- ↑ https://www.yrittajat.fi/uutiset/596127-tutkimus-puolet-pk-yrityksista-palkkaisi-enemman-jos-irtisanominen-olisi-helpompaa
- ↑ Hallitus muuttaa esitystään irtisanomissuojan heikentämisestä – Mahdollinen kompromissi: Lakimuutos koskisi vain alle 10 henkilön yrityksiä, karenssit lievenevät kaikilta Yle Uutiset. 1.10.2018.
- ↑ Jukka Tarkan mukaan ay-johtajat ovat tekemässä kohtalokkaan virheen: "Viestintä perustuu propagandistiseen tekokauhisteluun" Kauppalehti. 20.10.2018.
- ↑ Sampo Terho syytti Ylellä ay-liikettä valehtelusta – ”Ollaan valmiita viemään leipä lasten suusta, että saadaan puskettua Rinteen kampanjaa” Iltasanomat. 20.10.2018.
- ↑ Sopimuksista huolimatta lakkojen uhka on yhä läsnä Helsingin Sanomat. 17.2.2020.
- ↑ Vasemmisto vastusti Sipilän ”aktiivimalli kakkosta”, nyt se toteuttaa hallituksessa lähes vastaavan Helsingin Sanomat. 8.10.2021.
- ↑ Hallitus valmistelee työttömille hakemuspakkoa – Vasemmistoliitto poisti näkyviltä vanhan vetoomuksensa ”aktiivimalli kakkosen” kaatamisesta Helsingin Sanomat. 15.9.2020.
- ↑ Koulutielle lisää mittaa Suomen Kuvalehti. 29.03.2019.
- ↑ Ex-päätoimittajalta täyslaidallinen Ville Niinistöstä ja puolueesta – ”Puheet vihreiden kaksinaamaisuudesta alkavat saada katetta” Iltasanomat. 7.1.2017.
- ↑ Vihreät miehet - katse peiliin päin! Etelä-Suomen Sanomat. 30.12.2016.
- ↑ Vasemmistoa syytetään tekopyhäksi – ”SDP ajoi suurempia koulutusleikkauksia, kuin mitä nyt tehdään” Verkkouutiset. 13.3.2016.
- ↑ Opetusministeri Grahn-Laasonen on osin oikeassa yliopistojen määrärahoista, Helsingin Sanomat Kotimaa 18.3.2016.
- ↑ Leikkausraivoon kyllästynyt professori: "Meillä on liikaa tutkijoita, joilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia tehdä uraa ulkomailla" Talouselämä. 5.2.2016.
- ↑ Tuloerot eivät kasvaneet, kun työllisyyden paraneminen muistetaan laskea mukaan Helsingin Sanomat. 15.10.2018.
- ↑ Pääkirjoitus: Veroista valtaosan maksava vähemmistö ei enää kauaa kykene kannattelmaan Suomea Helsingin Uutiset. 14.11.2020.
- ↑ Hallitus esittää YLE-veron alarajan korottamista, 300 000 vapautuu verosta 1.10.2015. Valtiovarainministeriö.
- ↑ "Muut lehdet: Kolmen suuren puolueen valta näyttää palaavan", Helsingin Sanomat 6.11.2015, sivu A5.
- ↑ Gallup lisää liimaa, Savon Sanomat, pääkirjoitus 5.11.2015.
- ↑ PS:n syöksy nakertaa jo hallituksen yhtenäisyyttä, Karjalainen, pääkirjoitus 05.11.2015.
- ↑ Hallituksen ja Sdp:n raja halkaisee poliittisen kentän Helsingin Sanomat. 22.1.2016.
- ↑ Oikeuskansleri ei voi määrätä, millaisia lakeja hallitus esittää Helsingin Sanomat. 20.12.2016.
- ↑ Oikeustieteen tohtori: ”Suomi lakkaisi olemasta demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan” Demokraatti. 20.12.2016.
- ↑ ”Vihreät ja vasemmisto olivat valmiita selvittämään aborttien rajoittamista” verkkouutiset. 23.09.2018.
- ↑ Sipilän päätös pyytää hallituksen eroa oli oikea, arvioi enemmistö suomalaisista Helsingin Sanomat. 12.3.2019.
