Paul Ehrlich

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Paul Ehrlich (s. 29.5.1932) on kuuluisa pessimisti-ympäristötaloustieteilijä-biologi, joka ei uskonut Julian Simon analyysiä vaan väitti, että luonnonvarojen hinnat nousisivat, tulisi "ennennäkemättömän suuria nälänhätiä" vuoteen 1975 mennessä, "sadat miljoonat ihmiset kuolisivat nälkään" 1970- ja 1980-luvuilla ja maailma "siirtyisi todelliseen niukkuuden aikaan". Mikään Ehrlichin väitteistä ei pitänyt paikkaansa.[1][2]

Monen muun tavoin vuonna 1970 Ehrlich sanoi: "Kuolemat lisääntyvät kunnes ainakin 100-200 miljoonaa ihmistä kuolee nälkään seuraavien 10 vuoden aikana." "Väestönkasvu väistämättä ja täysin ylittää kaikki ne vähäiset ruoantuotannon lisäykset, joihin pystymme". Nälänhätiä oli kuitenkin paljon vähemmän, Somalian ja Etiopian kaltaisissa maissa sodan ja politiikan seurauksena. [3] Somali ja Etiopia olivat sosialistisia, kapitalistisissa maissa nälänhätiä ei ollut lainkaan.

Ehrlich kutsuu talouskasvua syöpäsolun kasvuksi ja vaatii väestönkasvun rajoittamista pakkokeinoin. Hänen ekogurutoverinsa Garrett Hardin on sanonut "vapaus lisääntyä on sietämätöntä". [2]

Tiede-lehti viittaa

"Englantia ei ole vuonna 2000" - vedonlyönti raaka-aineista

Kun Ehrlichin väite: "Jos olisin uhkapeluri, löisin vetoa, että Englantia ei ole vuonna 2000" julkaistiin, Julian Simon vaati häntä panemaan likoon rahansa eikä vain suutaan. Koska Simon piti Ehrlichin väitettä liian typerään, hän tarjoutui julkisesti lyömään vetoa 10 000 dollaria niiden raaka-aineiden riittävyydestä, joita hallitukset ei sääntele (kuten vehnää ja öljyä). Simon sanoi antavansa vastapuolen valita minkä tahansa raaka-aineen ja minkä tahansa tulevaisuuden hetken. [4]

Ehrlich otti vedon vastaan väittäen resurssien olevan loppumassa ja siksi varmasti kallistuvan. Hän kutsui vetoa "loistavaksi tarjoukseksi", jonka hän halusi hyväksyä "ennen kuin muut ahneet ihmiset ehtivät ennen minua". [4]

Ehrlich valitsi viisi raaka-ainetta, joiden hinnat varmimmin nousisivat, ja ajanjakson 1980 - 1990 ja pani kahden toverinsa kanssa likoon yhteensä 1000 dollaria. Näidenkin kaikkien raaka-aineiden hinnat laskivat, keskimäärin alle puoleen. [4]

Ehrlichin olisikin ollut lähes mahdotonta voittaa: 35 mineraalista 33:n hinnat laskivat 1980-luvulla. Simon on monesti tarjoutunut uusimaan vedon mutta kukaan ei ole suostunut. [2]

Sekalaista

Hänen tunnetuin kirjansa on kiistelty The Population Bomb (1968), jonka mukaan väestöräjähdys johtaisi pian valtaviin joukkonälänhätiin.[5][6] Kirjassa hän ehdotti väestönkasvun väkivaltaista rajoittamista, jos vapaaehtoiset menetelmät eivät riittäisi. Esimerkiksi Ronald Bailey kutsui häntä hillittömäksi tuomiopäivän profeetaksi.[7] Ehrlich on myöntänyt, että osa hänen ennusteistaan ei toteutunut, mutta pitää yhä liikakansoitusta suurena ongelmana.[8]

Väestönkasvu

Ehrlich ja hänen vaimonsa Anne Ehrlich tekivät kirjaa The Population Bomb yhdessä, mutta kustantaja vaati yhden ainoan tekijänimen.[9]

Ehrlich ei ollut ensimmäinen väestönkasvusta varoittava, mutta hänen taitava mediaesiintymisensä teki aiheesta monta kertaluokkaa aiempaa myyvemmän uutisaiheen.[10]

Kirjallisuus

The Population Bomb (1968)

Kirjan ensimmäinen painos alkoi lausunnolla: "Taistelu ihmiskunnan ruokkimisesta on päättynyt. 1970-luvulla sadat miljoona ihmiset kuolevat nälkään huolimatta kaikista hätäapuohjelmista. Mikään ei voi estää kuolleisuuden suurta kasvua maailmassa..."[11] 1970-luvun lopulla ennustus oli osoittautunut vääräksi mutta Ehrlich julisti yhä entisen suuntaista sanomaa.

Kirjassaan Population Bomb Ehrlich kirjoitti: "Meidän täytyy rajoittaa väestönkasvua kotona, mieluiten kannustimilla ja sanktioilla mutta tarvittaessa pakkokeinoin. Poliittisella voimallamme meidän pitää painostaa muut maat yhdistämään maatalouden kehittäminen ja väestönkasvun rajoitukset."[11] Vuonna 1967 hän esitti, että apua pitäisi antaa vain niille maille, jotka kykenevät ruokkimaan väestönsä.[12]

The Population Explosion (1990)

Jatkokirjassaan Ehrlichit kirjoittivat, miten väestönkasvu vie maapallolta kyvyn ylläpitää nykyistä elintasoa. Kirja vaati toimia väestönkasvua vastaan.[13]

Vastaanotto

Reason-lehden Ronald Baileyn tietämän mukaan jokainen Ehrlichin ennustus välittömistä katastrofeista on ollut väärässä.[7] Ensimmäisenä Earth Day -päivänä vuonna 1970 Ehrlich varoitti: "10 vuodessa kaikki eläin-elämä katoaa meristä. Suuria rannikkoalueita pitää evakuoida kuolleiden kalojen hajun vuoksi"[7][14] Vuoden 1971 puheessaan Ehrlich ennusti: "Vuoteen 200 mennessä Britannia on enää pieni köyhtyneiden saarten ryhmä, jossa elää 70 miljoonaa nälkäistä ihmistä." Myöhemmin: "Jos olisin uhkapeluri, löisin vetoa, että Englantia ei ole vuonna 2000."[7][14] Kirjassaan Ehrlich kirjoitti myös: "Intia ei voi mitenkään ruokkia 200 miljoonaa ihmistä vuonna 1980."[11]

Dan Gardnerin mukaan Ehrlich on piilotellut virheitään ja harhaanjohtanut asioissa, joissa hän väittää olleensa oikeassa. Esimerkiksi teoksessaan Age of Affluence hän esitti jopa miljardin ihmisen kuolevan nälkään. Hän esittää ennustaneensa oikein AIDSin nousun, mutta hän väitti vain sairauksien lisääntyvän väestönkasvun ja nälkiintymisen aiheuttaman immuunipuolustuksen heikkenemisen vuoksi, mikä on eri asia kuin AIDSin ennustaminen. [10]

Vuonna 1970 Ehrlich esitti: "Tietyn pisteen jälkeen tajuat, että on turha enää yrittää mitään. Voit yhtä hyvin huolehtia itsestäsi ja ystävistäsi ja nauttia siitä vähästä ajasta, joka sinulla on. Se piste oli minulle 1972."[15] Gardner sanoo, että jos Ehrlich ainoana vaihtoehtona pitämä Paddockien strategia lopettaa ruoka-apu "toivottomilta" mailta olisi toteutettu, Intia ja Egypti olisivat vajonneet nälänhätiin.[10] Sen sijaan ne pystyivät lisäämään ruoantuotantoaan huomattavasti ja nyt ruokkivat paljon suuremmat väestöt ilman ruoka-apua.[12]

The Economist -lehden mukaan Ehrlichin sanat ovat loppumaton virhe-ennusteiden varanto ja Ehrlichin ruokaennusteet ovat vieläkin virheellisempiä kuin hänen raaka-aine-ennusteensa. Lehti antaa Ehrlichin pakkokeinot ensimmäiseksi ja "häpeämättömäksi" esimerkiksi siitä, miten väestönkasvun liioittelu johtaa vaarallisen lähelle fasismia menevään ihmisvihamielisyyteen. Ehrlichin mielestä talouskasvu on kuin syöpäsolun kasvua.[2]

Vasemmistokriitikot

Vasemmistokriitikoiden mukaan Ehrlich painottaa liikaa liikakansoitusta ja liian vähän resurssien jakautumista.[9] Barry Commonerin mukaan Ehrlichin ratkaisut eivät ole poliittisesti hyväksyttävissä pakkokeinojensa vuoksi ja koska lasku tulisi köyhien maksettavaksi. Hänen mielestään tekninen ja yhteiskunnallinen kehitys luonnostaan vähentävät väestönkasvua ja ympäristöhaittoja.[16] Ehrlich kieltää rasismin ja sorron.

Simon–Ehrlich-vedonlyönti

Taloustieteilijä Julian Simon kirjoitti, että väestönkasvu ei ole ongelma ja kekseliäs ihmiskunta sopeutuu olosuhteisiin. Useimmat luonnonvarat voidaan korvata toisilla ajan mittaan.[18] Simonin osoitti, että vuosisatojen kuluessa melkein kaikkien hyödykkeiden hinnat ovat pudonneet huomattavasti ja pysyvästi.[19] Ehrlich väitti, että Simon on väärässä ja ihmiskunta ei kykene keksimään korvikkeita, vaan väestönkasvun myötä ruoka, juomavesi ja kaivannaiset loppuvat.[6] Tämä johti vuonna 1980 Simonin ja Ehrlichin vedonlyöntiin luonnonvarojen hinnoista.[6] Ehrlich sai itse valita 10 raaka-ainetta, joiden hän ennusti tulevan niukoiksi ja siten kalliimmiksi. Ehrlich valitsi enimmäkseen metalleja mutta hävisi vetonsa, koska niiden hinnat putosivat 30 % 10 vuodessa. Simon ja Ehrlich eivät päässeet yksimielisyyteen seuraavan vetonsa ehdoista.[20][21]

Muu toiminta

Ehrlich ja hänen vaimonsa Anne olivat (maahanmuuton vähentämistä kannattavan) Federation for American Immigration Reform neuvonantajia vuoteen 2003. Nyt hän tukee Population Matters -järjestöä (aiemmin nimellä Optimum Population Trust).[22]

Ehrlichin mielestä "Tosi sionisteilla pitäisi olla pienet perheet".[23]

Yksityiselämä

Ehrlich on ollut naimisissa Anne H. Ehrlichin (s. Anne Fitzhugh Howland, 1933) vuodesta 1954. Heillä on yksi lapsi, Lisa Marie.[24]

Viitteet

  1. The Doomslayer, Wired Feb 1997. "A more perfect resolution of the Ehrlich-Simon debate could not be imagined. All of the former's grim predictions had been decisively overturned by events. Ehrlich was wrong about higher natural resource prices, about "famines of unbelievable proportions" occurring by 1975, about "hundreds of millions of people starving to death" in the 1970s and '80s, about the world "entering a genuine age of scarcity.""
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 Plenty of gloom, The Economist, Dec 18th 1997
  3. Earth Day, Then and Now, Ronald Bailey, Reason, May 2000
  4. 4,0 4,1 4,2 The Doomslayer, Wired Feb 1997
  5. (1932-05-29) Leaders from the 1960s: A Biographical Sourcebook of American Activism – Google Books. Books.google.ca. Viitattu 2012-09-27. 
  6. 6,0 6,1 6,2 Tierney, John. "Betting on the Planet", The New York Times, December 2, 1990. Luettu September 26, 2012. 
  7. 7,0 7,1 7,2 7,3 Ronald Bailey: Cracked Crystal Ball: Environmental Catastrophe Edition reason.com – Free minds and free markets. 30 December 2010. Reason Foundation. Viitattu 4 March 2013.
  8. Ehrlich, Paul: When Paul's Said and Done 13 August 2004. Grist Magazine. Arkistoitu 15 November 2004. ”"Some things I predicted have not come to pass."” Viitattu 24 Sep 2015.
  9. 9,0 9,1 "The Population Bomb Revisited" (2009). Electronic Journal of Sustainable Development 1 (3): 63–71. Viitattu September 26, 2012. 
  10. 10,0 10,1 10,2 Dan Gardner (2010). Future Babble: Why Expert Predictions Fail – and Why We Believe Them Anyway. Toronto: McClelland and Stewart. 
  11. 11,0 11,1 11,2 Ehrlich, Paul R. (1968). The Population Bomb. Ballantine Books. 
  12. 12,0 12,1 (2002) The skeptical environmentalist : measuring the real state of the world. Cambridge: Cambridge Univ. Press, 350. ISBN 978-0-521-01068-9. “In 1967 Paul Ehrlich predicted that the world was headed for massive starvation. In order to limit the extent of this, he believed – reasonably enough given his point of view – that aid should only be given to those countries that would have a chance to make it through. According to Ehrlich, India was not among them. We must "announce that we will no longer send emergency aid to countries such as India where sober analysis shows a hopeless imbalance between food production and population . . . Our inadequate aid ought to be reserved for those which can survive."” 
  13. (1990) The population explosion. London: Hutchinson, 39–40. ISBN 0091745519. Viitattu 20 July 2014. 
  14. 14,0 14,1 Maxim Lott. "Eight Botched Environmental Forecasts", FOX News, December 30, 2010. Luettu 2015-10-31. “"Again, not totally accurate, but I never claimed to predict the future with full accuracy"” 
  15. Barry Commoner (May 1972). "A Bulletin Dialogue: on "The Closing Circle" — Response". Bulletin of the Atomic Scientists: 17–56. 
  16. Barry Commoner (May 1972). "A Bulletin Dialogue: on "The Closing Circle" — Response". Bulletin of the Atomic Scientists: 17–56. “Population control (as distinct from voluntary, self-initiated control of fertility), no matter how disguised, involves some measure of political repression, and would burden the poor nations with the social cost of a situation — overpopulation — which is the current outcome of their previous exploitation, as colonies, by the wealthy nations.” 
  17. Paul Ehrlich (1978). The Race Bomb. Ballantine Books. 
  18. "Resources, Population, Environment: An Oversupply of False Bad News" (June 27, 1980). Science 208 (4451): 1431–1437. doi:10.1126/science.7384784. PMID 7384784. 
  19. Ronald Bailey (2015). The End of Doom. St. Martin's Press, 38, 59. ISBN 978-1-250-05767-9. “"...nearly all resources in the past were much more expensive than they are today"” 
  20. Sabin, Paul. "Betting on the Apocalypse", September 7, 2013. Luettu 24 October 2013. 
  21. Malline:Korjattava/citation
  22. Population Matters Patron
  23. 'True Zionists should have small families' suggests Paul Ehrlich, 40 years after writing 'The Population Bomb'
  24. Whitney R. Harris World Ecology Center: Dr. Paul Ehrlich icte.umsl.edu. Viitattu June 21, 2010.

Katso myös