Mellakka

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Mellakat - köyhyys ei aiheuta mellakoita vaan kannustimet kuten pieni kiinnijäämisriski, lievät rangaistukset ja vaihtoehtoisen ajankäytön vähäinen hyöty (mm. työttömyys), hieman myös etninen monimuotoisuus. Suuri julkinen sektori lisää mellakointia.

Monissa mellakoissa hajoitetaan liikkeiden ikkunoita ja ryöstetään liikkeitä, kun kiinnijäämisriski on pienentynyt. Mellakat päättyvät, kun riittävä mobilisoitu poliisi/sotilasmäärä nostaa kiinnijäämisriskiä tarpeeksi.

Sisällysluettelo

Kannustimet ratkaisevat mellakoinnin

Mellakoinnin määrän ratkaisevat yksilölliset kannustimet kuten kiinnijäämisriski, rangaistuksen ankaruus ja mellakointiin käytetyn ajan vaihtoehtoiskustannus, jota työttömyys laskee (ei ole kannattavampaa käyttöä ajalle). [1]

Yhteisölliset tekijät kuten suhteellinen köyhyys eivät vaikuttaneet mellakointiin lievänä poikkeuksena lähinnä etninen monimuotoisuus, etenkin kaupungistuneimmissa maissa kuten USA ja Intia. [1]

BKT:n korkeampi taso vähentää mellakointia. Mellakointia lisäävät ei-valkoisen yhteisön työttömyys ja koko. Suuri julkinen sektori lisää mellakointia, ehkä siksi, että silloin siitä saa mellakoimalla helpommin rahaa itselleen. [1]

Rotusegregaatio vähentää hieman mellakoinnin intensiteettiä, ehkä siksi, että rotuväkivallalle löytyy vähemmän kohteita. [1]

Kiinnijäämisriskin pienuus johtaa mellakointikierteeseen

Mellakoinnin laajentuessa kiinnijäämisriski pienenee, mikä houkuttelee lisää mellakoitsijoita jne. Tämä johtaa negatiiviseen kierteeseen. Tällainen saa alkunsa helposti jaetun vihan tilanteissa, joissa yhden aloittaessa voi luottaa muidenkin mellakoivan. [2]

Rangaistusten ankaruus tepsii sekin mutta kiinnijäämisriski on tehokkaampi. [2]

Mellakointi loppuu tyypillisesti vasta, kun kiinnijäämisriski kasvaa, esimerkiksi poliiseja on riittävästi. USA:ssa tämä on yleensä tarkoittanut sotilaiden tuomista paikalle, kun taas yritys lakkauttaa mellakat liian vähin voimin voi johtaa pahempiin väkivaltaisuuksiin poliisien joutuessa ahdinkoon. [2]

Tuloerot eivät lisää mellakointia

1980-luvun jälkeen tuloerot korreloivat negatiivisesti mellakoinnin kanssa (siis "vähentävästi"), eivät kuitenkaan merkitsevästi. [3]

Haitat

Silloinkin, kun mellakoinnille on ymmärrettäviä syitä, mellakat aiheuttavat suurta vahinkoa, etenkin köyhimmille asukkaille. [2] Mellakoita ei pidä sekoittaa rauhanomaisiin mielenosoituksiin.

Mellakointi Suomessa

Mellakointi ei kuitenkaan ole ei-valkoisten yksinoikeus. Suomessa on ollut samanlaisia mellakoita vasemmiston järjestämänä. Esimerkiksi Paavo Arhinmäki ja vihreiden kaupunginvaltuutettu Emma Karin mies Tapio Laakso ovat järjestäneet tällaisia mellakoita. [4][5]

Sdp:n tuomitsema vuoden 1956 SAK:n Yleislakko oli samantapainen esimerkki mellakoinnista.

Itsenäisyyspäivämellakat

Britannian mellakat 2011

Britannian mellakoitsijat sytyttivät rakennuksia ja poliisiautoja tuleen, pahoinpitelivät ohikulkijoita ja särkivät ja ryöstivät kauppoja elokuussa 2011.[6]

Mellakoiden taustasyy oli, kun poliisi ampui pysäyttämänsä Mark Dugganin laukaustenvaihdon jälkeen, myös poliisiradiosta löytyi luoti. Dugganin väitettiin pudottaneen aseensa. Poliisi pahoitteli tapahtunutta. Tottenhamissa järjestettiin vastamielenosoitus, joka muuttui mellakaksi tytön heitettyä poliisia kivellä, mihin poliisi vastasi väkivaltaisesti. Naamioituneet mielenosoittajat pahoinpitelivät valokuvaajia, 26 poliisia loukkaantui, kauppoja ryösteltiin ja ajoneuvoja poltettiin. Mellakointi levisi muuallekin Englantiin. Dugganin morsian kertoi, että lähipiiri ei hyväksynyt mellakointia. [7]

Kolmella neljänneksellä pidätetyistä oli entuudestaan rikosrekisteri. Mellakoissa kuoli 5 ihmistä ja useita kauppoja ryöstettiin ja rakennuksia poltettiin. [8]

Helsingin Sanomien toimittajat kummasteli, miten Pohjois-Afrikassa nuoret mellakoivat saadakseen demokratiaa, Britanniassa saadakseen lenkkitossuja ja iPodeja.[9] Syytettyjen 250 ihmisen joukossa on rikkaan liikemiehen 19-vuotias tytär ja 11-vuotias poika.[10]

Kuvia ryöstelystä. Poliisi ryhtyi tunnistamaan ryöstelijöitä kuvista ja pidättämään heitä.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 The L.A. Riot and the Economics of Urban Unrest, Denise DiPasquale, Edward L. Glaeser, NBER Working Paper No. 5456, February 1996. Abstract and pages 3-4
  2. 2,0 2,1 2,2 2,3 How Riots Start, and How They Can Be Stopped: Edward Glaeser, Edward Glaeser, Bloomberg.com, Aug 12, 2011
  3. The Economics of Riots, Economics Intelligence, 11/08/2011
  4. http://www.vapaasana.net/node/236
  5. http://www.vapaasana.net/blogi/2011/08/paavo-arhinm%C3%A4en-vihapuheet
  6. "Lontoo liekeissä", Suomen Kuvalehti 32/2011, 12.8.2011, sivu 6
  7. Did rock-throwing teenage girl's 'beating' by police spark London riots? Pictures that show how Tottenham turned into a war zone, Daily Mail, 7th August 2011
  8. Suurimmalla osalla Lontoon mellakoitsijoista rikosrekisteri, Yle.fi 6.9.2011
  9. Helsingin Sanomat 10.8.2011
  10. Lontoo: Mellakoiden ”todelliset kasvot” paljastuivat, Uusi Suomi 11.8.2011
Henkilökohtaiset työkalut