Vasemmistoliitto
Vasemmistoliitto-puolueen perustivat huhtikuussa 1990 SKDL ja SKP, ja nämä sulauttivat siihen toimintansa.[1] SKDL oli aina ollut marxilais-leniniläisen SKP:n hallitsema.
Periaateohjelmassaan puolue väittää: "Kolmas vasemmisto on ajatus suurten eurooppalaisten poliittisten aatteiden liberalismin ja sosialismin historiallisesta liitosta"[2] Puolueessa on muutamia aktiiveja, joilla on jonkin verran liberaaleja mielipiteitä, mutta enemmistö on enemmänkin konservatiivis-sosialistisia.
Puolueen kansanedustajissa on mm. (ex-?)taistolaisia ja Stasin entinen ilmiantaja, jota arveltiin Anna Kontulan vuonna 2009 julkaisemassa kirjassa kuvatuksi raiskaajaksi.
Änkyrä- ja taistolaissiipi saivat vuoden 2009 eurovaalien jälkeen vaihdettua Martti Korhosen tilalle puheenjohtajaksi Paavo Arhinmäen, joka on tuonut puolueen viestintään nationalistisia painotuksia.
Väkivaltaisiin mielenosoituksiin (ks. musta blokki) matkoja järjestänyt anarkisti Reko Ravela pyrkii Vasemmistoliiton puoluesihteeriksi 2010.
Sisällysluettelo |
Kansa ei halua Vasemmistoliittoa
Kansasta 3, 12 tai 20 % toivoo Vasemmistoliittoa hallitukseen, riippuen hallituksen kokoonpanosta. Suosituin kokoonpano oli "porvarihallitus" (Kok + Kesk + muita), 29 %. [3]
Marx on vasemmistoliittolaisuuden perusta
"Kommunistista manifestia olemme [Vasemmistonuoret] joskus jakaneet omillekin jäsenillemme. Tunnen mielestäni Marxin ajattelun perusteet, eli tiedän, mikä on aatteen pohja, mutta siinä se. Ei vasemmistolaisuus ole yhtä kuin joku kirja.", sanoi Vasemmistoliiton nykyinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki Vasemmistonuorten puheenjohtajana vuonna 2004[4].
Taistolaiset vastaan enemmistökommunistit
Vasemmistoliiton osittain taistolaishenkisen "änkyräblokin" piirissä ylläpidetty sosialisti.net jakaa puolueen kahteen valtablokkiin, SKP:n "enemmistösiipeen" ja Arhinmäkeä lähellä olevaan taistolaishenkiseen änkyräsiipeen.[5]
SKP:n enemmistösiipi
Vanhan SKP:n "enemmistösiiven" piiriin se lukee puoluetoimiston ja ammattiliittojen väen. Näiden ehdokkaina juntattiin läpi mm. JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen ja Metalliliiton työehtosihteeri Jari Myllykoski. [5]
Änkyräsiipi eli taistolaissiipi
Vuoteen 2011 asti Vasemmistoliiton kansanedustajia entisiä taistolaiskommunisteja olivat Jaakko Laakso, Esko-Juhani Tennilä ja Mikko Kuoppa, vaaleissa 2011 pudonneet[6] Pentti Tiusanen ja Veijo Puhjo sekä taistolaishenkisenä pidetty änkyrä Jyrki Yrttiaho.[7]
Sosialismi.netin mukaan Arhinmäki, Pia Lohikoski, Reko Ravela ja Dan Koivulaakso ovat "samaa sarjaa" ja enemmistosiipi arveli Lohikosken perivän eduskunnasta luopuvan ex-taistolaisen Jaakko Laakson äänet. [5]
Enemmistösiipi junttasi vuoden 2010 puoluekokouksessa änkyräsiiven väkeä (mm. Lohikoski ja Reko Ravela) vastaan. Ravela hävisi pääsihteerivaalin. Lohikoski hävisi puoluevaltuuston puheenjohtajavaalin mutta hänet valittiin 1. varapuheenjohtajaksi, joten "enemmistösiipi" junttasi sääntömuutoksen, jolla varapuheenjohtajat pudotettiin työvaliokunnasta ja puoluehallituksesta. Junttaajat myös levittivät "tietoa" Lohikosken taustasta uudessa SKP:ssä (Yrjö Hakanen). Änkyräsiipi pelkää myös, että Risto Kalliorinne haastaa Arhinmäen. [5]
Enemmistön edustaja nimittelee änkyräsiipeä: "vasuria tylsyytensä karkoittamiseksi leikkivien, keskiluokkaisten kakaroiden". [5]
Hallitusneuvottelujen 2011 keskeisimmiksi neuvottelijoiksi Arhinmäki otti taistolaiset Jaakko Laakson ja Pentti Tiusasen sekä taistolaishenkisenä[8] pidetyn Jyrki Yrttiahon, vaikka Tiusanen putosi ja Laakso jättäytyi eduskunnasta. [9]
Änkyrät
Yllä kuvatussa jaossa sana "änkyräsiipi" on laajassa merkityksessä. Suppeammassa merkityksessään se tarkoittaa vain edellisen äärisiipeä, johon usein lasketaan taistolaiset.
Vasemmistoliitto erotti heinäkuussa 2011 hallitusta vastaan äänestäneet 2 kansanedustajaa: Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho. Oman eduskuntaryhmänsä nimeksi he kaavailivat "Vasemmistoryhmä" kuten 90-luvulla erotetuilla ex-taistolaisilla. [10]
Kaksikko sanoo erottamisen johtuneen siitä, että he pitivät kiinni Vasemmistoliiton vaalilupauksista. 13.5.2011 puheenjohtaja Arhinmäki oli sitä mieltä, että Euroopan vakausmekanismia ei tule perustaa, ja nyt hallitusojelmassa sanotaan Mustajärven mukaan, että vakausmekanismi on välttämätän, mikä olisi "hurja muutos vasemmistoliiton linjassa". Kaksikko syyttää hallituksen EU- ja eurolinjauksia liittovaltiokehityksen kiihdyttämisestä. Osasyy on kuulemma siinä, että "talousosaaminen on vasemmistoliitossa luvattoman heikkoa", Mustajärvi kertoo. [10]
"Me emme esimerkiksi rieku, että katsokaapa, miten kreikkalaiset ovat eläneet yli varojensa", he kuvaavat eroaan perussuomalaisista: heistä siinä vika oli mm. pankeissa." [10]
Vaalirahoitusskandaaleja
"Suomen kaikkien aikojen suurin vaalirahaskandaali oli se, että" Vasemmistoliiton edeltäjä SKP "sai ottaa vuosikymmeniä rahaa Neuvostoliitosta". Tämä Suomen rikkain puolue menetti omaisuutensa "kasinopeleissään" 1980-luvun lopulla. [11]
Helsingin Sanomien toimittaja Hanna Kaarto arvioi, että vasemmistopuolueet eivät uskaltaneet kritisoida eduskunnassa Keskustan Nuorisosäätiö-väärinkäytöksiä (vaan keskittivät huomionsa Kehittyvien maakuntien Suomi -yhdistykseen), koska ovat itse syyllistyneet samanlaisiin väärinkäytöksiin säätiölakia vastaan. [12]
Paavo Arhinmäki ohjasi nuorten rahat itselleen
Hebe-säätiö on tukenut Vasemmistonuoria sadoillatuhansilla euroilla 2000-luvulla. Siviilioikeuden professori Jukka Mähösen mukaan tämä on tapahtunut säätiön sääntöjen vastaisesti, mikäli tukea on mennyt vaalikampanjointiin. [13][14] PRH moitti säätiötä siitä, että se oli jakanut rahat yleisavustuksina[15]. Oikeusasiamiehelle tehtiin kaksi kantelua PRH:sta, koska Paavo Arhinmäki toimi samanaikaisesti Hebe-säätiössä ja Vasemmistonuorissa ja säätiö tuki Arhinmäkeä 7000 eurolla Vasemmistonuorten kautta, mutta silti PRH kohteli Hebe-säätiötä lempeämmin kuin Keskustan Nuorisosäätiötä.[16]
Jäsenetkään eivät hyväksy vasemmiston ay-tukea
35 % ammattiliittoihin kuuluvista ja 35 % koko kansasta hyväksyy vasemmistopuolueiden ammattiliitoilta saaman vaalirahoituksen, suurin osa kummistakin suhtautuu tukeen kielteisesti.[17]
Myöhemminkin työntekijöiden ay-jäsenmaksuista Sdp:lle ja Vasemmistoliitolle siirretyt rahat herättivät pahennusta. Esimerkiksi vuonna 2007 pelkästään Sdp:lle annettiin noin 400 000 euroa, josta 113 000 tuli JHL:ltä [18]. Kyselyssä 77 % ja 68 % kansasta hyväksyi kansalaisten ja yritysten tuen puolueille mutta vain 44 % ja 25 % ay-liikkeen ja valtionyritysten tuen puolueille[19].
Abortti
Vasemmistoliitto ei vastustanut kristillisdemokraattien hallitusohjelmaan vaatimaa kirjausta aborttilainsäädännön uudelleentarkastelusta toisin kuin vihreät.[20]
Hallitus 2011
Vasemmistoliiton Jussi Saramo kehui kesäkuussa 2011 tehtyä 6 puolueen hallituksen ohjelmaa vasemmistolaisimmaksi sitten 1970-luvun mutta Armi Lindell tyrmäsi ohjelman: "Ne kaikkein heikoimmat, sairaimmat ja köyhimmät saivat käteen mädän lahnan" ja Anna Kontula sanoi, että puolueen ei pitäisi osallistua hallitukseen. [21]
Kannattajat
Vasemmistoliiton kannattajista 21 % on tehnyt "Itselle vastenmielisten ihmisten julkinen nimittely tai loukkaaminen". Vain vihreillä luku on suurempi (25 %), kolmantena Sdp (20 %).[22]
Viitteet
- ↑ Vasemmistoliiton historiaa, Vasemmistoliitto.fi 17.5.2005. "Vasemmistoliiton perustajia olivat Suomen kansan demokraattinen liitto (SKDL), Suomen kommunistinen puolue (SKP) ja Suomen naisten demokraattinen liitto (SNDL). Vasemmistoliitto perustettiin 28. - 29.4.1990 Helsingissä Kulttuuritalolla ja Jäähallissa pidetyssä kokouksessa. SKDL, SKP ja SNDL sulauttivat toimintansa uuteen puolueeseen. Näiden järjestöjen yhteisesti nimittämä "johtoseitsikko" valmisteli peruvaa kokousta yhdessä noin satahenkisen valtuuskunnan kanssa."
- ↑ Vasemmistoliiton periaateohjelma, Vasemmistoliitto 16.6.2007
- ↑ Kyselytulokset, TALOUSTUTKIMUS OY (Telebus vko 17A-19A/2010), 18.5.2010, Yle.fi
- ↑ Moilanen, Anne: Kadonnutta Marxia metsästämässä. Ylioppilaslehti 1/2004. linkki
- ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 Vasemmistoliiton puoluekokous: “Ay-juntta halusi hallituskelpoisen puoluejohdon”, Sosialismi.net 28.7.2010 (luettu 27.8.2010)
- ↑ http://yle.fi/uutiset/teemat/vaalit_2011/2011/04/tiura_vayrynen_ja_linden_putosivat_2522613.html
- ↑ Taistolaiset katoavat poliittiselta kartalta, Helsingin Sanomat 18.11.2010
- ↑ Taistolaiset katoavat poliittiselta kartalta, Helsingin Sanomat 18.11.2010
- ↑ "Arhinmäen ankkurit", politiikan toimittaja, entinen Väli-Suomen median varapäätoimittaja Kari Valtonen, Tamperelainen 28.5.2011
- ↑ 10,0 10,1 10,2 "Kahden toverin oppositio", Suomen Kuvalehti 34/2011, sivu 20
- ↑ Skp:n saama itäapu on historian suurin vaalirahaskandaali, Helsingin Sanomat 30.10.2010, Unto Hämäläinen
- ↑ Vasemmistokin osaa maan tavat, HS.fi 2.10.2009
- ↑ Vasemmistopuolueetkin saaneet säätiöiltä epäilyttävää rahoitusta, HS.fi 2.10.2009
- ↑ Myös Vasemmistonuoria tukenutta säätiötä huomautettu, Yle.fi 29.09.2010
- ↑ Poliisi tutkii Nuorisosäätiön vaalipuuhia, STT 07.01.2010
- ↑ "Nuorisosäätiötä kohdeltiin eri tavalla kuin Urheilusäätiötä", MTV3.fi 01.10.2010
- ↑ "Kansa ei innostu vasemmiston ay-tuesta", Helsingin Sanomat 16.8.2009
- ↑ HS 18.6.2009
- ↑ Kaksi kolmesta suomalaisesta haluaa puoluerahoituksen täysin avoimeksi, HS 1.9.2009
- ↑ Kristilliset runnoi hallitusohjelmaan aborttipykälän, Aamulehti.fi 17.6.2011
- ↑ Arhinmäelle sapiskaa: ”Köyhille mätä lahna”, Uusi Suomi 18.6.2011
- ↑ HS-gallup: Keski-ikäiset hyväksyvät kuolemantuomion, HS.fi 5.11.2011, 4. viimeinen kysymys, puolueet valikosta
