Ympäristönsuojelu

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta Saasteet)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Teemoja

Ympäristönsuojelu: ilmansaasteet tappoivat vajaat 5 miljoonaa ihmistä vuonna 2017, esiturvan puute ja lyijy kumpikin yli miljoona ihmistä ja ilmastonmuutos ehkä 150 000 vuonna 2017, esitti Elsevierin julkaisema tutkimus.[1]

Talouskasvu ja ympäristö

Taloustieteen emeritusprofessori Wolfkang Kasper kirjoittaa: "over the past 60 years, world economic output per capita has risen 3.5 times, and has been accompanied by improving health, education, longevity and environmental amenity, as well as by great reductions in working hours and absolute poverty. - - What fundamentally matters for growth is sound institutions and policies, in particular secure property rights, limited government and economic freedom, which facilitate entrepreneurial endeavour." [2]

Hänen mukaansa vain rikkaat ja kasvavat taloudet käyttävät resursseja ympäristövahinkojen korjaamiseen ja luonnonsuojeluun, ja Diamondin virheellinen ajattelu voimistaa valtion interventioita, jotka vahingoittavat köyhiä ja tulevia sukupolvia. [2]

Jared Diamond on Kasperin mukaan maantieteilijä, fysiologi ja "World Wildlife Fund associate", eikä ymmärrä taloudellisia prosesseja vaan kirjoittaa mm. "Socially stratified societies consist of farmers, who produce food, plus non-farmers who … are in effect parasites on farmers." "Onko 98 % amerikkalaisista parasiitteja?" Kasper kysyy. [2]

Kasvussa ihmiset hyväksyvät ympäristöpanostukset

HS:n mukaan Kiinan johto voi parantaa ympäristöä vain talouden kasvaessa. Kasvun hiipuessa kansa alkaa protestoida, joten silloin kasvua on saatava vaikka käynnistämällä saastuttavimmat yritykset. Kasvu antaa johtajille enemmän pelivaraa.[3]

Päästöjen väheneminen

Teollisuuspäästöt ovat vähentyneet Suomessa niin paljon, että äidinmaidon dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ovat pudonneet 85 %.[4]

Ekologinen jalanjälki keskimäärin kutistui vuosina 1993–2009 niissä 24 maassa, joissa kansantuote oli yli 30 000 dollaria/asukas. Nopeimmin jalanjälki kasvoi melko köyhissä maissa.[5]

Tästä erosta osa johtuu siitä, että rikkaiden maiden tuotteita tuotetaan köyhissä maissa. Toisaalta ekologinen jalanjälki ei ota huomioon talouskasvun pitkällä tähtäimellä ympäristölle tuottamia hyötyjä.

Joet olivat ennen hyvin saastuneita

Vantaanjoki oli 1950-70-luvuilla terveydelle haitallista, suorastaan löyhkäävä viemäri, bakteeripuuro. Siitä vedenpuhdistuslaitoksen kautta otettu Helsingin käyttövesikin haisi, samoin ruoka, pyykit ja pesuvesi. Sittemmin veden laatu on parantunut mm. viemäröinnin parantuessa; jo 1980-luvulla joen kalat alkoivat kelvata ravinnoksi. [6]

Nykyään uimakelpoinen Tampereen Pyhäjärvi ja lohijoeksi palannut Turun Aurajoki olivat murheellisessa kunnossa silloin, kun Suomi oli paljon köyhempi. [7]

Kemikaalit

Edward Goldsmith väitti vuonna 1997 kaikkien syöpien johtuvan kemikaaleista ja syöpäkuolemien olevan kasvussa. Kuolleisuus muihin kuin tupakasta johtuviin syöpiin on kuitenkin laskenut tasaisesti, 15 % vuosina 1950-1997. Luomuparsakaali ja kahvi ovat aivan yhtä täynnä syöpiä aiheuttavia aineita kuin keinotekoiset kemikaalitkin: molemmat aiheuttavat syöpiä suurina annoksina ja ovat yhtä turvallisia pieninä annoksina. [8]

Hyödyllisille kemikaaleille vaaditaan satakertaisia turvamarginaaleja ja silti niitä pelätään. Alkoholin vastaava suurin sallittu vuorokausiannos olisi jälkiruokalusikallinen olutta. Toksikologian emeritusprofessori Jouko Tuomiston mukaan alkoholin positiivisia puolia puolustellaan paljon herkemmin kuin kemikaalien. Lisäksi se on usein väkivallan ja perheiden hajoamisen syy. [9]

Happosateet

1980-luvun alussa happosateet olivat suosituin ekokatastrofiperustelu. Puut kuitenkin toipuivat tästä ja 1980-luvullakin puuston biomassa kasvoi Euroopassa. Samanlainen oli tulos Amerikassakin: 700 miljoonan dollarin ja 10 vuoden virallinen tutkimus osoitti, että ei ollut mitään todisteita happosateiden aiheuttamasta yleisestä tai erityisestä metsätappiosta USA:ssa eikä Kanadassa. Kysyttäessä eräs tutkijoista myönsi, että olisi ollut kova poliittinen paine kertoa ympäristökatastrofista piittaamatta tosiasioista. [8]

Sosialismin tuhoja

Sosialistinen suunnitelmatalous käyttää resursseja tehottomasti ja siksi aiheuttaa moninkertaisesti enemmän ympäristöongelmia elintasoyksikköä kohden. Ongelmaa lieventää se, että sosialismi laskee elintasoa. Siksi jotkin yksittäistapaukset saattoivat olla sosialismissa satunnaisesti paremmassa kunnossa mutta pääsääntöisesti sosialismi tuotti kammottavia ympäristötuhoja Aral-järven kuivumisesta happosateiden mustaan kolmioon, unohtamatta maailman pahimpia ydinkokeita.

Osmo Soininvaaran mukaan vapautuminen sosialismista vähensi uusien EU-maiden päästöjä niin nopeasti, että niitä ei sopinut ottaa samaan kuvaajaan vanhojen EU-maiden kanssa.[10]

Professori Paul Lillrank oli vasemmistolainen kunnes pyöräillessään sosialistisessa Puolassa näki järjestelmän aiheuttamia tuhoja kuten saastuttavia tehtaita. [11]

Sixten Korkmanin mukaan "sosialisti­maissa tehtiin suurempia rikoksia ympäristöä vastaan" kuin länsimaissa, ja kapitalismin ympäristöongelma on lähinnä sen kyvyssä luoda vaurautta. Markkinatalous on Korkmanin mukaan välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjunnassa, kunhan päästöt hinnoitellaan.[12]

Musta kolmio - sosialismin happosateet

Termi musta kolmio otettiin 80-luvulla käyttöön tuolloisten sosialistimaiden Puola, Tšekkoslovakia ja DDR rajoilla olevasta alueesta, jossa näiden maiden ruskohiilivoimaloiden sekä kemian- ja metallitehtaiden keskittymä "myrkytti asukkaita ja luontoa vuosikymmeniä". "Taivaalta satoi toisinaan silkkaa happoa! Pisarat syövyttivät läiskiä koivujen ja pyökkien lehtiin - - metsien kuoltua kotitaloudet kärsivät vesipulasta".[13] Eräskin lastenlääkäri kertoi, että neljännes hänen potilaistaan kärsi hengitystiesairauksista ja astmasta. Ei-sosialistisissakin Euroopan maissa oli samansuuntaisia haittoja, mutta päästöt rajoitettiin turvallisemmalle tasolle julkisen mielipiteen vaikutuksesta. [14]

Pääsiäissaaret

Pääsiäissaarten tuhon on katsottu johtuneen omistusoikeuden puutteesta: kun kuka tahansa sai kuluttaa niitä, ei ollut omistajaa, joka olisi voinut hyötyä puuston kestävästä käytöstä.[15]

Lihansyönti on rajoitettuna eettistä?

Vasemmistoliberaalin Guardian-lehden punavihreä ekointoilijatiedetoimittaja George Monbiot muutti mielipiteensä faktojen edessä: lihansyönti onkin eettistä, koska eläimet syövät alueilta, joilla ei voisi viljellä ihmisille.[16] Lihansyönti siis vähentää kasvihuonepäästöjä ja ruokapulaa - mutta varmaankin vain jos syödään sopivaa lihaa ja sopiva määrä, ja etenkin suurkuluttajien olisi eettistä vähentää huomattavasti.

Jos kaikki yhdysvaltalaiset luopuisivat eläinruoasta, ilmastopäästöt vähenisivät 2,6 % eli 28 % ruoantuotannon osalta mutta ihmiset kärsisivät tärkeiden ravinteiden vajeista ja saisivat liikaa energiaa, PNAS-lehdessä julkaistu mallinnus osoittaa. Vaikka eläinpäästöt ovat 49 % maatalouspäästöistä, vähennys olisi siis vain 28 %, koska pitäisi tuottaa toisin enemmän sivutuotteita, esimerkiksi keinolannoitetta lannan loppuessa, ja kasvinviljelyn sivutuotteena syntyvää ihmiselle kelvotonta rehua ei voisi enää hyödyntää eläintuotannossa. Mallissa maatalouseläimistä luovuttaisiin täysin.[17] Täyden veganismin hyöty on siis luultua pienempi.[18]

Jos vain vähennettäisiin eläinruoan osuutta ravinnossa, saavutettaisiin huomattava osuus tuosta 2,6 prosentista paljon pienemmällä osuudella haitoista.

Bioenergia

Biopolttoaineet

EU:n biopolttoainepolitiikan ansiosta ilmakehään saattaa päästä 1,5 miljardia tonnia kasvihuonekaasupäästöjä, enemmän kuin edes öljystä. Kun maissia, vehnää ja palmuöljyä alettaisiin tuottaa bensiiniin lisättäväksi, muista maanosista vallattaisiin lisää peltomaata ruoantuotantoon, kertoo EU:n oma raportti, jonka virkamiehet yrittivät salata. [19]

Mikäli markkinat saisivat ratkaista, noin tehottomia tuotantotapoja ei käytettäisi.

Biomassa

Biomassan polton päästöt kehitysmaissa ovat paljon pahempia kuin fossiilisen energian (esim. maakaasu tai bensiini) päästöt. Puu, risut, eläinten lanta ja puuhiili ovat huonosti palavia, palavat siksi alhaisessa lämpötilassa epätäydellisesti, mikä tuottaa häkää, nokea ja syöpää aiheuttavia pienhiukkasia. Nämä myrkylliset savukaasut ovat maailman yleisimpiä tappajia. [20]

Seurauksia ovat keuhkokuume, keuhkosyöpä, keuhkoahtaumatauti ja sydänsairaudet, samat kuin tupakasta. Ruoanlaitto tappaa useampia kuin malaria: 2 miljoonaa vuodessa, lisäksi kymmenet miljoonat sairastuvat. Myös ulkoilma huononee ja noki ja metaani lämmittävät ilmastoa. Kuolemien määrä lisääntynee vuoteen 2030 asti. [20]

Puun pienpoltto tuottaa eniten pienhiukkasia

Pienhiukkaset tappavat Suomessa 1800 ihmistä vuosittain ja sairastuttavat kymmeniätuhansia, tulevaisuudessa enemmän bioenergian käytön lisäämisen vuoksi, koska se johtaa pienten energialaitosten lisääntymiseen. Näissä poltto on huonompaa kuin suurissa ja siksi pienhiukkaspäästöt lisääntyvät. Puun pienpoltto on tieliikenteen pakokaasujakin pahempi pienhiukkaslähde, joskin eteläisessä Suomessa puolet saasteista tulee ulkomailta.[21][22]

Euroopassa polttamisen tuottamat pienhiukkaset tappavat 400 000 ihmistä vuodessa. Tshernobylin ydinvoimaonnettomuus aiheuttaa maailmanhistoriassa yhteensä arviolta 5 000 kuolemaa, eikä Tshernobylin toistuminen ole luultavaa. Energiatalouden professori Sannan Syri pitää siksi fossiilisten polttoaineiden ja puun laajaa polttamista suurena ongelmana.[23]

Pääkaupunkiseudulla puun pienpoltto tuottaa 40 % pienhiukkasista joulu-helmikuussa ja 20 % syys-lokakuussa, pientaloalueilla enemmän. Liikenteen pakokaasut tuottavat 25 % paitsi kesälomakaudella. (2008)[24] 2000-luvun aikana puun pienpoltto on lisääntynyt lähes 50 prosentilla. Siitä on tullut merkittävä pienhiukkaspäästöjen lähde.[25]

Pienhiukkaset

(ks. myös yltä)

Pienhiukkaset aiheuttavat 50 - 80 % ympäristön terveysriskeistä. Hiukkaspäästöt tappavat vuodessa 2 000 suomalaista. Toiseksi pahin ilmansaastetappaja Euroopassa on passiivinen tupakointi ja kolmas (maaperässä luonnollisesti olevasta uraanista tuleva) radon, ehkä myös liikennemelu. Pienhiukkaset syntyvät fossiilisista ja uusiutuvista polttoaineista.[26] Tshernobylin ydinvoimaonnettomuus aiheuttanee 4 000 kuolemaa ikuisuuden aikana, polton pienhiukkaset 400 000 kuolemaa joka vuosi pelkästään Euroopassa.[23]

Kolmannes pienhiukkaskuolemista Suomessa johtuu puun poltosta saunoissa ja takoissa. Liikenne ja etenkin kemikaalit ovat paljon pienempiä riskejä kuin pienhiukkaset. Pienhiukkaskuolemat eivät erotu muista sydän- ja syöpäkuolemista.[27]

Kynttilän terveyshaitat ovat samaa luokkaa kuin tupakoinnin.[28] Kynttilä tuottaa minuuteissa huoneilmaan 300 000 hiukkasta kuutiosentille, yli 7 kertaa sen, mitä on Tanskan vilkkaimmalla kadulla. Ulkona lyhdyssä ikkunan takana kynttilä on turvallinen.[29]

Vuonna 2010 ulkoilman pienhiukkaset tappoivat 3,15 miljoonaa ihmistä ja sisäilman pienhiukkaset (syynä mm. liedet ja lämmityslaitteet) toiset yli 3 miljoonaa, alailmakehän otsoni 150 000. Pienhiukkasen raja on 2,5 mikrometriä.[30]

Takat, saunat ja vastaavat tappavat siis arviolta 10 000 - 100 000 kertaa sen mitä ydinvoima. Kerroin olisi miljoonia, jos ydinvoimassa olisi aina ollut nykystandardit. Nyt siis turvastandardit maksavat ihmiskunnalle liian monta miljardia euroa pelastettua 0,01 ihmishenkeä kohden. Pienhiukkasia vähentämällä voisi pelastaa paljon enemmän jo miljoonalla eurolla.

Maatalous, jätevedet ja Itämeri

Maatalous tuottaa 67 % Suomen fosforipäästöistä, seuraavina haja-asutus 8,5 % ja metsätalous 5,6 %[31].

Vuonna 2010 otsikoihin nousi vuoden 2003 jätevesiasetus: haja-asutusalueillakin pitäisi puhdistaa jätevesiä 2,5 miljardia euroa maksavilla toimilla, jotka vähentäisivät typpipäästöjä 1 % ja fosforipäästöjä 7 %[31][32]. Ympäristötalouden professori Markku Ollikainen kritisoi kirjassaan Itämeren tulevaisuus (Gaudeamus 2010) sitä, miten tehottomasti ympäristönsuojelutoimet hoidetaan[31]. Rahat riittäisivät hyvin, jos niitä ei käytettäisi näin tehottomasti[31]. Jätevesien puhdistuskustannukset ovat moninkertaisia maatalouteen verrattuna[31].

Suuri ongelma on siinäkin, että köyhät maat kuten Venäjä ja Puola eivät ole yhtä kiinnostuneita ympäristön tilasta kuin rikkaat maat[31]. Tästä syystä Suomen ja Ruotsin kannattaa maksaa myös näiden maiden puhdistustoimista, vaikka se tuntuisikin epäreilulta[31].

Suomen sisällä tehokkaimmat keinot olisivat päästöjen haittamaksut sekä päästökauppa[31]. Tällöin puhdistustoimet ohjautuisivat sinne, missä päästöja vältetään halvimmalla[31].

Ympäristön arvo

Saksan keskuspankin toimitusjohtaja Pavan Sukhdevin "The Economics of Environment and Biodiversity" (TEEB) -tutkimusryhmä on laskenut EU:n komissiolle ympäristön tuottamia suoria taloudellisia hyötyjä[33] (esimerkiksi mehiläisten suorittama pölytys 153 miljardia euroa vuodessa[34]). Tämän päälle pitäisi laskea vielä ihmisten luonnonarvostus - esimerkiksi yhdysvaltalaiset ovat käyttäneet huomattavia summia "taloudellisesti arvottoman" kaljupääkotkan suojelemiseen[33].

Tuhoilla pelottelu

Kun luonnonvarat eivät ehtyneetkään vaan niiden riittävyys on parantunut huomattavasti vuosikymmenten mittaan, ympäristöliike käänsi painopisteen väitteisiin ympäristön huononemisesta. [8]

Aktivismin virheitä

Biopolttoaineet kallistivat ruokaa globaalisti. EU:n hehkulamppukielto sivuutti jäsenmaiden erilaiset lämmitystarpeet ja korvaavien elohopealamppujen ympäristöhaitat. [35]

Suomen luonnonsuojeluliitto ym. vastustavat jätevoimaloita, vaikka niiden hiukkaspäästöt puhdistetaan 5 kertaa ja rikkipäästöt 17 kertaa paremmin kuin hiilivoimaloissa. Ympäristöneuvos Esa Tommilan mukaan tämä on vakava virhe, joka näkyy kaatopaikoilla. [35]

Ympäristöneuvos Esa Tommilan mukaan ydinvoima on Suomessa hyvällä tolalla, sen haitat ovat suhteettoman vähäisiä verrattuna ilmastonmuutoksen haittoihin ja ydinvoiman lisärakentamisen estäminen käytännössä lisää fossiilisten käyttöä ja ilmastonmuutosta. [35]

Ilmastonmuutos

The Economist totesi vuonna 1997, että ilmastonmuutoksen kohdalla ei vielä tiedetä tutkimusten lopputulosta mutta vuonna 1975 meteorologit olivat lähes yksimielisiä siitä, että viilenemistrendi vähentää maataloustuotantoa vuosisadan lopulla. Lisäksi ensimmäiset ilmastonmuutoksesta varoittaneet tiedemiehet valittivat myöhemmin hysterian olevan liioittelevaa epävarmoihin tosiasioihin nähden. [8]

Aavikoituminen

Vuonna 1984 YK väitti aavikoitumisen nielevän 21 miljoonaa hehtaaria joka vuosi. Sittemmin on osoitettu väite täysin vääräksi: aavikko ei kuitenkaan ole nettona edennyt ollenkaan eikä etene. [8]

Vuonna 1992 Al Gore kertoi Amazonin tuhoutuvan 80 miljoonalla hehtaarilla vuodessa. Todellinen nopeus on 10 mha/v.

Metsätalous: erämaametsät, liito-oravat, ekokatastrofit

Metsäntutkimuslaitoksen emeritustutkija Simo Hanneliuksen mukaan avohakkuut ovat luonnonmukaisia, koska ne mukailevat metsäpaloa ja siitä syntyvää tasaikäistä metsää, ja ne myös auttavat valoa kaipaavia lajeja päiväperhosista ja kukkakedoista mustikoihin ja pioneerikasveihin, kuten jäkäliin. "Ympäristöpopulistien" luomat uhkakuvat eivät vastaa tutkimustuloksia. Hän vertaa avohakkuukohua siihen, miten Keski-Euroopan metsäkuolemat, erämaametsätaistelut, liito-oravan sukupuutto, Itä-Lapin rikkilaskeuma, metsämaan muokkauksesta syntyvät raskasmetallipäästöt ja metsätaloudesta johtuvat ekokatastrofit osoittautuivat pian "myrskyiksi vesilasissa".[36]

Muita

Myös norsujen sukupuutto, Ebola-virus, hullun lehmän tauti ja sukupuolihormonien tapaiset kemikaalit olivat suosittuja pelottelunaiheita 1900-luvun lopulla: ikäviä trendejä liioiteltiin. Itse asiassa pari vuotta myöhemmin norsujen todettiinkin tarvitsevan ehkäisyä. Faktat eivät olleet muuttuneet mutta uutisointi oli. [8]

DDT on ollut ainoa oikeaan osunut ympäristöhuoli 1900-luvun loppukolmanneksella. Kaikki muut ovat olleet virheellisiä tai rankasti liioiteltuja. [8]

Yleistä

The Economist -lehden mukaan ylipessimistinen ympäristöalarmismi tappaa, haittaa ympäristöä ja kehitysmaiden asukkaita sekä luo pessimismiä ja fatalismia sen sijaan, että se rohkaisisi toimimaan ongelmien pienentämiseksi. Lehden mukaan ympäristöliikkeen pitäisi toivottaa myös optimistit tervetulleiksi parantamaan ympäristöä talouden ja tekniikan keinoin. Sen sijaan alarmismi on synnyttänyt fasistista vapaudenvastaisuutta, jopa lisääntymisvapauden vastustamista. [8]

"Todellisuudessa toistamme kritiikittömästi viherpelottelua. Muistatko maapallon viilenemisen, happosateet, sen että Amazonin sademetsät on hakattu vuoteen 2 000 mennessä? Kaikki aikansa epämiellyttäviä totuuksia", kirjoitti Eero Iloniemi Nykypäivä-lehdessä toukokuussa 2007. "Vielä viime vuonna merenpinta oli nousemassa metrillä, nyt enää 40 sentillä. Pelottelijat kuittaavat väitteen toteamalla, että eroista huolimatta suunta on sama. Totta, mutta kun lukee raportit, huomaa kauhukuvien lieventyvän niiden tarkentuessa."

Vapaasana.net-lehden mukaan samalla perusteella maahanmuuton vastustajilla olisi oikeus pelotella ihmisiä aktivoitumaan liioittelemalla maahanmuuton haittoja. [37]

Muita

Lajittelu

Biojäte on ilmeisesti tehokkaampaa polttaa kuin kompostoida (ei koske kotikomposteja?)[38].

Kaupungistuminen on ekotehokasta

Jukka Heinosen tutkimuksessa suurempi asukastiheys johti korkeampaan hiilijalanjälkeen. Ilmatieteenlaitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrelsin mukaan "Suuri asukastiheys on ekotehokasta" ja Heinonen vain luuli korrelaatiota syy-seuraussuhteeksi. Esimerkiksi rikkaimmat ihmiset asuvat kaupungeissa ja pääkaupunkiseudun korkea kivihiilenkäyttö on energiayhtiön polttoaineen valinta eikä asumistiheyden vika. Sen sijaan alueellinen hajautuminen voi tehdä sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamisen tarpeettoman kalliiksi. [39]

Osmo Soininvaara esittää suunnilleen samaa. Lisäksi hänen mukaansa Heinosen laskutavalla sähkölämmitys olisi kaukolämpöä ekologisempaa, vaikka se oikeasti on kuusi kertaa haitallisempaa. Soininvaaran mukaan Heinosen tutkimus on pahasti viallinen. [40]

Pakkaukset ovat jopa hyväksi ympäristölle

Tutkimusten mukaan pakkaaminen on hyväksi ympäristölle, jos se vähentää hävikkiä. MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuren mukaan sopiva pakkaus säilyttää tuotteen käyttökelpoisena ja auttaa kuluttajaa käyttämään tuotteen loppuun, niin ettei hävikkiä tule. Pakkaus vähentää myös kuljetuksen ja kaupan hävikkiä. [41]

Ruokaa heitetään roskiin kotona kaksi kertaa enemmän kuin kaupassa (120 - 160 miljoonaa kiloa, kaupassa 65 - 75 miljoonaa kiloa). [41]

Pakkauksen ympäristökuorma on 2 %

Pakkaukset aiheuttavat elintarvikkeiden ympäristökuormasta vain 2 %, ja puolet pakkaamisesta on elintarvikkeiden ja juomien pakkaamista. Suomessa 95 % pakkauksista käytetään uudelleen pakkauksina tai raaka-aineena. [41]

Biopakkaus on epäekologinen?

Kun huomioidaan maissin tuotantoketjun vaikutukset, luonnon raaka-aineista valmistettu polylaktipakkaus (PLA) saattaa olla ympäristölle perinteistä haitallisempi. Muutenkin ekologisin pakkausmateriaali on se, joka suojaa tuotteen parhaiten - usein jokin yhdistelmä. Lisäksi eri kierrätyskeinojen tai sekajätteeseen heittämisen erot ovat yllättävän pieniä suhteessa tuotteen ympäristökuormaan. [41]

Sata muovikassia aiheuttaa 1-3 sentin ilmastohaitan

Muovikassi on tutkimustiedon valossa ekologisin ostoskassi, mutta sen jättäminen luontoon on haitallista. Tanskalaistutkimuksen mukaan luomukangaskassi on 2400 kertaa huonompi kuin muovikassi, kangaskassi 840 kertaa, paperikassi 11 kertaa. Suomalaistutkimuksessa kangaskassin kerroin oli yli 250.[42]

Muissakin tutkimuksissa sekä kertakäyttöiset että etenkin uudelleenkäytettävät muoviset ostoskassit ovat pärjänneet yleensä hyvin. Tanskan ympäristöhallituksen tutkimuksessa (2018) luomupuuvillakassia piti käyttää 20 000 kertaa, paperikassia 43 kertaa ja kierrätettyä PET-muovikassia 84 kertaa, jotta sen ympäristövaikutukset olisivat yhtä vähäiset kuin tavallisen LDPE-muovipussin.[43]

Vaikka ostoskassien käytön, valmistuksen ja hävityksen ympäristövaikutukset ovat merkityksettömän pieniä, kansalaisten keskuudessa asiasta on huomattavaa epävarmuutta, minkä vuoksi Suomen ympäristökeskus julkaisi OPTIKASSI-tutkimuksen, joka vahvisti asian ja osoitti yhden kassin hiilipäästöksi 15–48 grammaa. Biohajoava muovikassi todettiin huonoimmaksi vaihtoehdoksi.[44]

Sentin sadasosalla (tai kolmella) voi ostaa päästökiintiön, joka korvaa muovipussin hiilijalanjäljen (15 - 48 g CO2[44]). Päästötonnin kiintiöhinta oli 6 euroa keväällä 2012. Muiden ympäristövaikutusten osalta kangaskassi sijoittuu parhaaksi uusiutuvan energian käytön osalta ja huonoimmaksi vedenkäytön osalta riippuen, vaikka sitä oletetaan käytettävän 100 kertaa. Maankäytön osalta se on toiseksi huonoin ja biohajoava muovikassi huonoin; biohajoava kassi on myös ilmastovaikutukseltaan huonoin, kierrätysmuovikassi paras[44].

Ajoittain käynnistetään muovikassien vastaisia kampanjoja, vaikka muovikassit ovat ekologisempia kuin kangaskassit, itse asiassa kaikkein epäekologisimpia, jos huomioidaan kierrätysmuovikassien osuus.

K-kauppojen muovikasseista 80 % valmistetaan kierrätysmuovista. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tuomas Mattila sanoo, että Suomessa muovipussit päätyvät harvoin kaduille tai ojiin, yleensä roskapusseiksi tai koteihin. Ohuesta kierrätysmuovista tehdyt pussit ovat kuitenkin paras roskapussivaihtoehto.[45]

Merten muovisaaste tulee 10 Aasian ja Afrikan joesta

Yli 90 % merten muovisaasteista tulee kymmenestä Aasian ja Afrikan joesta.[46]

Pelottelujärjestöt

Toksikologian emeritusprofessori Jouko Tuomiston mukaan pelottelujärjestöt ja osa mediaa keskittyvät helppoihin ja vähemmän haitallisiin vihollisiin kuten ruoan lisäaineet ja ympäristömyrkyt ja välttelevät vaikeampia asioita kuten alkoholia, joka on erittäin haitallista käyttäjälle ja koko yhteiskunnalle muun muassa terveys- ja väkivaltavaikutuksiltaan. [9]

Tehokas ympäristönsuojelu ja vesien rehevöityminen Suomessa

Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen korostaa, että ympäristöpolitiikan keskeinen periaate on kustannustehokkuus. Velvoitteet vähentää ympäristön kuormitusta tulee asettaa siten, että tavoite saavutetaan minimaalisin kustannuksin. Tämä takaa, että käytettävissä olevalla budjetilla "saavutetaan paras mahdollinen ympäristön tila". [47]

Ollikainen sanoo vesiensuojelun epäonnistuneen siksi, että on käytetty erittäin kustannustehottomia keinoja. Esimerkiksi haja-asutusalueiden jätevesiasetus ("paskalaki") on erittäin kustannustehoton. Tämä fosforinpoisto maksaa paljon enemmän kuin samansuuruisten vähennysten aikaansaaminen maataloudessa. Sen voisi kuitenkin tehdä tehokkaammin päästökaupalla: haja-asetukselle säädettäisiin jätevesimaksu, jonka välttäisi liittymällä viemäriverkostoon tai muuten investoimalla puhdistusteknologiaan. Näin saatavilla tuloilla tehostettaisiin jätevesipuhdistuslaitoksia, ne kun voivat tuottaa päästövähennyksiä halvemmalla ja varmemmin. [47]

Maatalouden ympäristötukeen onkin käytetty 300 miljoonaa euroa vuodesta 1995, lähinnä vesiensuojeluun, mutta sitä puolestaan ei ole kohdennettu peltolohkoihin, joilta ravinteita huuhtoutuu herkimmin. [47]

Loppuvuonna 2014 vielä 120 000 kiinteistöä oli vailla jätevesiasetuksen vaatimia toimia. Toimet maksaisivat arviolta yli puoli miljardia ja hyöty olisi kai enintään 60 tonnia fosforia. Sijoittamalla kipsiä sopiville pelloille saisi 55 miljoonalla eurolla pois 160 tonnia fosforia, siis yli kaksikymmenkertaisen ympäristöhyödyn sijoitukselle. [47]

Joissain Itämeren osissa rehevöitymistä aiheuttaa lähinnä fosfori, toisissa eniten typpi. Sisävesillä rehevöitymistä aiheuttaa fosfori. [47]

Ranskassa kaikki sektorit teollisuutta myöten maksavat vesiä kuormittavista päästöistä. Maksutuloilla vähennetään päästöjä mahdollisimman tehokkaissa kohteissa. [47]

Viitteet

  1. ↑ Bjorn Lomborg: Welfare in the 21st century: Increasing development, reducing inequality, the impact of climate change, and the cost of climate policies. Technological Forecasting and Social Change, Virhe: kelvoton aika, 156. vsk. Elsevier. Artikkelin verkkoversio.
  2. ↑ 2,0 2,1 2,2 Review of Jared Diamond's Collapse: How Societies Choose to Fail or Succeed, Wolfgang Kasper, professor of economics emeritus, 12.9.2005, koko artikkeli
  3. ↑ Ilmastojohtajaksi pyrkivälle Kiinalle on vaikea olla vihainen Helsingin Sanomat. 27.9.2020.
  4. ↑ TS: Myrkyt katosivat suomalaisäitien maidosta, Uusi Suomi, 3.2.2011
  5. ↑ Venter, Oscar et al.: Sixteen years of change in the global terrestrial human footprint and implications for biodiversity conservation. (kuvio 6 selitysteksteineen) NATURE COMMUNICATIONS, 23.8.2016, 7. vsk. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1038/ncomms12558}}||]}}].
  6. ↑ "Joki oli kauheimmillaan 1970-luvulla - Paikoin vesi luokitellaan nyt jopa hyväksi", Helsingin Sanomat 17.11.2011, sivu A14
  7. ↑ Degrowth ei ole ratkaisu, Esa Suominen, Vihreä lanka 28.9.2011
  8. ↑ 8,0 8,1 8,2 8,3 8,4 8,5 8,6 8,7 Plenty of gloom, The Economist, Dec 18th 1997
  9. ↑ 9,0 9,1 Alkoholin vaarallisuus on yhä tabu, HS Vieraskynä 22.6.2012, en­ti­nen tok­si­ko­lo­gian pro­fes­so­ri Jouko Tuomisto
  10. ↑ Päästökauppa toimii, Osmo Soininvaara 9.11.2011
  11. ↑ Professori: Porvarilliset arvot kunniaan, Verkkouutiset 10.11.2011
  12. ↑ Paljon parjattu kapitalismi voi auttaa ilmastokriisin ratkaisemisessa Helsingin Sanomat. 12.10.2021.
  13. ↑ "Saasteiden tappama metsä herää eloon Puolan ja Tšekin rajamailla", Helsingin Sanomat 5.7.2009
  14. ↑ [1]
  15. ↑ The Simple Economics of Easter Island: A Ricardo-Malthus Model of Renewable Resource Use, James A. Brander and M. Scott Taylor, The American Economic Review, Vol. 88, No. 1, (Mar., 1998), pp. 119-138, American Economic Association, luettu 05/08/2008, http://www.jstor.org/stable/116821
  16. ↑ I was wrong about veganism. Let them eat meat – but farm it properly, Guardian 6.9.2010 / George Monbiot
  17. ↑ Nutritional and greenhouse gas impacts of removing animals from US agriculture. Proceedings of the National Academy of Sciences, 13.11.2017, 114. vsk, nro 48. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1073/pnas.1707322114}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
  18. ↑ Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta (Pääkirjoitus) Tiede. joulukuu 2017.
  19. ↑ Raportti paljastaa EU:n biopolttoainepolitiikan karmivat virheet: päästöt lisääntyvät jopa 1500 miljoonalla tonnilla, CO2-raportti.fi/EurActiv 22.09.2010
  20. ↑ 20,0 20,1 Biomassan huonon palamisen takia kuolee joka vuosi kaksi miljoonaa ihmistä, Suomen Kuvalehti.fi 1.4.2012
  21. ↑ ”Risupaketti vaarantaa terveyden” – 1 800 ihmistä kuolee joka vuosi Uusi Suomi. 9.2.2011.
  22. ↑ Raimo O. Salonen: Ulkoilman saasteet tappavat ja sairastuttavat ihmisiä Tesso. 8.2.2011. Stakes.
  23. ↑ 23,0 23,1 Puunpoltto tappaa maailmassa enemmän kuin ydinvoimaloissa sattuneet onnettomuudet Helsingin Sanomat Tiede. 18.7.2016.
  24. ↑ Puunpoltto saastuttaa jopa enemmän kuin liikenne Helsingin Sanomat. 14.1.2008.
  25. ↑ Puunpoltto Ympäristöterveys Ilmansaasteet. THL. Viitattu 2.10.2015.
  26. ↑ Suomen saasteuhrit: 7 henkeä joka päivä Uusi Suomi. 5.5.2011.
  27. ↑ Terveysriskien hallinta on monimutkaista Helsingin Sanomat. 10.1.2018.
  28. ↑ Kynttilän polttaminen voi olla keholle yhtä rasittavaa kuin tupakointi MTV3. 07.10.2013.
  29. ↑ Kynttilän polttaminen sisällä saastuttaa samaan tapaan kuin tupakointi Aamulehti.
  30. ↑ https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ilmansaasteet_tappavat_yli_kolme_miljoonaa_ihmista_vuodessa
  31. ↑ 31,0 31,1 31,2 31,3 31,4 31,5 31,6 31,7 31,8 Tehottomuus pilaa Itämeren, Tiede 7/2010, Marko Hamilo 23.08.2010
  32. ↑ Haiseva laki pöntöstä alas, Talouselämä 23.9.2010
  33. ↑ 33,0 33,1 $20 billion is not enough, The Economist Jun 24th 2010
  34. ↑ Luonnolle laskettiin biljoonien eurojen hintalappuja, MTV3.fi 20.10.2010
  35. ↑ 35,0 35,1 35,2 Väärä vihreys vahingoittaa ympäristöä, Ympäristöneuvos Esa Tommila, Talouselämä.fi 27.5.2011
  36. ↑ Simo Hannelius: Jatkuva kasvatus vai metsän avohakkuu. Kanava, 3.12.2018, nro 5, s. 48-51.
  37. ↑ Muistatko maapallon viilenemisen, happosateet, sen että Amazonin sademetsät on hakattu vuoteen 2 000 mennessä?, Vapaasana.net 27.5.2007
  38. ↑ http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/101091-se-lotko-pussi-keittiossasi-turhaa-vaivaa-vuonna-2014
  39. ↑ "Suuri asukastiheys on ekotehokasta", Adriaan Perrels, tutkimusprofessori, Ilmatieteenlaitos, HS mielipide 25.5.2011
  40. ↑ Väärä tutkimus vai väärä uutinen?, Osmo Soininvaara 24.5.2011
  41. ↑ 41,0 41,1 41,2 41,3 "Aika pakkaus" ja "Ruokaa heitetään roskiin enemmän kotona kuin kaupassa", Helsingin Sanomat 26.10.2011, sivu D1, toimittaja Kaarina Sinerkari, haastateltavana MTT:n tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, lähteitä myös www.mtt.fi/foorspill ; pyr.fi ; Ekokem; Virpi Kohonen: "Vanha kunnon maitotölkki - tutkimus kuluttajien pakkausasenteista ja mieltymyksistä 1998 ja 2009"
  42. ↑ Mikä näistä on ekologisin: muovipussi, paperikassi, kangaskassi vai luomupuuvillakassi? Yle Oppiminen. 1.4.2019.
  43. ↑ Monessa perheessä kannattaa suosia muovikassia kestokassin sijaan – Näin tiedät, mikä kassi sinulle on järkevin valinta (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 16.7.2020.
  44. ↑ 44,0 44,1 44,2 Tuomas Mattila, Marjukka Kujanpää, Tuuli Myllymaa, Marja-Riitta Korhonen, Risto Soukka ja Helena Dahlbo: Ostoskassien ilmastovaikutusten vähentäminen (tiivistelmä, sivut 10, 35-36, 44) Suomen Ympäristö. 2009. Suomen ympäristökeskus.
  45. ↑ "Kukaan ei rakasta muovipussia", HS Kotimaa 25.5.2012, sivu A10
  46. ↑ Hätkähdyttävä tutkimustieto: Meriä pilaava muovijäte on peräisin näistä kymmenestä joesta Aamulehti. 30.12.2017.
  47. ↑ 47,0 47,1 47,2 47,3 47,4 47,5 Paskalaki: Jätevesiasetuksen tavoitteisiin päästäisiin muillakin keinoilla, Suomen Kuvalehti 41/2014, sivut 48-51.

Katso myös

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Ympäristönsuojelu&oldid=14666”