Liberaalit (puolue)

Kohteesta Liberalismiwiki
(Ohjattu sivulta Liberaalinen kansanpuolue)
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Liberaalit ry (vuoteen 2000 Liberaalinen kansanpuolue, LKP) on liberaali suomalainen yhdistys, aiemmin rekisteröity puolue. Järjestö poistettiin puoluerekisteristä toukokuussa 2007 sen jäätyä ilman paikkoja kaksissa eduskuntavaaleissa. Vuoden 2011 eduskuntavaaleihin liberaalit osallistuivat Piraattipuolueen listoilla. Keväällä 2011 Liberaalit ry päätti, että se ei enää pyri puoluerekisteriin.[1]

Puolueen ohjelma on kohtalaisen liberaali, joten jotkut libertaristitkin äänestävät sitä pienimpänä pahana, vaikka puolue ei olekaan libertaristinen.

Puolue kannattaa yksilönvapautta ja markkinataloutta selvästi muita puolueita enemmän. Se laskisi julkisen sektorin kansantuoteosuuden vain jossain määrin matalammaksi kuin muut puolueet, mutta varsinaista sääntelyä ja kieltoja se purkaisi huomattavasti muita enemmän vaikkei kokonaan.

Oikeisto-vasemmistoakselille puoluetta ei voi yksikäsitteisesti sijoittaa, sillä ohjelma on sekä antikonservatiivinen että antisosialistinen. Nolanin kartalla puolue on sekä melko talousliberaali että melko arvoliberaali, suomalaisista puolueista eniten kumpaakin.

Puolueen tavoiteohjelmasta

  • Tasa-arvo kuten sukupuolineutraali avioliittolaki
  • Uskonnonvapaus kuten kirkon erottaminen valtiosta ja jumalanpilkkakiellon ja muiden etuoikeuksien poistaminen laista
  • yhdistymisvapaus kuten ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistaminen
  • elinkeinovapaus pääosin, esimerkiksi aukioloaikasääntelyn lakkauttaminen, apteekkien ja taksien määräsääntelyn lakkauttaminen, korkeintaan pätevyysvaatimuksia saisi olla
  • perustulo, työn tekeminen on muutettava kannattavammaksi
  • julkisten palveluiden toteutus palveluseteleillä tehokkuuden ja valinnanvapauden lisäämiseksi (päivähoito, koulutus, vanhusten ja vammaisten hoito ym.)
  • työn verotuksen huomattava keventäminen
  • ympäristöpolitiikassa sääntelyä ja tukiaisia korvataan haittaveroilla
  • elinkeinotukia puolue vastustaa, veronkevennykset ovat tehokkaampi tapa edistää talouskasvua ja työllisyyttä
  • aluetukia puolue vastustaa ja toteaa verotuksen ja perustulon riittävän siirtämään rahaa rikkaiden alueilta köyhien alueille
  • työnmarkkinoiden sopimusvapauden rajoitukset (mm. työehtosopimuksen yleissitovuus) poistettaisiin
  • Valtionyhtiöt yksityistettäisiin Yleisradiota myöten. Samalla TV-lupamaksu poistettaisiin.
  • Perustuslakituomioistuin perustettaisiin. Vaaleissa käytettäisiin siirtoäänivaalia (STV) siten, että äänestäjät voisivat asettaa ehdokkaita paremmuusjärjestykseen puolueiden tai vaalipiirirajojen rajoittamatta ja ääniä ei menisi "hukkaan".
  • byrokratiaa pyrittäisiin keventämään kaikilla tasoilla EU:ta myöten.
  • Edistetään ihmisoikeuksia, demokratiaa ja markkinataloutta kehitysmaissa. Lisätään vapaakauppaa ja vapaata liikkuvuutta yli rajojen. Tulijoiden sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan edesautetaan vapauttamalla työmarkkinoita niin, että he voivat työllistyä eikä syrjäytyä.
  • Terveydenhoito: Suurin piirtein Alankomaiden esimerkin tapaan valtio rahoituksellaan varmistaisi, että jokainen saisi otettua yksityisen sairausvakuutuksen, joka korvaisi hoidon potilaan itse valitsemassa terveyskeskuksessa, lääkäriasemalla tai sairaalassa enimmäishintojen mukaan.
  • Asevelvollisuus korvattaisiin korottamalla varusmiesten päivärahaa sen verran, että heitä riittäisi pakottamattakin.

Historia

Vuosina 1880-85 toimi Liberaalinen puolue. Sen aktiiveista suurin osa siirtyi Ruotsalaiseen puolueeseen mutta vaikutus tuntui myös Suomalaisessa puolueessa, josta vähitellen irtautui nuorsuomalainen puolue läheisessä yhteistyössä entisten liberaalien kanssa.

Vuonna 1917 Nuorsuomalainen puolue korvattiin Edistyspuolueella. Vuonna 1951 se hajosi ja tilalle syntyivät Kansanpuolue ja liberaalimpi Vapaamielisten liitto, jotka yhdistyivät joulukuussa 1965 nykyiseksi Liberaaliseksi kansanpuolueeksi (vuodesta 2000 "Liberaalit"). Vuonna 1994 perustettu Nuorsuomalaiset-puolue oli sovittu liitettäväksi yhteen LKP:n kanssa vuoden 1999 vaalien jälkeen, mutta vaalitappion vuoksi Nuorsuomalaiset vetäytyivät kokonaan puoluerekisteristä.

Presidentit K.J. Ståhlberg ja Risto Ryti olivat Edistyspuolueesta, aiemmin nuorsuomalaisia. Liberaalien ja heidän edeltäjiensä poliittinen vaikutusvalta oli kokoa suurempi, koska he olivat usein vaa'ankielenä muiden välillä, he olivat yleensä hyvin sivistyneitä ja oppineita ja heidän arvostelukykyynsä luotettiin muissakin puolueissa.

Vastaavasti Liberaalisen puolueen johtaja Leo Mechelin johti Suomen perustuslaillisuutta kannattavan enemmistön sortovuosien taistelua venäläistämistä vastaan, voitti sen ja sai johtaa maata 1905-08 säädättäen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden sekä kansalaisvapaudet. Tämän puolueen yhteys Liberaaleihin on kuitenkin tulkinnanvaraisempi kuin muiden mainittujen, vaikka puolueen 125-vuotisjuhla oli samalla Liberaalien 40-vuotisjuhla (2005, juhlapuhujana mm. Pekka Tarjanne[2]).

Nykytila

Puolueessa on tapahtunut selvä sukupolvenvaihdos. Vaikka vanhoja jäseniä on paljon mukana, aktiivisimpia ovat 20 - 45-vuotiaat jäsenet, joukossa paljon uusia nuoria. Kuitenkin puoluehallituksen jäsen Pasi J. Matilainen erosi puolueesta vuonna 2010, jotta puolueen maltillisen sosiaaliliberaali politiikka ei hämärtäisi hänen radikaalimpaa linjaansa. Vanhempikin siipi antaa yhä ahkerasti taustatukea kuten myös sittemmin edesmennyt puheenjohtaja ja professori Pekka Tarjanne vielä vuoden 2007 vaaleissa.

Viitteet

Katso myös