Tasa-arvo

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta Yhdenvertaisuusperiaate)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Teemoja

Tasa-arvo merkitsee liberaaleille yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa lain edessä: lain on kohdeltava kaikkia samalla tavoin, esimerkiksi syntyperä tai sukupuoli ei saa tuottaa etuoikeuksia.

Lopputulosten tasa-arvo merkitsee käytännössä itsemääräämisoikeuden kumoamista: valtio kumoaa ihmisten toiminnan vaikutukset ottamalla niiltä, jotka ovat luoneet tai säästäneet, antaakseen niille, jotka ovat tuhlanneet tai tuottaneet vähemmän, niin että ihmisen toiminnalla ei ole mitään vaikutusta hänen lopputulokseensa. Käytännössä juuri kukaan ei kannattane tätä puhtaana.

Mahdollisuuksien tasa-arvo on epämääräinen käsite edellisten väliltä. Siinä esimerkiksi tasataan vanhempien toiminnan vaikutusta heidän lapsiinsa (mm. maksuton koulutus). Mm. joidenkin vähemmän liberaalien kokoomuslaisten käyttämä käsite.

Egalitarismi tarkoittaa yleensä jotain seuraavista 1. kaikilla on sama arvo (esim. ihmisarvo), 2. kaikille kuuluvat samat oikeudet (esim. tasa-arvo lain edessä)), 3. kaikille pitää tuottaa samat mahdollisuudet, 4. kaikille pitää tuottaa samat lopputulokset.

"There is all the difference in the world between treating people equally and attempting to make them equal." — F.A. Hayek

Egalitarismi

Merriam-Webster-sanakirjan mukaan vastaavalla sanalla on kaksi eri merkitystä: ensimmäisen mukaan ihmiset ovat samanarvoisia, toisen mukaan ihmisten väliset erot pitää poistaa.[1] Näitä molempia sovelletaan yhdessä tai erikseen vaihtelevasti sekä talouteen että muihin aspekteihin kuten moraali, lait, demokratia, politiikka, mahdollisuudet, lopputulemat, seksin määrä, urheilu, onnellisuus, palkka tai ystävien lukumäärä.

Politiikassa egalitarismi tarkoittaa kenties useimmiten taloudellisten lopputulosten samantasoisuutta ("lopputulosten tasa-arvoa" taloudessa, samoja resursseja kaikille).

Seuraavassa on egalitarismin tärkeimpiä merkityksiä. Liberaalit toteuttavat kohtia 3. ja etenkin 4. korkeintaan osittain, koska kohta 2. (ja 1.) on heille yleensä hyvin keskeistä.

1. "Kaikilla on sama ihmisarvo." Tämä voidaan tulkita niin, että kaikille kuuluvat samat ihmisoikeudet ja/tai moraalin pitää ottaa kaikki yhtäläisesti huomioon (esim. utilitarismi).

2. "Kaikille kuuluvat samat oikeudet." Tämän tiukka tulkinta juridiikassa johtanee libertarismiin: ketään ei saa tukea toisen kustannuksella. Väljä tulkinta voisi tyytyä horisontaaliseen tasa-arvoon tms. Tätä voi soveltaa myös parisuhteeseen, perheeseen, yhdistykseen tms. Väljemmin tulkittuna tämän voi yhdistää kohtaan 3. tai 4., muutenkin kohtaan 1.

3. "Mahdollisuuksien tasa-arvo": erot johtuvat vain omista valinnoista (ja onnesta). Voidaan toteuttaa taloudessa osittain verottamalla lahjakkaita ja tukemalla vammaisia ja heikkolahjaisia - tai täysin, jos tasataan kaikkien resurssit, jolloin saadaan myös lopputulosten tasa-arvo.

4. "Lopputulosten tasa-arvo". Taloudessa tämä tarkoittaa, että tasataan kaikkien resurssit (ja uusitaan tasaus heti, kun joku vaikkapa hajottaa talonsa, kuluttaa viinavarastonsa tai ansaitsee rahaa, niin että erot katoavat heti). Tämä voidaan toteuttaa taloudessa osittain tukemalla paitsi vammaisia ja heikkolahjaisia myös laiskoja ja huono-onnisia - tai täysin, jos tasataan kaikkien resurssit, jolloin saadaan myös lopputulosten tasa-arvo. Kun joku tekee työtä tai kuluttaa muita enemmän, hän ei siis hyödy tai kärsi siitä mitenkään.

Useimmat länsimaiset valtiot periaatteessa toteuttavat näitä kaikkia osittain: verotetaan rikkaita ja tuetaan köyhiä, mutta muuten ihmisillä pitäisi olla samat oikeudet ja arvo. Mikään maa ei käytännössä toteuta täysin ainakaan kohtia 3. ja 4.

Lopputulosten tasa-arvon toteuttaminen ei ole mahdollista ilman voimakasta pakottamista, jossa ihmisiltä riistetään valinnanvapaus. Erilaiset vaihtoehdot näet johtavat erilaisiin lopputuloksiin, ellei valinnan seurauksia mitätöidä, mikä vastaa valinnan estämistä väkisin. Suunnilleen sama koskee myös mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Yhdenmukaisuus

Yhdenmukaisuus on eri asia kuin tasa-arvo. Esimerkiksi ulkonäön tai ystävien määrän yhdenmukaisuus, terveydentilan tai harrastusten yhdenmukaisuus, sormien lukumäärän tai ammattien yhdenmukaisuus jne. eivät ole tasa-arvoa. Tulojen ja varallisuuden yhdenmukaisuuskin on tasa-arvoa vain lopputulosten tasa-arvo -määritelmällä.

Sosialistien tasa-arvo

Eräs sosialisti puolustelee Pohjois-Koreaa: "Otetaanpa yksi myönteinen asia. P-Koreassa lapset siirtyvät vanhemmilta yhteiskunnan huollettaviksi jo varhaisessa vaiheessa, oliko kenties n. 1 vuotiaina. Tälläinen järjestely takaa sen, että kaikki lapset saavat yhtäläisen kohtelun ja kasvatuksen. Toisin kuin meillä länsimaissa, missä ihmiset lapsesta lähtien kokevat aineellisen eriarvoisuuden ja epätasa-arvon."[2]

Ruotsalaisten tasa-arvo

Ruotsissa on 2010-2011 kiistelty siitä, onko naisilla oikeutta lopettaa työnteko ja ryhtyä kotirouviksi. Osa naisista pelkää tämän synnyttävän kotirouvakulttuuria ja siten rapauttavan "tasa-arvoa". [3]

Suomi

Syntyminen Suomeen on tuottaa ihmiselle yhä valtavan ansiottoman edun suhteessa keskivertoihmiseen. Tähän päätyi globaaleja tuloeroja tutkinut Maailmanpankin entinen tutkimusjohtaja Branko Milanovic.[4]

"Kaikilla on mahdollisuus eliittiin"

Valta Suomessa -kirjassa suoritettu väestörekisterin ja Kuka kukin on -kirjan sukunimivertailu viittaa siihen, että Suomi on tasa-arvoinen: eliittiin voi päätyä kaikkialta eikä vain tietyistä suvuista. [5]

Eri tasa-arvot

Päätoimittaja-tietokirjailija David Brooksin mukaan akateeminen, urheilullinen, teknologinen ja ulkomuodollinen epätasa-arvo ovat käytännössä sosiaalisesti hyväksyttyjä mutta epätasa-arvo esi-isien, moraalin, uskonnon, kulttuurin tai kulutuksen suhteen ei ole. Tuloerot ovat hyväksyttyjä urheilijoille mutta vähemmän hyväksyttyjä yritysjohtajille.[6]

Pituusvero

Taloustieteilijät Gregory Mankiw ja Matthew Weizierl osoittivat, että niiden, jotka eivät kannata pituusveroa (4500 dollaria vuodessa), tulee hylätä tasaavan tuloverotuksen normaali "kaikilta kykynsä mukaan" -perustelu.[7] Katso myös VS-artikkeli.

Myytit epätasa-arvosta

Tarinat muuttuvat matkalla tieteestä julkisuuteen

Helsingin Sanomat esitti tiedesivuillaan sosiaalisten erojen palanneen kouluihin. Alkuperäistutkimuksessa (ASR) Suomi oli esimerkki maasta, jossa osaamiserot eivät ole käytännössä muuttuneet toisin kuin muissa maissa. Uusitalosta on ongelma, että tarinat muuttuvat matkalla tieteestä julkisuuteen.[8][9]

"Omiin argumentteihin sopivien faktojen poimiminen"

Professori Roope Uusitalon mukaan Tuomalan kirjaa "Markkinat, valtio ja eriarvoisuus" ei voi kehua kovin tasapuoliseksi. Yli 400-sivuisessa teoksessa ei kerrota, että Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on pienet tuloerot ja lähes maailman paras mahdollisuuksien tasa-arvo. Se, että Suomessa oli maailman pienimmät tuloerot 1990-luvun alussa, sanotaan vain sivulauseessa, eikä korosteta, että Suomessa on OECD-maiden voimakkain tulontasaus. Uusitalon mukaan osa tutkijoista yrittää selvittää tosiasioita ja toiset tutkijat yrittävät parantaa mailmaa, mutta näidenkään ei pitäisi kertoa osatotuuksia tai valikoida vain väitteisiinsä sopivia faktoja.[8][9]

Viitteet

  1. ↑ http://www.merriam-webster.com/dictionary/egalitarianism
  2. ↑ Pohjois-Korea - Cityn kesäterveiset kommunismin teemapuistosta, City-lehti 13/2009
  3. ↑ "Miksi Ruotsi on täynnä feministejä?", tutkija Annamari Vänskän haastattelu artikkelin "En ole feministi, koska..." ohessa, Mirka Heinonen, Anna 19.5.2011, sivu 28
  4. ↑ Trumpismin ydin: Oli lottovoitto syntyä Suomeen, ja sitä tuuriahan ette minulta vie Helsingin Sanomat. 5.5.2016.
  5. ↑ "Suomi takaisin Sorsan aikaan", Helsingin Sanomat 11.6.2010, Unto Hämäläinen (entinen politiikan toimituksen esimies)
  6. ↑ The Inequality Map, David Brooks, New York Times, November 10, 2011
  7. ↑ N. Gregory Mankiw & Matthew Weinzierl, 2010. "The Optimal Taxation of Height: A Case Study of Utilitarian Income Redistribution," American Economic Journal: Economic Policy, American Economic Association, vol. 2(1), pages 155-76, February. Particularly pages 1-2 and two last paragraphs on p. 16 of the preprint
  8. ↑ 8,0 8,1 julkistalouden professori Roope Uusitalo: Yhä maailman tasa-arvoisin Suomen Kuvalehti. 11.10.2019.
  9. ↑ 9,0 9,1 julkistalouden professori Roope Uusitalo: Eriarvoisuus kasvussa? Akateeminen talousblogi. 11.10.2019.

Katso myös

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Tasa-arvo&oldid=14406”