Tuloerot

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta Tulonjako)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tuloerot ("taloudellinen epätasa-arvo") kasvavat hyvinä aikoina ja kutistuvat huonoina aikoina. Esimerkiksi vuonna 2009 osinkojen pienenemiseksi arvioitiin 42 % ja vuosina 2007 - 2008 Nokian huippujohdon työtulot puolittuivat, vaikka keskimääräinen tuntipalkka kasvoi 5,1 % jopa finanssikriisivuonna 2008[1]

Taloustieteilijöistä 14 % uskoo tuloerojen lisäkasvun haittaavan talouskasvua, enemmistö ei usko. Kommenteista: Jos tuloerot kasvavat it-yrittäjämiljonäärien kautta, se lisää talouskasvua. Jos useampi jää ilman laadukasta koulutusta ja se lisää tuloeroja, talouskasvu saattaa kärsiä.[2]

Tuloerojen vastustajat usein rakastavat New Yorkia, koska siellä on epätasaisen tulonjaon edut. Rikkain 1 % ansaitsee kolmanneksen tuloista, kaksi kertaa niin paljon kuin muualla Yhdysvalloissa.[3]

Rikkaat maksavat verot

Suomi

Yli 100 000 euroa vuodessa ansiotuloja tienaavat alle 35 000 suomalaista (0,66 % väestöstä[4]) maksavat noin 20 % ansiotuloveroista (2009).[5]

Suomessa hyvätuloisin 1,1 % tulonsaajista (47 000 henkeä) maksaa 13,9 % tuloveroista, paljon enemmän kuin tulo-osuutensa, enemmän kuin vähätuloisimmat 50 % tulonsaajista yhteensä, 70 kertaa niin paljon kuin köyhimmät 11 % yhteensä.[6] He maksavat veroina tuloistaan 7 kertaa niin suuren osan kuin köyhimmät 11 %, ja progressio kasvaa tulonsaajakymmenyksestä toiseen, vaikka alhaiseksi väitetty pääomatuloverotuskin huomioidaan.[6] Sitä paitsi "pääomatuloista" suuri osa on pelkkää inflaatiota, joten todellisista tuloista suurituloisten veroprosentti on vieläkin suurempi kuin taulukot väittävät.

Vuonna 2011 noin 60 000 suomalaista maksoi lähes 15 % veroista.[7][8]

Taloustoimittaja Jouko Marttilan mukaan alle 2000 euroa kuussa ansaitsevat eivät maksa valtion ansiotuloveroa ja 2000 - 3000 euroa ansaitsevat 19 % verovelvollisista maksavat vain 3 % valtion ansiotuloverosta. Eniten ansaitsevat 0,1 % maksoivat 5 % ja eniten ansaitsevat 0,4 % maksoivat 10 % vuonna 2013. [9]

Supercellin perustajat Mikko Kodisoja ja Ilkka Paananen maksoivat kumpikin yli 54 miljoonaa euroa veroja pelkästään vuonna 2014. He olivat vuoden suurimmat tulonsaajat. Paanasen koulutus on maksanut arviolta 150 000 euroa. Björn Wahlroos maksoi 56 miljoonan euron verot 1999-2013. [10]

Yksityiseltä sektorilta Paananen olisi saanut paremman koulutuksen halvemmalla. Hän on myös maksanut veroja muulloinkin.

Suurimmat ansiotulot vuonna 2014 sai Supercellin pelisuunnittelija Lasse Louhento, 6,1 miljoonaa euroa, joista 52,2 % meni verottajalle.[11] Supercell perustettiin vuonna 2010,[12] mutta kesällä 2015 sen arvo oli Venture Beatin mukaan jo 4,9 miljardia euroa.[13]

Yli 50 000 euroa ansainneet eli hyväpalkkaisin 11 % maksoi melkein 45 % suorista veroista vuonna 2013. Alle 20 000 euroa ansainneet kaksi miljoonaa pienituloisinta, maksoivat vain 7,5 % suorista veroista. Keskituloiset 45 % maksoivat 48 % veroista. Sitran Timo Lindholmin mukaan Suomella ei ole varaa menettää korkean lisäarvon työn tekijöitä; huomattava osa verotuloista on suurituloisten varassa. [14]

Verokone 2014 (henkilö, ansiotulot, pääomatulot, vero-%)

Pienituloisimmista jotkut ovat nettomaksajia mutta useimmat maksavat negatiivisen määrän veroja, kun summasta vähennetään heidän saamansa tuet.

Verotaakkaa siirrettiin pois pienituloisilta yhä pienemmälle joukolle

Helsingissä 68 000 ihmistä ei maksanut lainkaan tuloveroa vuonna 2018, kun 2014 määrä oli 7 000. Kahdeksankertaistumisen takana oli se, kun Sipilän hallitus poisti Yle-veron pienituloisimmilta vuosina 2016 ja 2018, ja sairausvakuutusmaksujen muutokset. Eniten ansaitsevat 10 % maksavat 70 prosenttia ansiotuloveroista ja yli 40 000 euroa vuodessa ansaitsevat 20 % maksavat 96 prosenttia ansiotuloveroista. Valtion ansiotuloveroista yli 100 000 euroa ansaitsevat 1,5 % eli 65 000 suomalaista maksavat lähes 40 prosenttia. Tämä vähemmistö ei Helsingin Uutisten mukaan enää kauan pysty yksin kannattelemaan Suomea.[15][16]

Yhdysvallat

Yhdysvalloissa verotetuin 1 % kansasta maksoi enemmän veroja kuin köyhimmät 95 %, vuonna 2007 eli Bushin hallinnon lopulla. He ansaitsivat 22,8 % tuloista ja maksoivat 40,4 % veroista. Ylin promille maksaa noin 20 % veroista.[17]

Olisipa Suomessakin yhtä paljon yhtä rikkaita, niin me muut joutuisimme maksamaan paljon vähemmän veroja ja palvelutyön kysyntä ja kaiken työn palkkataso olisivat selvästi korkeampia.

Norjan joukkomurhaaja Anders Behring Breivikin manifestin mukaan Yhdysvaltojen järjestelmä on liian kapitalistinen, koska siellä hänen mukaansa 1 % sai 66 % tulojen kasvuosuudesta 2001 - 2007 ja 10 % ansaitsee noin 50 % kansantulosta, 1 % omistaa 83 % Yhdysvaltojen osakkeista. [18]

Suomi

Suomen tuloerot ovat eurooppalaisittainkin pieniä.[19] Pienten tuloerojen maissa kuten Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tuloerot ovat kasvussa, joskin finanssikriisin aikana ne pienenivät. Varallisuuserot ovat Suomessa paljon pienemmät kuin esimerkiksi Ruotsissa[20] mutta ylipäänsä suomalaisten varallisuus on vähäistä, mahdollisesti kannustamattoman sosiaaliturvan vuoksi.[21]

Rikkain prosentti omistaa Suomessa 20 % ja Ruotsissa 31 % yksityishenkilöiden varallisuudesta.[22]

Maailman pienimmät tuloerot on Ruotsissa, 2. Unkari, 4. Tshekki, 9. Kazakstan, 10. Suomi, 34. Italia, 39. Ranska, 46. Britannia, 64. Japani, 88. Kiina, 89. Venäjä, 140. Namibia.[23]

Köyhinä vain käydään

Alimmassa tulokymmenyksessä vain käydään. Jo viidessä vuodessa suurin osa on poistunut sieltä.[24] Yhdysvalloissa tilanne on samantapainen. Pitkäaikainen köyhyys johtuu työttömyydestä, joka johtuu työllistämisen liiallisesta rajoittamisesta sääntelyllä sekä kannustamattomasta sosiaaliturvasta. Varsinaista köyhyyttä Suomessa ei olekaan, vaan kaikkien elintaso on korkeampi kuin ennen keskituloisten.

Alimmasta tulokymmenyksestä puolet nousee kolmessa vuodessa johonkin muuhun tulokymmenykseen.[25]

Suomessa kaikkien tulot nousivat

Vuosina 1995-2016 keskiluokan (nykyään 1900-6400 euroa kuussa) tulot nousivat 45 %, suurituloisten 49 % ja pienituloisten 36 %.[26] Yleensäkin suurituloisten tulot ovat jopa laskeneet huonoina aikoina (mm. 90-luvun alussa) ja vastaavasti nousseet eniten hyvinä aikoina.

Tuloerot ovat pienentyneet 1960-luvulta

Vuonna 1966 hyvä- ja huonotuloisimman viidenneksen tulojen suhde oli kolmanneksen suurempi kuin 2009 (enää 3,7). Myös alimman kymmenyksen osuus on noussut ja ylimmän kutistunut. [27] kuvaaja

Alimman kymmenyksen tulot ovat nousseet käytännössä jatkuvasti ja nousevat yhä. Ennen vuotta 1966 tuloerot olivat vielä paljon suurempia ja pienenivät 1980-luvulle asti. Sittemmin ne ovat nousseet jonkin verran lähinnä korotetun sosiaaliturvan ja tiukennetun työmarkkinasääntelyn aiheuttaman pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi.

Jos Suomeen muuttaisi lisää rikkaita, tuloerot kasvaisivat, mutta köyhienkin olisi parempi olla, koska verotulot kasvaisivat.

Tuloerot eivät huomioi julkispalveluita

Kollektiivisia palveluita ovat mm. hallinto, turvallisuus ja liikenneyhteyksien kunto. Nämä mukaanlukien kotitalouksien oikaistu tulo on noussut jo 35 % suuremmaksi kuin oikaisematon (vuonna 2009; 23 % vuonna 1975).[28] Tämän kasvun vuoksi voi olla, että tuloerot ovat vähentyneet. Lisäksi kuntien koulutus- ja hoitorahat kohdistuvat enemmän köyhiin kuin rikkaisiin; rahaksi muutettuna ne nostaisivat käytettävissä olevia tuloja keskimäärin kolmanneksella, 6 200 euroa vuodessa kotitaloutta kohden, köyhimmillä siis jopa absoluuttisesti enemmän kuin rikkaammilla.[29]

Hyvinvointirahat kohdennetaan köyhimpiin

Tutkijoiden Elina Pylkkänen ja Seppo Sallila tekemän rekisteriselvityksen mukaan hyvinvointipalvelurahat kohdentuvat Suomessa melko hyvin köyhimpiin väestöryhmiin. Rahoista noin puolet menee koulutukseen, lähes 40 % terveyspalveluihin ja 13 % sosiaalipalveluihin kuten päivähoitoon ja vanhuspalveluihin. [29]

Eräissä suurissa kaupungeissa tuetaan enemmän köyhiä kaupunginosia. Lisäksi ammattikouluja tuetaan niiden kalleuden vuoksi enemmän kuin lukioita. Terveyspalveluidenkin tuet osuvat alimpiin tuloluokkiin. Terveyserot kasvavat silti. Lääkärien on vaikea estää sairauksien puhkeamista mutta ihmiset voisivat itse vaikuttaa elintapoihinsa. [29]

Köyhyys johtuu työttömyydestä

Nyky-Suomessa köyhyys johtuu yleensä pitkästä työttömyydestä -- eläkeläisissäkin köyhiä ovat lähinnä ne, jotka eivät ole ansainneet työeläkettä. 1960-luvulla köyhiä olivat monet maanviljelijät ja työntekijät, kun taas työttömyys oli vähäistä, samoin eläkeläisten köyhyys, koska ihmiset asuivat suurperheissä ja tekivät töitä kuolemaansa asti. [30]

Porvarihallitus on lisännyt verotuksen progressiota

Keskustan, kokoomuksen, vihreiden ja Rkp:n sinivihreän hallituksen (2007 - 2011) esitysten mukaan kaikkein pienituloisimpien verotusta kevennetään enemmän kuin palkansaajien verotusta aivan toisin kuin Vanhasen punamultahallituksessa tai Lipposen sateenkaarihallituksissa (Sdp + Kok + Vas + Vihr + Rkp), joissa työttömien verotus pysyi lähes ennallaan tai kiristyi muiden verotuksen keventyessä selvästi - tosin keskimäärin pienituloisimpien vähän enemmän kuin muiden.[31] Lisäksi Ben Zyskowicz ja Sauli Niinistö esittävät muiden suurten puolueiden veroasiantuntijoiden tavoin harkittavaksi pääomatuloveron korottamista[32].

Tämä sinivihreä "porvarihallitus" on myös korottanut perusturvaa enemmän kuin neljä edellistä hallitusta yhteensä, kolme kertaa enemmän kuin edeltänyt punamultahallitus. Lisäksi tuloveronkevennykset on painotettu pienituloisille. [33]

Reaaliansiot nousivat 5,1 % finanssikriisin aikana, pääomatulot romahtivat

Tehokas tapa estää tuloerojen kasvu on torjua nousukaudet jo ennalta, koska tuloerot kasvavat hyvinä aikoina, kirjoittaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm.[34]

  • Heinä-syyskuuksi 2009 palkansaajien reaaliansiot olivat nousseet 5,1 % vuotta aiemmasta. Säännölliset ansiot nousivat 5,7 % mutta tulospalkkiot laskivat. Valtion töissä nousu oli 1,5 %-yksikköä suurempi.[35]
  • Vuonna 2009 osinkojen pienenemiseksi arvioitiin 42 % ja vuosina 2007 - 2008 Nokian huippujohdon työtulot puolittuivat, vaikka keskimääräinen tuntipalkka kasvoi 5,1 % jopa finanssikriisivuonna 2008[36]
  • Vuosina 1995 - 2007 pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat 16,7 % ja suurituloisimman 75 % [37]. "Köyhät köyhtyvät" ei siis päde, vaan he rikastuvat, mutta hyvinä aikoina rikkaat rikastuvat vieläkin enemmän (tuloilla mitattuna).
  • Vuonna 2008 pääomatulot pienenivät lähes neljänneksen mutta ansiotulot kasvoivat 6,2 % Tilastokeskuksen mukaan. Ansiotuloja oli 103,3 mrd euroa ja pääomatuloja 7,2 mrd euroa; näistä maksettiin 25,6 mrd euroa välittömiä veroja, mistä valtiolle 8,1 mrd (6,3 mrd ansio- ja 1,7 mrd pääomatuloista). [38][39][40][41]
  • Vuonna 2009 tuloerot olivat pienempiä kuin vuonna 2000 - sikäli tuloerot eivät kasvaneet 2000-luvulla.[42]

Saa rikastua lotolla muttei yrittämällä?

Toimittaja Tuomas Enbusken mukaan Arhinmäki puolustaa rikastumista lottoamalla mutta vastustaa rikastumista yrittämällä, kehittämällä asioita, joista sadattuhannet ihmiset haluavat vapaaehtoisesti maksaa. Enbuske huomauttaa, että lottoaja haluaa kasvattaa tuloeroaan suhteessa muihin. [43]

"Ihmiset eivät huomaa tuloeroja"

Presidentti Mauno Koivisto kirjoitti Suomen sosiaalidemokraatissa vuonna 1970, että kansa ei huomaa tuloerojen kasvua. Se on siihen tyytymätön vain, jos siitä uutisoidaan hänelle. Koivisto lisäsi odottavansa riemunpurkauksia, kun talouden heikentyessä yritysten voitot alkavat laskea. Enbusken mukaan Arhinmäen erityisavustaja Jussi Saramo päästi niitä (vuonna 2013) iloitsemalla tuloerojen laskua, joka johtui lähinnä Suomen talouden romahtamisesta. [43]

Varallisuuserot

Maailman rikkain 0,004 % omistaa 13 % nettovarallisuudesta, kukin yli 24 miljoonaa euroa (30 M$). Heitä on 210 000, joista 70 000 Yhdysvalloissa, 19 000 Saksassa ja 15 000 Japanissa, ..., 1 130 Ruotsissa, ..., 435 Suomessa. [44]

Kuuluisassa Luxembourg Wealth Studyssä Ruotsin varallisuuserot olivat kaikkein suurimmat, Suomessa, Britanniassa ja Italiassa pienimmät. Jos taas katsotaan vain kaikkein rikkaimman prosentin osuutta välittämättä muiden ryhmien tuloeroista, USA (25 - 33 %) ohittaa Ruotsinkin. [20]

Suomalaisen aikuisen varallisuus oli vuonna 2000 keskimäärin 39 000 dollaria, ruotsalaisen 80 000, saksalaisen 90 000 ja yhdysvaltalaisen 144 000, intialaisen 1100. Kaikki vanhat EU-maat Portugalia ja Suomea lukuunottamatta ylittivät 50 000 dollaria. YK:n Wider-instituutin tutkimuksen mukaan Suomen huonon sijoittumisen syynä voi olla antelias sosiaaliturva, joka ei kannusta varallisuuden kasvattamiseen. [21] Samaan tapaan Pohjois-Euroopassa maissa jäätiin paljon alle Länsi-Euroopan maiden tason. [45]

Ruotsissa kotitalouksien varallisuuserot ovat Gini-mittarilla 0,05 suuremmat kuin USA:ssa, 0,20 suuremmat kuin Suomessa. [46]

Vuosina 1998-2004 Suomen varallisuuserot tasoittuivat ja kotitaloudet vaurastuivat 47 %.[47]

Suomen rikkain prosentti omisti 12 % varallisuudesta vuonna 2010, 40 % vuonna 1910.[48]

Ks. varallisuuserot

Köyhät rikastuvat, rikkaat vielä enemmän

Vuosina 1995 - 2007 Suomessa pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat 16,7 % ja suurituloisimman 75 % [49]. "Köyhät köyhtyvät" ei siis päde, vaan he rikastuvat, mutta hyvinä aikoina rikkaat rikastuvat vieläkin enemmän (tuloilla mitattuna), joten tuloerot kasvavat.

Tuhannen eniten ansiotuloja saaneiden ansiot olivat vuonna 2010 puolet siitä mitä vuonna 2000. Tuhannen eniten pääomatuloja saaneen pääomatulot putosivat kolmanneksen. [22]

Keskimäärin köyhien ja rikkaiden rikastumistahti on suunnilleen samaa luokkaa, mutta eri aikoina ja eri maissa tässä voi olla eroja, kun olosuhteiden muutos johtaa tuloerojen korjaantumiseen uuteen tasapainoon, välillä ylös, välillä alas.

Tuloerot supistuivat Suomessa 1966-1976 ja kasvoivat laman jälkeen 1990-luvun loppupuolella takaisin 1970-luvun alun tasolle.[50]

Suhteellinen köyhyys oli Suomessa historian vähäisintä vuonna 1993, kun lama oli pahimmillaan ja ihmiset vähätuloisempia kuin vuosiin.[51]

USA

USA:ssakin tulot ovat kasvaneet kaikissa tuloluokissa mutta progressiivisesti. Mediaanipalkat ovat kasvaneet hitaammin vuodesta 1973. [52]

Lähes kaikilla amerikkalaisperheillä köyhimpiä myöten on autoja ja televisioita.[53]

Kulutuserot eivät kasvaneet

Amerikkalaisten kuluttaman rahan määrän suhteen erot ovat kaventuneet eivätkä lisääntyneet noin 40 vuoden ajan, vaikka ansioissa erot ovatkin lisääntyneet[53] (Tarkoittaako tämä, että köyhät saavat rahaa puolisoiltaan tai muilta läheisiltään vai että he saavat rahaa valtiota?)

Tuloerojen syitä

Rikkauden hinta

HS-toimittaja Annukka Oksasen mukaan yrityskaupoilla miljoonia tienannut ihminen on todennäköisesti ottanut ison riskin tai uhrannut perhe-elämänsä. Oksanen myös huomauttaa, että ketkuja on sekä rikkaissa että köyhissä. Ongelmana Oksanen pitää sitä, että Suomessa on niin vähän yrittäjiä, ehkä siksi, että onnistujia ja epäonnistujia pilkataan täällä herkästi. [54]

Korkeat palkat

Korkea palkka voi johtua siitä, että työntekijän työpanos nostaa lopputuotteen arvoa miljoonilla euroilla enemmän kuin halvemman työntekijän työpanos nostaisi.

Esimerkiksi F1-kärkitallien väliset kierrosaikaerot ovat sekunnin kymmenyksiä, mutta samallakin autolla tallin kahden eri kuskin aikaerot voivat olla 0,4 sekuntia.[55] Kun tallin kannattaa käyttää satoja miljoonia euroja auton kehittämiseen, sen kannattaa palkata erittäin kalliita insinöörejä ja kannattaa myös maksaa paljon siitä, että se saa paremman kuljettajan.[55] Esimerkiksi Kimi Räikkönen sai vuodelta 2012 pelkkiä bonuksiakin 8,5 miljoonaa euroa.[56]

Ennen kuin Jorma Ollila aloitti Nokian pääjohtajana, yritys oli tappiollinen[57] ja sen kurssi nopeassa pudotuksessa[58], mutta hänen lopettaessaan yhtiön arvo oli toistasataa miljardia euroa. Ollilan palkka oli promilleluokkaa tästä. Alun perin isomman ruotsalaisen vastaavan yrityksen Ericssonin kehitys oli vähintäänkin kymmeniä miljardeja euroja heikompi.

Steve Jobs ansaitsi paljon enemmän kuin Ollila. Yleensäkin omistajan satakertaiseen rikastumiseen suhtaudutaan suopeammin kuin palkansaaja-johtajan paljon pienempää rikastumiseen. Joissain tapauksissa palkat saattavat olla epäoikeudenmukaisen pieniä (kuten Ollilalla?) tai suuria, ja jälkimmäinen voi tuottaa kateutta. Toisaalta omistajien tulot ovat tulleet yleensä vapaaehtoisilta maksajilta.

Ikävien töiden tekeminen

Monet ovat turhautuneita töihinsä mutteivät vaihda, koska pelkäävät, etteivät löytäisi uutta työtä yhtä hyvillä eduilla. Professori Taru Feldtin mukaan pelko on aiheellinen. Osa kokee työnsä liialliseksi, merkityksettömäksi tai ei-luovaksi. Joku haluaa tehdä työtä, jonka konkreettisen vaikutuksen näkee itse, sen sijaan että vain epäsuorasti luo työpaikkoja muille myyntityöllään. Moni on myös uhrannut paljon uransa eteen. Työelämän kultainen häkki tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijä ei vaihda työpaikkaansa, vaikka haluaisi, jottei tarvitsisi tinkiä elintasosta.[59]

Älykkyys ja tuloerot

Suomessa miehet ansaitsevat sitä enemmän, mitä älykkäämpiä he ovat. Ruotsissa on muuten sama ilmiö, mutta ääripäiden sisäisillä älykkyyseroilla ei ole enää lisävaikutusta. Tutkimukset perustuvat asevelvollisten älykkyystesteihin.[60]

Yli 350 000 suomalaismiestä ja yli 350 000 norjalaismiestä kattaneessa tutkimuksessa hyvätuloisin 1 % oli keskihajonnan älykkäämpi kuin mediaaniansaitsijat. Nämä olivat 0,5 keskihajontaa älykkäämpiä kuin alin tulo-%. Vaikka joillain huonotuloisilla oli korkea älykkyys, harvalla huipputuloisella oli matala älykkyys. Tulot ennustivat älykkyyttä kaikkein voimakkaimmin suurituloisimpien välillä, myös aivan huipulla, päinvastoin kuin alla mainitussa ruotsalaistutkimuksessa. Samoin älykkyys ennusti tuloja kaikkein voimakkaimmin suuriälyisimpien välillä.[61]

Älykkyys on voimakkaasti yhteydessä tuloihin. Kaksi keskihajontaa normaalia älykkäämmät ansaitsivat tuplasti sen mitä keskimäärisen älykkäät, ja älykkyys lisää tuloja kautta linjan, osoitti ruotsalaistutkimus. Vähiten älykkäiden ryhmien välillä palkkaerot olivat pienempiä kuin älykkäimpien. Suuripalkkaisin prosentti ei kuitenkaan ollut seuraavaa prosenttia älykkäämpi.[62]

Älykkyys vaikuttaa tuloihin ja varallisuuteen kautta linjan.[63] Miljardöörit kuten Bill Gates, Steve Jobs ja Mark Zuckerberg ovat osoittaneet häikäiseviä älyllisiä suorituksia lapsina.[64] Tosin älykkyyden vaikutus varallisuuteen on jossain kokeessa saatu selitettyä taustamuuttujilla, mutta vaikutus tuloihin on kiistattomampi.

Britanniassa lapsuuden älykkyyden ja tuloerojen korrelaatio oli 0,37 miehille ja 0,32 naisille 43-vuotiaina (2006), Yhdysvalloissa 0,31 miehille (1972).[65]

Sivulla 568 kirjassa The g Factor, Arthur Jensen esittää älykkyysosamäärän ja tulojen korrelaatioksi keskimäärin 0,4, mutta luku kasvaa iän myötä ja on huipussaan keski-iässä. Kirjassa A Question of Intelligence, Daniel Seligman siteeraa korrelaation olevan 0,5.

Älykkyys ja itsekuri ovat huomattavan perinnöllisiä. Ilman niitä perhetaustan vaikutus jää pienehköksi.

Itsekuri ja tuloerot

Itsekuri tai sen puute ennustaa vaurautta, terveyttä, rikollisuutta ja riippuvuuksia, myös kun älykkyys ja sosiaaliluokka vakioidaan.[66]

Alkuperäinen sosiaaliluokka, älykkyys ja itsekuri lapsena ennustivat pitkälti tuloja ja sosiaaliluokkaa aikuisena, itsekurikin silloinkin kun sosiaaliluokka ja tulot vakioitiin. Itsekuri ennusti raha- ja luottovaikeuksia paremmin kuin alkuperäinen sosiaaliluokka ja älykkyys.[66]

Jos itsekuri mitattin jo 3-5-vuotiailta, se ennusti lievästi mutta yhä merkitsevästi terveyttä, vaurautta ja rikostuomioita.[66]

Koulutuksen tukeminen

Professori Matti Virénin mukaan maksuton koulutus lisää tuloeroja, koska siinä annetaan ensin keskimäärin 60 000 euron edestä opetusta, opintotukea ja muita tukia, minkä jälkeen koulutetut saavat huomattavasti korkeammat ansiot, osittain tutkinnon monopolivoiman vuoksi. Huonompiosaiset joutuvat kustantamaan tätä koulutusta, josta he eivät itse pääse osaksi. Yliopistokoulutettu tienaa keskimäärin puoli miljoonaa enemmän kuin muut.[67]

Kaavoitus

Harvardin ekonomistien Peter Ganongin ja Daniel Shoagin mukaan Yhdysvalloissa tuloerot kasvavat tai laskevat systemaattisesti osavaltiotasolla sen mukaan, paljonko niissä on kaavoituksen sanelemia tai muuten rakentamiseen liittyviä säädöksiä. Erojen ollessa alhaisimmilllaan 1968 tällaista oli vain Havajilla, mutta sittemmin ne ovat kasvaneet sääntelyn mukana. Syyksi esitetään, että kaupunkien asunnonomistajien, jotka yleensä muodostavat enemmistön, kannattaa äänestää lisärakentamista vastaan asuntojensa arvon nostamiseksi sulkien samalla muualla asuvilta mahdollisuuden muuttaa niihin parempien tulojen perässä[68]. Suomessa tämä lienee vielä voimakkaampaa, koska omistusasuminen on yleisempää ja maankäyttö on kaikkialla säännteltyä, esimerkiksi maakunnat eivät saa kilpailla kaavoituspolitiikkansa liberaaliudella.

The Economist -lehden selvityksessä demokraattisista maissa halvimpia asunnot suhteessa yleiseen tulotasoon ovat Saksassa, Sveitsissä ja Japanissa[69]. Kaksi ensimmäistä ovat myös ainoita Euroopan maita, joissa omistusasuminen on vähemmistössä[70], mikä tukee teoriaa (Vuokralaistenhan kannattaa päinvastoin äänestää lisärakentamisen puolesta vuokriensa laskemiseksi).

Tuloerojen lisääntymisen syitä

Koulutuksen ja iän lisääntyminen

Vanhojen ja koulutetuimpien tuloerot ovat yleensä suurimpia, ja näiden ihmisryhmien lisääntyminen väestössä selittää 3/4 tuloerojen kasvusta. [52]

Rikkaat tekevät entistä enemmän töitä

Vuoden 1993 tuloerot eivät ole lainkaan lisääntyneet USA:ssa rikkainta 1 % lukuunottamatta, jos huomioidaan, että matalatuloisilla on ollut alhaisempi inflaatio Wal-Martin kaltaisten liikkeiden vuoksi. [52]

Tämän rikkaimman prosentin työtunnit ovat lisääntyneet huomattavan korkeiksi ja muiden vähentyneet.[52] USA:n köyhin kymmenys on saanut 14 tuntia lisää vapaa-aikaa vuoteen 1965 verrattuna.[71] Professori Steven E. Landsburg kysyy, pitäisikö myös vapaa-aikaa tasata väkisin kuten rahaakin, pakottamalla köyhiä leikkaamaan rikkaiden nurmikoita.[71]

Muutenkaan huippuansaitsijoiden tulojen kasvu ei näytä johtuvan markkinavirheistä vaan useimmiten kovasta työnteosta ja onnistumisesta, myös julkkiksilla Tiger Woodsia ja J.K. Rowlingia myöten. Huippujuristien kohdalla tosin lainsäädännön monimutkaistamisellakin on osuutensa. Pääpoikkeuksena on tilanne, jossa valtio päättää pelastaa epäonnistuneita yrityksiä. Tämä luo kannustimen ottaa keinotekoisen paljon riskejä, esimerkiksi USA:n valtiovarainministeriö ja keskuspankki estivät kaikki luotottajien menetykset suurimpien pankkien konkursseissa vuosien 2008-9 finanssikriisissä. [52]

"Kynnystienaajat"

"Kynnystienaaja" (threshold earner) tarkoittaa henkilöä, joka haluaa tietyntasoisen toimeentulon ("kynnys") ja tekee sen verran töitä, kuin tämä vaatii. Tuottavuuden kasvu ei siis lisää näiden ihmisten ansioita, joten he jäävät yhä enemmän tuloissaan jälkeen niistä, jotka arvostavat vapaa-aikaansa vähemmän tai tuloja enemmän. "Kynnystienaajien" määrä, mm. sinkkutalouksien määrä, näyttäisi olevan historiallisen korkea USA:ssa. Tällaisissa tuloeroissa ei ole mitään väärää tai epämoraalista. Päinvastoin, monet kulttuurikriitikot ovat kannustaneet ihmisiä vähentämään työtuntejaan, ja tästä syntyvä elämäntapojen moninaisuus on siis tuloerojen osasyy. [52]

Tuloerojen tasaantuminen on köyhille pahaksi

Huonoina aikoina köyhät köyhtyvät vaikka tuloerot kutistuvat (rikkaat köyhtyvät vielä enemmän). Tuloerojen kasvaessa yleensä köyhät rikastuvat mutta rikkaat rikastuvat vielä enemmän. Keskimäärin molemmat rikastuvat: työttömänkin elintaso on nykyään 4-kertainen verrattuna työntekijän elintasoon 1950-luvulla.

Finanssikriisi kavensi tuloeroja

Tuloerot supistuivat Suomessa huomattavasti finanssikriisin vuosina 2008 ja 2009 (Gini-kerroin oli 29,5 vuonna 2007, 28,4 vuonna 2008 ja 27,6 vuonna 2009),[72] suurelta osin pääomatulojen vähenemisen (myyntivoitot -40 %) vuoksi[73] Suurintuloisimman kymmenyksen ja prosentin osuudet supistuivat huomattavasti[73].

Tuloerojen kaventuessa kaksi vuotta peräkkäin pienituloisten tulot nousivat 5 % ja suurituloisimpien tulot laskivat 710 euroa.[19]

Finanssikriisi vähensi köyhien määrää

Suhteellinen köyhyys väheni finanssikriisin aikana. Suhteellisesti köyhiä (eli niitä, joiden tulot olivat alle 60 % mediaanista) oli 707 000 vuonna 2007 ja 694 000 vuonna 2008. Tämä johtui siitä, että mediaaniväestö köyhtyi nopeammin kuin jonkin verran köyhemmät. [74]

Tämä osoittaa, että "suhteellinen köyhyys" eli "pienituloisuus" ei kerro ihmisten hyvinvoinnista: kaikkien ryhmien tulot laskivat, mikä on pahasta, mutta koska vähän köyhempien tulot laskivat hitaammin, tuloerot ainakin siltä osin vähenivät. Absoluuttinen köyhyys tarkoittaa elämistä alle dollarilla päivässä (nykyään on otettu käyttöön ylempiäkin rajoja). Tällaista Suomessa ei ole.

Myös 1990-luvun laman pahimpina vuosina "suhteellinen köyhyys" väheni - sen vuosittaiset muutokset eivät siis kerro köyhien asemasta[75], pikemminkin päinvastoin: suhteellisen köyhyyden ja tuloerojen kutistuessa köyhillä menee yleensä huonommin, niiden kasvaessa paremmin.

Globaalit tuloerot ovat vähentyneet

Vuodesta 1980 alkaneella uudella globalisaation ja talouden vapauttamisen kaudella taloutta on vapautettu erityisesti köyhissä maissa, joten niiden rikastuminen on vähentänyt globaaleja tuloeroja huomattavasti. [76]

Tätä ennen kyseiset maat olivat hyvin sosialistisia ja jäivät siksi jälkeen kapitalistisista maista. Kiinniottajan edun ansiosta köyhille maille riittää vähäisempikin talouden vapauttaminen kohtalaisen kasvun saavuttamiseksi. Ks. myös Afrikkalainen sosialismi, arabisosialismi ja Taloudellinen vapaus.

Myös maailman ihmisten väliset tuloerot ovat vähentyneet huomattavasti vuodesta 1980.[77] Sen sijaan monien maiden sisällä tuloerot ovat kasvaneet.[78] Suomessa tuloerot ovat maailman pienimmästä päästä.[79]

Surjit Bhalla on laskenut, että globaalit tuloerot vuonna 2000 olivat alhaisemmat kuin aiemmin vuoden 1910 jälkeen. [80] Gini-mittarilla ne olivat laskeneet 3 % vuodesta 1980. [80] Bhallan tutkimusten mukaan absoluuttisen köyhyyden poistumiseen riittää pelkkä kasvu. [80] Syynä hän pitää uusinta globalisaatiota (joka alkoi viimeistään 1980) ja sitä, että köyhillä maailla on kiinniottajan etu (catch-up).[80] Vuoden 2000 jälkeen globaalit ihmistenväliset tuloerot ovat kutistuneet entistäkin nopeammin.[81][82]

Maailmanpankin tutkimuksen mukaan globaalit tuloerot pienenivät vuosina 1988-2008.[83]

Toisaalta eräiden tutkimusten mukaan 1900-luvun alun tuloerot olivat vieläkin pienempiä. Monet tutkimukset ovat päätyneet siihen, että tuloerot ovat kasvaneet n. 1820-1960, vaikka varallisuuserot Pikettyn mukaan pienenivät, ja vuosien 1960-1980 välillä jossain kohtaa tuloerot alkoivat laskea. Moni pitää tätä pitkään jatkunutta globaalien tuloerojen laskua Thatcherin ja Reaganin tuottaman maailmantalouden taloudellisen avautumisen ja sosialismin romahduksen seurauksena.

Bhallan tutkimusten mukaan tihkumisjousto ("trickle-down elasticy") on 4. Siis 10 %:n keskimääräisten tulojen kasvu johtaisi köyhyyden vähenemään 40 %:lla. Aiemmat tulokset ovat olleet usein vain 1,5 - 3. [80]

Köyhien osuus maailman väestöstä oli vuonna 1820 yli 80 %, vuonna 2000 reilut 20 %. Jopa köyhien absoluuttinen määrä on pudonnut sadoilla miljoonilla vuodesta 1980 väestönkasvusta huolimatta. [84] Merkittävintä putoaminen on ollut siellä, missä liberalisointi on ollut merkittävintä, joten sikäli tämä on kehitysmaiden johtajien oma valinta.

Paolo Liberatin laskelmien mukaan tuloerot ovat laskeneet vuodesta 1970 sekä koko maailmassa että Kiinan ulkopuolella, nopeimmin 2000-luvulla. Aasian ulkopuolella vähenemistä on ollut lähinnä vain tällä vuosituhannella. Maiden sisällä tuloerot ovat enimmäkseen kasvaneet 1980-luvulta lähtien mutta maiden väliset tuloerot ovat laskeneet sitäkin enemmän, joten kokonaistuloerot ovat vähentyneet. Myös Pinkovskij'n ja Sala-i-Martinin tutkimukset (2009, 2006) vahvistavat maiden välisten ja ihmisten välisten tuloerojen laskeneen kiihtyvästi, ja WIDERin, TIDP:n ja SWIID:n luvut vahvistavat maiden sisäisten tuloerojen nousseen kiihtyvästi, lähinnä Aasiassa. [81][82]

Professori Tyler Cowen kirjoittaa The New York Timesissa tutkimusten viittaavan siihen, että työpaikkojen ja investointien vienti kehitysmaihin olisi jonkin verran hidastanut keskiluokan ja matalasti koulutettujen palkkojen nousua vaikka ovatkin nostaneet maailman köyhimpien tuloja niin paljon, että globaalit tuloerot ovat silti pienentyneet. Maahanmuutolla voi olla samankaltainen vaikutus etenkin Yhdysvalloissa.[85][86]

Ks. myös Sosialismin romahduksen jälkeen tuloerot ovat laskeneet maailmassa, 1988-2008 - ja aiemmin ja myöhemmin (VS). Toisaalta Milanovic on esittänyt tuloerojen kasvaneen vuoteen 2002: http://en.wikipedia.org/wiki/Gini_coefficient#World_income_Gini_index_since_1800s

2008-2013 köyhien tulot kasvoivat puolella, rikkaimpien tulot vain 10 %. 1988-2008 maailman keskituloisten tulot kasvoivat eniten, lähes 80 %, toiseksi rikkaimman kymmenyksen vähiten (Branko Milanovićin "norsukäyrä").[87]

Tuloerojen lisääntyminen parantaa kansan terveyttä, elinikää ja talouskasvua

Vattin ylijohtaja Aki Kangasharjun mukaan muun muassa itsemurhat, hiv-tartunnat, alkoholinkulutus ja avioerot ovat runsaampia pienten tuloerojen maissa.[88]

Äärimmäiseksi epätasa-arvon vastustajaksi itseään kuvaava tuloerojen tutkija Andrew Leigh toteaa joutuneensa tekemään toiveittensa vastaiset johtopäätökset tutkimuksensa perusteella: kun tuloerot jossain maassa kasvavat, terveys paranee, elinikä kasvaa ja lapsikuolleisuus vähenee enemmän kuin jos tuloerot vähenevät (ja 1960-luvulta alkaen tuloerot ovat olleet myös hyväksi talouskasvulle). Näin on ainakin tuoreimpia vuosikymmeniä tutkittaessa (joskin osassa tuloksia sattumaa ei voida sulkea pois 95 %:n luotettavuudella). [89]

(Tämä ei tarkoita, että tuloerot sinänsä olisivat hyvästä talouskasvulle vaan että monet tuloeroja lisäävät toimet ovat hyvästä ja monet vähentävät keinot pahasta.)

Siksi Leighin mukaan tuloerojen vastustamista tulee perustella sillä, että köyhä hyötyy dollarista enemmän kuin rikas (tämä tietysti pätee korkeintaan siltä osin kuin rikkaan rikastuminen on köyhältä pois). Leigh pitää virheenä sitä, että Richard Wilkinson ja Kate Pickett ovat kohukirjassaan "The Spirit Level" verranneet eri maita keskenään ja näin tehneet päätelmiä tuloeroista, mikä ei kerro sitä, miten tietyn maan sisällä tapahtuvat tuloerojen muutokset vaikuttavat. Tämä on ratkaiseva virhe, mutta lisäksi Leighin mukaan Wilkinson ja Pickett tekivät päätelmänsä ilmeisesti lähes satunnaisista pistejakaumista ilman menetelmiä, jotka kertoisivat tilastollisesti merkittävistä eroista [89]. Sitä paitsi "mitkään laadukkaimmat eri maita vertailevat tutkimukset eivät löydä tuloerojen merkitsevää vaikutusta elinikään"[90] (ks. myös [91]) (Samaa sanoo myös toinen ekonomisti Wilkinsonin datalla[92].). [89]

Mm. Ruotsissa ja USA:ssa tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet ja silti terveys on parantunut ja sosiaaliset ongelmat ovat vähentyneet. Johan Norbergin mukaan tämä viittaa siihen, että keskimääräinen vaurastuminen on tärkeää, eivät tuloerot. Verrattaessa eri maita keskenään saadaan epämääräisempiä tuloksia, mutta Norbergin mukaan saman maan vertailusta itseensä eri ajankohtina saadaan luotettavampia tuloksia kertomaan siitä, miten kyseisen maan muutokset vaikuttavat (eikä maan vaihtaminen toiseen). [93]

Tutkimusten mukaan vain aito köyhyys vaikuttaa terveyteen negatiivisesti, ei "köyhyys suhteessa muihin ihmisiin", "taloudellinen epätasa-arvo", "rikkaiden rikastuminen". [94]

Tino Sanandaji korostaa, että koska sosiaaliset ongelmat lisäävät tuloeroja, korrelaatio ei todista tuloerojen lisäävän sosiaalisia ongelmia. Hän myös huomauttaa, että Wilkinsonin ja Pickettin käyttämä YK:n data osoittaa tuloerojen korreloivan positiivisesti eliniän kanssa - siinäkin tapauksessa, että elintaso huomioitaisiin - joten ilmeisesti tekijät korvasivat YK:n normaalin Gini-tuloeromittarin erikoisemmalla 20/20-tuloeromittarilla saadakseen haluamiaan tuloksia. Wilkinson vastasi hänelle vaihtamalla YK-datan suosiollisempaan OECD-dataan ja poimimalla maakokoelman, jonka erikoisuus todisti Sanandajin mielestä tarkoitushakuisen puutteellista valintaa, kun taas ilman Wilkinsonin poimintoja tämän tulos katoaa ja YK:n datalla muuttuu päinvastaiseksi. [95]

Lapsuuden pienituloisuus ei lisää psykiatrisia sairauksia, päihdeongelmia eikä väkivaltaa

Lapsuusajan perheen pienituloisuus on "yhteydessä" siihen, että aikuisena saa psykiatrisia sairauksia ja päihdeongelmia ja etenkin ryhtyy väkivaltarikolliseksi. Se ei silti aiheuta sitä, vaan kyse on pelkästä korrelaatiosta muiden syiden takia, ainakin Suomessa. Tämä selvisi, kun verrattiin eri aikoina syntyneitä saman perheen lapsia toisiinsa. Esimerkiksi geneettisiä tekijöitä usein ei oteta huomioon tutkimuksissa, joissa "todetaan" korrelaatio matalien tulojen ja ongelmien välillä.[96]

Spirit Level -kirja

Tuloeroja vastustava sosiologian professori Claude Fischer toteaa, että jos lääkärien Wilkinson ja Pickett kirjoittama "Spirit Level" -kirja olisi oikeassa, niin terveydenhoidon parantamisen sijaan kannattaisi lähettää rikkaimmat 5 % ihmisistä pois maasta, koska se tasoittaisi tuloeroja ja siten tekisi ihmiset onnellisemmiksi ja terveemmiksi. [53]

Fischerin mukaan myös tekijät ovat jättäneet pois itsemurhien kuvaajan: itsemurhia tehdään huomattavasti enemmän pienten tuloerojen maissa. Tuloerojen pienuus lisää myös avioliiton ulkopuolisten lasten määrää. Lisäksi kirjassa esitettyjen korrelaatioiden syyksi moni Fischer mukaanlukien on esittänyt kolmansia syitä. Tuloerojen muutosten vaikutukset kertoisivat syistä enemmän kuin eri maiden vertailu, ja esimerkiksi USA:n tuloerojen lisääntyessä 1970-2005 tapot ovat vähentyneet 30 %, [53]

Tuloeroja tarvitaan lisää

Ay-liikkeen Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkijakin kannattaa tuloeroja ja lisää: "jos kakkua vain jaetaan, se ei kasva"[97].

Myös palkkaerojen pitäisi olla riittävän suuret, myös samassa tehtävässä, koska työntekijöiden tuottavuudessa on suuria eroja. [98]

Elleivät palkkaerot houkuttele työntekijöitä työttömyysaloilta työvoimapula-aloille, tarvitaan kannustimeksi työttömyyttä, ja tällöin lisäksi siirtyviksi valikoituvat työnsä menettävät, vaikka nämä eivät ole niitä, jotka uudelle alalle läheskään parhaiten soveltuvat.[99]

Tuloerot kasvattavat palkkatasoa

Säästäminen johtaa pääoman lisääntymiseen ja sitä kautta nostaa työn tuottavuutta, mikä kohottaa palkkoja. Suurituloiset säästävät ja investoivat suuremman osan tuloistaan kuin muut, joten heidän progressiivinen verottamisensa eliminoi tätä palkkoja nostavaa tendenssiä. [100]

Rikastuminen toisia hyödyttäen

Puheenjohtaja Jouni Flemmingin mukaan rikastuessaan "kapitalistisesti" yrittäjä tuottaa asiakkaalle tuotteen, josta on tälle ostohintaa enemmän hyötyä, lisäksi voiton verran hyötyä itselleen ja vielä päälle työntekijöiden, alihankkijoiden ja sijoittajien palkat ja korvaukset, mikä "kasvattaa kakkua". Flemmingin mukaan ongelmana on "sosialistinen rikastuminen" esimerkiksi valtion antamilla tukiaisilla, sääntelyllä tai yksinoikeuksilla, mikä "pienentää kakkua" vähentämällä talouden tehokkuutta. [101]

Tuloerojen merkitys on pienentynyt

Ihmisten hyvinvointierot ovat pienentyneet viimeisten sadan ja kai myös kahdenkymmenen vuoden aikana. Ennen miljonäärit elivät tavattoman paljon paremmin kuin tavalliset ihmiset, jotka työskentelivät ainakin kuusi päivää viikossa koskaan lomailematta, usein rankoissa töissä vähällä koulutuksella ja vailla mitään rokotuksia ja pääsyä maailman kulttuuriin. Nykyään tavalliset länsimaalaiset saavat olennaiset rokotukset ja antibiootit, voivat lentomatkustaa ja käyttää Internetiä ja useimpia samoja teknisiä tuotteita kuin maailman rikkaimmatkin[52]

Kateus

Kateus on yleensä paikallista - kateellisia ei niinkään olla oman valtion superrikkaille vaan tuttaville. Kampanjaa rikkaiden eliittiä vastaan johtaa lähinnä älymystön eliitti (akateemikkoja, taiteilijoita jne.), mahdollisesti todellisena syynä näiden eliittien välinen statuskamppailu, kirjoittaa professori Tyler Cowen.[52]

Perheensisäiset sosiaali- ja tuloerot ovat suurempia

Professori Pertti Tötön mukaan Yhdysvaltojen tuloeroista 3/4 on perheensisäisiä, sisarustenvälisiä tuloeroja ja vain 1/4 tuloeroista selittyy eri perheiden erisuuruisilla tuloilla. Vastaavasti myös ammatit ja koulutus vaihtelevat sisarusten välillä enemmän kuin perheestä toiseen. [102] Koska tuttavienväliset tuloerot aiheuttavat kateutta enemmän kuin valtionsisäiset, tällainen on siis ilmeisesti haitallisempaa kuin se, että syntyperä määräisi taloudellisen aseman.

Professori Dalton Conleyn mukaan konservatiivisuus/kapinallisuus ei ennusta taloudellista menestystä mutta ylipaino ennustaa huonoa taloudellista menestystä ja äidin työssäkäynti tytärten hyvää taloudellista menestystä. [102]

Geenit selittävät puolet tuloeroista

Geenit selittävät miehillä puolet ja naisilla 40 % elinikäisistä tuloeroista. Tämä selvisi verrattaessa suomalaisten identtisten ja ei-identtisten kaksosten tuloeroja.[103]

Yksittäistä vuotta tarkasteltaessa tuloerot näyttävät suuremmilta kuin pidempiä ajanjaksoja tarkasteltaessa, mutta tällaiset erot eivät juurikaan ole ongelma.

Perhe ja muu jaettu ympäristö eivät vaikuta tuloihin

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa perhetaustan ja muun jaetun ympäristön vaikutus tuloihin oli noin 0 %, Yhdysvalloissa noin 10 %.[104]

Parinvalinta nostaa tuloeroja yli neljänneksellä

Rikkaat naivat entistä useammin toisia rikkaita, mikä lisää kotitalouksien tuloeroja. Jos kumppanit valittaisiin satunnaisesti, tuloerojen Gini-kerroin olisi Yhdysvalloissa vain 0,34 eikä nykyiset 0,43.[105]

(Vasemmistolaisen) Mother Jonesin Kevin Drum väittää, että suurin osa valikoivasta parinmuodostuksesta (assortative mating) oli olemassa jo 1960-luvulla, siis ilmiön kasvu selittää vain pienen osan tuloerojen kasvusta.[106]

Miksi joku saa pääomatuloja?

Siksi, että hänellä on pääomaa, eli hän ei ole tuhlannut kaikkia tulojaan, ja hän on sijoittanut säästämänsä pääoman tuottavasti eli jonnekin, jossa se tuottaa lisää varallisuutta maailmaan. Hän saa vain osan tämän investoinnin tuotosta, yleensä paljon suurempi osa tuotannon arvosta menee meille muille.

Osa tuloista voi olla perintöä tai muuta lahjaa, eli töitä paiskinut henkilö on työskennellyt lähimmäisen eikä itsensä hyväksi. Se on vieläkin eettisempää kuin itsensä hyväksi työskentely. Useimmat rikkaat ovat kuitenkin luoneet itse omaisuutensa, ainakin pääosin, myös huippurikkaat.

Eläinkokeet: tuloerot eivät haittaa mutta eri palkkio samasta työstä haittaa

Tutkimuksissa eläimet saattavat suuttua ja kokea epäoikeudenmukaiseksi sen, jos ne saavat samasta tehtävästä eri herkun palkkioksi. Niitä ei haittaa saada eri herkut, kun kumpikaan ei ole tehnyt mitään sitä vastaan.[107]

Nature HB: Ihmiset kannattavat tuloeroja oikeudenmukaisuuden vuoksi

Nature HB:n artikkeli: yksikään tutkimus ei osoita ihmisten vastustavan tuloeroja mutta moni osoittaa heidän kannattavan niitä, jo pikkulapsina. He haluavat palkita vaivasta, taidosta ja onnesta. Ihmisten ihanneyhteiskunnassa vaurain viidennes omistaisi 50 kertaa niin paljon kuin köyhin. Neuvostoliitossa tasajako herätti vihaa. Tuloerojen suosiminen mahdollisti ihmislajille tehokkaan yhteistyön.

Oikeudenmukaisuuden suosiminen tasajaon sijaan näkyy sekä laboratoriokokeissa että tilanteissa, joissa kysytään suoraan oikeudenmukaista tulonjakoa, ja myös reaalimaailmassa.

Christina Starmans et al. (Nature Human Behaviour, 2017) huomasi, miten tutkimuskirjallisuudesta ei löydy yhtään todistetta siitä, että ihmiset karttaisivat (taloudellista) epätasa-arvoa. Kaikissa läpikäydyissä tutkimuksissa ihmiset valitsivat mieluummin oikeudenmukaisen kuin tasa-arvoisen jaon. Poikkeuksena olivat tietenkin tutkimukset, joissa oikeudenmukainen jako sattui olemaan tasainen.

Julkisuudessa puhuessaan tutkijat saattavat jälkimmäisten kohdalla puhua lepsusti tasa-arvosta mainitsematta oikeudenmukaisuutta, mutta tutkimuksissa nämä erotellaan usein tarkasti, eivätkä kirjoittajat tiedä kenenkään tutkijan väittäneen ihmisten karttavan epätasa-arvoa sinänsä, ja ”there is no evidence that people are bothered by economic inequality itself.”

Myös reaalimaailmassa lukuisissa yhteiskunnissa, kuten Neuvostoliitossa, tulonjaon tasa-arvoisuus herätti suuttumusta, koska se koettiin epäoikeudenmukaiseksi. Nyky-Yhdysvalloissa moni kokee tulonjaon epäoikeudenmukaisen epätasaiseksi. Molemmissa tapauksissa syynä on koettu epäoikeudenmukaisuus, ei epätasa-arvo.

Tuloerot lisäävät yhteistyötä ja vähentävät petkutusta ja vapaamatkustajuutta Tutkijoiden mukaan tuloerojen suosiminen on ehkä kehittynyt ihmislajille siksi, että epätasainen tulonjako parantaa yhteistyötä. Se tekee ihmiselle mahdolliseksi tehdä molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä myös enemmän tuottavan ihmisen kanssa sekä ratkaista vapaamatkustajien, petkuttajien ja huonosti toimivien ihmisten ongelman.

Vaikka ilmiö näkyy jo taaperoilla, nuoruusiässä tuloerojen suosiminen lisääntyy entisestään, muun muassa onnen, vaivan ja taitojen painottaminen tulonjaossa.

Hayek: tasajaon kannatus oli metsästäjä-keräilijäyhteiskunnan tarve Nobel-palkittu entinen sosialisti Friedrich Hayek katsoi, että tasajakoon ajavat tunteet ovat kehittyneet pienen metsästäjä-keräilijäyhteiskunnan toimivuuden optimointiin eivätkä sovellu suureen kapitalistiseen yhteiskuntaan.

PNASin tutkimus osoitti, että tulonsiirtojen kannatusta ei ajakaan oikeudenmukaisuuden halu vaan myötätunto, kateus ja itsekkyys. Silti vain 14-18 % valitsisi mieluummin 50 % veron rikkaille kuin 10 % veron, joka tuottaa tuplasti. Enemmistö haluaa mieluummin lisää köyhille kuin pois rikkailta. (USA, Intia, UK, Israel)

Tutkimuksissa eläimet saattavat kokea epäoikeudenmukaiseksi sen, jos ne saavat samasta tehtävästä eri herkun palkkioksi. Siitä ne eivät suutu, jos ne saavat eri herkut, kun kumpikaan ei ole tehnyt mitään sitä vastaan. Tuloerot eivät siis ole ongelma vaan se, että palkkio ei vastaa tehtyä työtä.

https://vapaasana.net/2018/12/28/nature-hb-ihmiset-kannattavat-tuloeroja-oikeudenmukaisuuden-vuoksi/

Terveyserot

Terveyserot ovat kasvaneet siitä huolimatta, että terveyspalveluidenkin tuet kohdentuvat lähinnä alimpiin tuloluokkiin. Lääkärien on näet vaikea estää sairauksien puhkeamista mutta ihmiset voisivat itse vaikuttaa elintapoihinsa. [29]

Tunnollisuus ennustaa hyvin elinikää. Tunnolliset ihmiset tekevät eniten terveytensä eteen. [108][109][110]

Useiden tutkimusten mukaan huono itsekuri on yhteydessä terveysongelmiin ja viivyttelyyn. Sen sijaan hyvän tahdonvoiman ihmiset malttavat harjoittaa parempia elintapoja, kuntoilla, lopettaa tupakoinnin tai hankkia paremman työpaikan. [111]

Kuuluisassa Stanfordin vaahtokarkkikokeessa 4-vuotiaat 1960-luvun lapset, jotka malttoivat lykätä karkin syömistä vartin saadakseen toisenkin karkin, pärjäsivät paremmin elämässä: he pystyivät lykkäämään tyydytystään saadakseen enemmän ja ylsivät parempaan terveyteen ja korkeampiin tuloihin. [112][113]

Itsekuri, tunnollisuus ja pitkäjänteisyys selittävät vaurastumista vieläkin paremmin kuin älykkyys. Pitkäjänteisyys myös saa ihmisen pitämään huolta painostaan ja elintavoistaan. Tämän vuoksi samat ihmiset ovat usein hyvätuloisia ja terveitä. Lisäksi heikko terveys voi vaikeuttaa työntekoa. Köyhät usein haaskaavat rahaa tupakkaan, alkoholiin, makeisiin, sipseihin ja muuhun epäterveelliseen, joten ei ole selvää, huonontaisiko vai parantaisiko lisäraha heidän terveyttään. Työllistyminen saattaisi parantaa esimerkiksi tarpeellisuuden tunteen kautta, ja muutenkin työmarkkinoita tulisi vapauttaa ja sosiaaliturvasta pitäisi tehdä työhön kannustavampaa.

Ahkerimmat ja tunnollisimmat siis noudattavat terveitä elämäntapoja, hankkivat korkean koulutuksen ja panostavat työuraansa, keskimäärin. Ei siis ole ihme, että matalasti koulutetut tupakoivat ja kuolevat keuhkosyöpään muita useammin. Ratkaisu tähän ei ole kaventaa terveyseroja eli huonontaa ahkerimpien elintapoja - päinvastoin, ilman heidän ponnistelujaan meillä olisi nykyistä vähemmän varaa pitää huolta laiskimmista.

Köyhien ja hyvätuloisten terveyseroista neljänneksen selittää alkoholi, neljänneksen tupakka ja suuren osan lopustakin tunnistetut erot käyttäytymisessä. Loppuosa eroista saattaa johtua lähinnä tutkimattomista käyttäytymiseroista.

Kuten ylempänä todettiin, tuloerojen kasvaessa kansan terveys paranee, ja suhteellinen köyhyys ei haittaa terveyttä, vain absoluuttinen köyhyys, joka on yleensä pienempi vapaammissa talouksissa.

Professori Scott Sumner arvelee, että demokraattipuolueessa on enemmän yhden vaahtokarkin ihmisiä ja siksi näistä suurempi osa haluaisi sosialisoida paljon eläkkeitä säästäneiden tuloja vähemmän säästäneille, kun taas Sumnerin itsensä mielestä olisi oikeudenmukaisempaa tehdä tasaus elämän mittaisten tulojen perusteella, ei sen, minkä osan näistä ihminen on malttanut säästää. [114]

Taloushistorioitsija, professori Gregory Clark on kuvannut "kansanluonteiden" pitkäjänteisyyden vaikutusta siihen, miten nopeasti eri maat ovat kapitalismin omaksuttuaan kehittyneet. Clark viittaa osittain geneettisiin, osittain kulttuurisiin syihin. http://en.wikipedia.org/wiki/Gregory_Clark_(economist)

Pääartikkeli: Terveyserot

Tulo- ja terveyserojen vastustaminen on väärin

Sairaiden tervehdyttäminen on hyvä tavoite. Terveyserojen kaventaminen ei ole, koska siihen kuuluu terveiden sairastuttaminen. Vähätuloisten vaurastuttaminen on hyvä tavoite. Tuloerojen kaventaminen ei ole, koska siihen kuuluu hyvätuloisten köyhdyttäminen. Arkkipiispa on väärässä.

Arkkipiispa ja muu vasemmisto ja osa oikeistoakin vaativat tulo- ja terveyserojen kaventamista. Pitäisikö tartuttaa sairauksia terveille, pakko-ottaa heidän munuaisensa sairaille ja puhkoa heidän silmiään, polttaa hyvätuloisten seteleitä ja kieltää ahkerilta työnteko aamupäivisin?

Tällaiset älyllisesti epärehelliset iskulauseet kaventamisesta kuulostavat monen korvissa muulta kuin mitä ne oikeasti sanovat. Jos haluaa sairaille parempaa terveyttä, se on sanottava ääneen. Jos haluaa köyhille parempaa terveyttä, sekin on sanottava ääneen. Jos oikeasti haluaa myös sairastuttaa terveitä vaikka siitä ei olisi hyötyä sairaille, sekin on sanottava ääneen eikä puhuttava terveyserojen kaventamisesta.

Tuloerot ja taloudellinen tasa-arvo

Edistyspuolueen puheenjohtaja Jouni Flemmingin mukaan taloudellinen tasa-arvo on sitä, että valtio ei suosi ketään taloudellisesti. Samatuloisuus on siis eri asia. Epätasa-arvoa ei siis ole erituloisuus eikä se, jos jollakulla on enemmän ahkeruutta tai kosijoita. [101]

Tuloerot vai pakottaminen

Filosofi Robert Nozick on esittänyt, että jos köyhät lapset maksavat saadakseen nähdä Wilt Chamberlainin pelaavan koripalloa, se lisää varallisuuseroja lasten köyhtyessä ja Chamberlainin rikastuessa mutta ei ole silti väärin. Nozick korostaa, että jos oikeudenmukaiseksi määritellään jokin tietty varallisuusjakauma, sen ylläpitäminen vaatii näin jatkuvaa epäoikeutettua puuttumista ihmisten yksilönvapauteen. [115]

Rikkaat ihmiset

Rikkaat maat ja kussakin maassa rikkaat ihmiset auttoivat juutalaisia holokaustin aikana useammin kuin köyhät, vaikka kontrolloitaisiin auttamisen helppous, kuten kodin huoneiden lukumäärä. Tutkimus tukee näkemystä, että hyvätuloisemmat ovat altruistisempia, vaikka rikkailla voi olla enemmän menetettävää.[116]

Tuo tutkimus julkaistiin tasokkaassa tiedelehdessä. Toinen, alustava (julkaisematon) tutkimus sai vaatimattomamman tuloksen:

Hollannissa rikkaat palauttivat "väärin jaettuja" kirjekuoria paremmin kuin köyhät. Kuorten sisältöjä vaihtelemalla saatiin testattua erilaisia palautusmotiiveja, ja rikkaiden todettiin käyttäytyneen sosiaalisemmin. Tutkijoiden mukaan tämän kuitenkin selittäisi rahan rajahyöty ja köyhyyteen liittyvät paineet niin, että eroja rikkaiden ja köyhien sosiaalisuuden välille ei jäisi. https://www.nber.org/papers/w23229

Rikkaiden altistuminen köyhille vähentää heidän haluaan tuloerojen tasaamiseen. Tämä ilmeni tutkittaessa tarkan asuinpaikan vaikutuksia näkemysten muutoksiin. Korrelaatioista saa vastakkaisen käsityksen, koska tulontasauksen kannattajat useammin valitsevat asua köyhien alueilla.[117]

Ks. Rikkaat ihmiset.

Viitteet

  1. ↑ Kapitalistien tuloja leikattiin 42 % Vapaasana.net
  2. ↑ http://www.ekonomistikone.fi/kysymys-12/
  3. ↑ http://marginalrevolution.com/marginalrevolution/2015/08/new-york-city-fact-of-the-day-2.html
  4. ↑ Väestön ennakkotilasto, Tilastokeskus
  5. ↑ "Wahlroos-verollisia" olisi alle 35 000, Yle.fi 20.10.2011
  6. ↑ 6,0 6,1 Tulot ja kulutus, Tilastokeskus
  7. ↑ Uusi Suomi: Suomalaisten verotus 2011 : Henkilöverotus (Taulukko eri tuloluokkien veroista.)
  8. ↑ Tämä pieni ryhmä maksaa 14% Suomen tuloveroista, Linda Pelkonen, Teemu J. Kammonen, Uusi Suomi 10.1.2013.
  9. ↑ Veronmaksajien ja maksetun valtion ansiotuloveron jakauma tuloluokittain 2013, taloustoimittaja, viestintävalmentaja Jouko Marttila, 24/11/2014. Lähteiksi on ilmoitettu Akava, Verohallinto ja Tilastokeskus.
  10. ↑ Supercell ansaitsisi hyvinvointivaltion ansiomerkin kaikilla tilpehööreillä, HS:n talouden ja politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari, Helsingin Sanomat TALOUS 3.11.2014.
  11. ↑ Ansiotulojen kärkikymmenikössä peräti viisi pomoa samasta pankista, Yle Uutiset 2.11.2015.
  12. ↑ http://www.talouselama.fi/uutiset/supercellin-ilkka-paananen-moni-luova-organisaatio-maksimoi-kontrollin-me-teemme-painvastoin-3437650
  13. ↑ http://www.talouselama.fi/kasvuyritykset/venture-beat-supercellin-arvo-jo-lahes-5-miljardia-euroa-nousi-maailman-arvokkaimmaksi-mobiilipeliyhtioksi-3477543
  14. ↑ http://yle.fi/uutiset/kovapalkkaisin_11prosenttia_maksoi_45prosenttia_veroista__pienituloisin_44prosenttia_alle_8prosenttia/8136397
  15. ↑ Pääkirjoitus: Veroista valtaosan maksava vähemmistö ei enää kauaa kykene kannattelmaan Suomea Helsingin Uutiset. 14.11.2020.
  16. ↑ Hallitus esittää YLE-veron alarajan korottamista, 300 000 vapautuu verosta 1.10.2015. Valtiovarainministeriö.
  17. ↑ [1] Summary of Latest Federal Individual Income Tax Data by Gerald Prante
  18. ↑ A European Declaration of Independence, Breivikin joukkomurhansa yhteydessä julkaisema manifesti ("salanimellä" Andrew Berwick, Lontoo, 2011). Sivut 1222-1223. Title: "Laissez faire capitalism or segregation through deportation" Text: "middle class European American workers have to directly compete for jobs with people on the other side of the world where there is no minimum wage and practically no regulations. The only solution is to re-establish a monetary market reserved for European countries. However, the mass-outsourcing to Asia is only one of two primary problems. Protectionism alone will not save the US but will only result in a delay of the impending implosion." "I never thought I would actually argue against capitalism but the US model is an extreme variant, almost resembling a pure laissez faire model. 83 percent of all U.S. stocks are now in the hands of 1 percent of the people. 66 percent of the income growth between2001 and 2007 went to the top 1% of all Americans. The top 10 percent of Americans now earn around 50 percent of the national income etc. While capitalistic principles should be protected, it should be somewhat regulated so that it benefits other members of the tribe (Scandinavian light model)."
  19. ↑ 19,0 19,1 Tuloerot kaventuneet kahtena vuonna peräkkäin, Yle.fi 27.5.2011
  20. ↑ 20,0 20,1 Luxembourg Wealth Study Working Paper Series - Comparing wealth distribution accross rich countries, Eva Sierminska, Andrea Brandolini and Timothy M. Smeeding, Working Paper No. 1, Luxembourg Income Study (LIS), August 7th 2006, page 17
  21. ↑ 21,0 21,1 Suomalaisten varallisuus Euroopan häntäpäässä, MTV3.fi 05.12.2006
  22. ↑ 22,0 22,1 "Huipputuloiset toipuivat kriisistä", HS 2.11.2011, sivu A5 (kuvaajat; vuonna 2009 suhde oli vielä heikompi)
  23. ↑ "Suomi sijoittuu maailmassa kärkeen", Helsingin Sanomat (CIA Factbook) 4.12.2011, sivu A5
  24. ↑ Tuloliikkuvuuden kehitys, Tilastokeskus 16.12.2011
  25. ↑ EVA: Suomessa on Euroopan suurin keskiluokka – Nämä tulorajat näyttävät, kuulutko joukkoon Uusimaa. 29.5.2018.
  26. ↑ Hyvinvointivaltio nojaa suureen keskiluokkaan Helsingin Sanomat. 31.5.2018.
  27. ↑ Tulokymmenysten tulo-osuudet vuosina 1966–2009, Tilastokeskus, 20.5.2011
  28. ↑ Kansalaisten tuloja kuvaa parhaiten kotitalouksien oikaistu tulo, Tilastokeskus 7.3.2011
  29. ↑ 29,0 29,1 29,2 29,3 Hyvinvointirahat eivät poista pahoinvointia, HS:n pääkirjoitustoimittaja Marjut Lindberg, HS 5.10.2011, sivu A2. Kolumni perustui Tutkijoiden Elina Pylkkänen ja Seppo Sallila tekemään kuntarekisteriaineistoselvitykseen.
  30. ↑ Tuloerot Suomessa vuosina 1966-2003, Pitkä työttömyys vie köyhyyteen, Tuloerot Suomessa vuosina 1966-2003, Tilastokeskus, 16.6.2006
  31. ↑ Nykyinen hallitus painottanut veronalennuksissa pienituloisimpia, Helsingin Sanomat 5.9.2009
  32. ↑ Helsingin Sanomat 5.9.2009 s. A4
  33. ↑ Täysistunnon pöytäkirja PTK 151/2010 vp, Ville Niinistön ryhmäpuheenvuoro 8.2.2011
  34. ↑ "Vähäisiä tuloja on vaikea jakaa", Timo Lindholm, varatoimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät, Helsingin Sanomat 6.1.2012, sivu C12
  35. ↑ Palkansaajien ansiot kasvoivat viime vuodesta viisi prosenttia HS 16.1.2009 s. B5
  36. ↑ Kapitalistien tuloja leikattiin 42 % Vapaasana.net
  37. ↑ Helsingin Sanomat 5.9.2009 s. A4
  38. ↑ Pääomatulot pienenivät neljänneksen vuonna 2008, Tilastokeskus 25.2.2010
  39. ↑ "Pääomatulot pienenivät neljänneksellä viime vuonna", HS 26.2.2010
  40. ↑ TILASTOKESKUS: Pääomatulot pienenivät neljänneksen vuonna 2008, KL 25.2.2010
  41. ↑ Pääomatulot kutistuivat neljänneksen vuonna 2008, Taloustaito 25.2.2010
  42. ↑ "Tuloerot eivät kasvaneet 2000-luvulla", professori emeritus Martti Tiuri, Helsingin Sanomat 6.1.2012, sivu C12
  43. ↑ 43,0 43,1 Enbuske: Lottovoitto on työntyä yrittäjän suoleen, Tuomas Enbuske, Helsingin Sanomat Nyt, 24.5.2013.
  44. ↑ Kansainvälinen selvitys: Suomessa 435 ultrarikasta, Helsingin Sanomat TALOUS 24.11.2014. "Wealth-X yhteistyössä UBS-pankin kanssa".
  45. ↑ Wider-instituutti: Varallisuuserot tuloeroja suuremmat, Plaza.fi 5.12.2006
  46. ↑ Concentration among the Rich, Anthony B. Atkinson, Research Paper No. 2006/151, United Nations University, UNU-WIDER, December 2006, page 2
  47. ↑ Kotitaloudet vaurastuivat, varallisuuserot tasoittuivat vähän, stat.fi 9.5.2006
  48. ↑ Helsingin Sanomat 6.12.2014, sivu A2: "Suomen itsenäistyminen aloitti varallisuuden uusjaon".
  49. ↑ Helsingin Sanomat 5.9.2009 s. A4
  50. ↑ Tuloerot Suomessa vuosina 1966-2003, Tilastokeskuksen hyvinvointikatsaus I/2005. Näin kävi sekä Gini-kertoimella että pienimmän ja suurimman kymmenyksen tulojen suhteella mitattuna.
  51. ↑ Köyhyys on suhteellista, Tuloerot Suomessa vuosina 1966-2003, Tilastokeskus, 16.6.2006
  52. ↑ 52,0 52,1 52,2 52,3 52,4 52,5 52,6 52,7 Tyler Cowen: The Inequality That Matters The American Interest. 2011.
  53. ↑ 53,0 53,1 53,2 53,3 Mind the Gap - The Spirit Level: Why Greater Equality Makes Societies Stronger, sosiologian professori Claude Fischer, Boston Review JULY/AUGUST 2010. Myös: "as someone who many years ago coauthored a book on the hazards of inequality, I am sympathetic to their project. But are their numbers right?"
  54. ↑ Rikkaudella on hinta, HS 2.11.2011, sivu A4
  55. ↑ 55,0 55,1 Mikä tekee F1-autosta voittajan?, Helsingin Sanomat 18.11.2012
  56. ↑ IS: Räikkösen käsittämättömät bonukset levisivät julkisuuteen, Yle 19.12.2012.
  57. ↑ http://www.talouselama.fi/liitetyt/kannykkaklusterin+huima+nousu+ja+pako+aasiaan/a2044293
  58. ↑ http://www.tekniikkatalous.fi/ict/nokian+kohtalon+vuosi+1988/a151879
  59. ↑ Hyvin maksettu vankila Helsingin Sanomat. 31.12.2020.
  60. ↑ Suomessa suuri­tuloisimmat menestyvät älykkyys­testeissä parhaiten Helsingin Sanomat. 14.2.2023.
  61. ↑ Bernt Bratsberg, Ole Rogeberg, Marko Terviö: Steeper at the top: cognitive ability and earnings in Finland and Norway. European Sociological Review, 26.4.2024. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1093/esr/jcae020}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
  62. ↑ Marc Keuschnigg, Arnout van de Rijt, Thijs Bol: The plateauing of cognitive ability among top earners. (Tiivistelmä ja kuvio 3A) European Sociological Review, 28.1.2023, 39. vsk, nro 5, s. 820–833. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1093/esr/jcac076}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
  63. ↑ http://super-economy.blogspot.fi/2011/04/iq-income-and-wealth.html
  64. ↑ http://lesswrong.com/lw/jw5/how_much_wealth_is_produced_by_high_iq_people/
  65. ↑ The Relation Between Childhood IQ and Income in Middle Age, Irwing et al., The Journal of Social, Political, and Economic Studies31.2 (Summer 2006): 191-196.
  66. ↑ 66,0 66,1 66,2 Terrie E. Moffitt, Louise Arseneault, Daniel Belsky et al.: A gradient of childhood self-control predicts health, wealth, and public safety. PNAS, 24.1.2011, 108. vsk, nro 7, s. 2693-2698. Artikkelin verkkoversio.
  67. ↑ Yliopistokoulutettu tienaa puoli miljoonaa enemmän, Taloussanomat, 28.3.2011
  68. ↑ he New Feudalism: Why States Must Repeal Growth-Management Laws, Randal O'Toole, Cato-instutuutti 18.10.2016
  69. ↑ Location, location, location: Global house prices, The Economist 31.3.2016
  70. ↑ Most Germans don’t buy their homes, they rent. Here’s why, Quartz 23.1.2014
  71. ↑ 71,0 71,1 The Theory of the Leisure Class, Steven E. Landsburg, March 9, 2007
  72. ↑ 1. Tuloerot supistuivat edelleen vuonna 2009 - Tuloeroja supisti osinkotulojen ja myyntivoittojen väheneminen, Tilastokeskus, 17.12.2010
  73. ↑ 73,0 73,1 Tuloerot supistuivat vuonna 2008 Tilastokeskus, "Tulerot supistuivat selvästi vuonna 2008."
  74. ↑ Pienituloisten väliset tuloerot suurentuvat "Tässä mielessä kehitys on mennyt hyvään suuntaan, sillä virallista köyhyysrajaa käyttäen pienituloisten määrä väheni hieman vuodesta 2007 vuoteen 2008 ". Huomatkaa, että tilastoista silti yritetään poimia otsikkoon jotain negatiivista - mikä huonoina aikoina on tietysti helppoa. Kun kehitys on päinvastainen eli kaikki rikastuvat, sekin saadaan otsikoitua ikävästi: "tuloerot kasvoivat". Ei ole mitään, mitä tiedottajat ja toimittajat eivät osaisi uutisoida synkästi.
  75. ↑ http://www.soininvaara.fi/2010/01/09/tuloerojen-kasvu/
  76. ↑ Bourguignon & Morrison, "Inequality among World Citizens", American Economic Review 92 (4), Sept 2002, pp. 727-744.
  77. ↑ Xavier Sala-I-Martin, "The World Distribution of Income", May 2002, mimeo, Table 8.
  78. ↑ OECD tutki tulonjaon muutokset, stat.fi 16.3.2009
  79. ↑ Tuloerot Suomessa lähes maailman pienimmät! Uusi Suomi 2011 / Forum Star (luettu 20.5.2011). Tausta-aineistona myös Bob Sutcliffe (April 2007). "Postscript to the article ‘World inequality and globalization’ (Oxford Review of Economic Policy, Spring 2004)". http://siteresources.worldbank.org/INTDECINEQ/Resources/PSBSutcliffe.pdf http://hdr.undp.org/en/reports/global/hdr2005/
  80. ↑ 80,0 80,1 80,2 80,3 80,4 Imagine There's No Country: Poverty, Inequality, and Growth in the Era of Globalization, Surjit Bhalla, 2002, etenkin Pykälä I.1
  81. ↑ 81,0 81,1 The World Distribution of Income And Its Inequality, 1970–2009, Paolo Liberati, The Review of Income and Wealth, 12 NOV 2013, DOI: 10.1111/roiw.12088.
  82. ↑ 82,0 82,1 THE WORLD DISTRIBUTION OF INCOME AND ITS INEQUALITY, 1970-2009, Paolo Liberati, Università Roma Tre, Department of Economics, CEFIP. Working paper 163 2012. Figures 1, 5 & 7-9.
  83. ↑ Global income distribution : from the fall of the Berlin Wall to the great recession, World Bank, 2013.
  84. ↑ Bourguignon & Morrison
  85. ↑ Income Inequality Is Not Rising Globally. It's Falling economics professor Tyler Cowen, New York Times, JULY 19, 2014.
  86. ↑ Tuloerot ovatkin kaventuneet viimeiset 20 vuotta, Talouselämä 20.7.2014.
  87. ↑ Hyvinvointivaltio ei sovi yhteen pääoman ja työvoiman vapaan liikkuvuuden kanssa, sanoo talous­tieteilijä Branko Milanović: ”Ihmiset eivät yleensä halua puhua tästä” Helsingin Sanomat. 26.9.2020.
  88. ↑ Helsingin Sanomat 23.3.2011, Vattin ylijohtaja Aki Kangasharju
  89. ↑ 89,0 89,1 89,2 Look at the changes, not at the levels, Andrew Leigh, Professor, Economics Program, Research School of Social Sciences, Australian National University, 14.12.2009
  90. ↑ Health and Economic Inequality, Andrew Leigh, Christopher Jencks, Timothy M. Smeeding, in "The Oxford Handbook of Economic Inequality (2009)" s. 4
  91. ↑ Does Inequality Kill You?, Andrew Leigh, 14.12.2009
  92. ↑ "Wilkinson ger Norberg, Nordling med flera svar på tal", ekonomisti Tino Sanandaji
  93. ↑ WHY INEQUALITY IS NOT THE PROBLEM, Johan Norberg, 9.2.2010
  94. ↑ Health, inequality, and economic development, Angus Deaton, Research Program in Development Studies and Center for Health and Wellbeing, Princeton University, May 2001: "The stories about income inequality affecting health are stronger than the evidence. ... If it is poverty, not inequality, that drives mortality, so that income has a much bigger effect on health at low than high incomes, average income will eventually cease to be associated with poor health, while the effects of inequality will endure for much longer because, even in rich economies, there are some who are not so rich. Income inequality will continue to affect mortality until everyone ceases to be poor, which happens long after average income has risen out of the range of poverty. ... But it is low incomes that are important, not inequality, and there is no evidence that making the rich richer, however undesirable that may be on other grounds, has any effect on the health of the poor or their children, provided that their own incomes are maintained."
  95. ↑ The Spirit Level is junk science (updated: Wikinson Responds), tohtorikoulutettava Tino Sanandaji, FEBRUARY 13, 2010
  96. ↑ Heikki HIilamo, Pasi Komulainen: Matalat tulot lapsuudessa eivät lisää riskiä psykiatrisille sairauksille, päihdeongelmille ja väkivaltarikollisuudelle Suomessa 4.6.2021. Helsingin yliopisto.
  97. ↑ Asiantuntijat: Tuloerot kasvakoot, TaSa 2.1.2008
  98. ↑ Parhaan pitää saada eniten palkkaa, Taloussanomat 14.10.2010, Sakari Nupponen
  99. ↑ Tupokaudella paikallinen sopiminen jylläsi, Osmo Soininvaara 18.8.2011
  100. ↑ Interventionism: An Economic Analysis by Ludwig von Mises, pykälä IV.1, Ludwig von Mises, Mises.org, 2004 (luettu 7.1.2011): "Popular opinion is inclined to believe that the taxing away of huge incomes does not concern the less wealthy classes. This is a fallacy. The recipients of higher incomes usually consume a smaller proportion of their incomes and save and invest a larger part than the less wealthy. And it is only through saving that capital is created. Only that part of income that is not consumed can be accumulated as capital. By making the higher incomes pay a larger share of the public expenditures than lower incomes, one impedes the operation of capital and eliminates the tendency, which prevails in a society with increasing capital, to increase the marginal productivity of labor and therefore to raise wages."
  101. ↑ 101,0 101,1 Hyvinvointi on samatuloisuutta tärkeämpää, Jouni Flemming, Helsingin Sanomat 6.1.2012
  102. ↑ 102,0 102,1 Kannattaa olla esikoinen tai kuopus, Pertti Töttö, Tiede 8/2005
  103. ↑ Tuloerot johtuvat geeneistä Kauppalehti. 08.06.2011.
  104. ↑ Ari Hyytinen, Pekka Ilmakunnas, Edvard Johansson & Otto Toivanen: Heritability of lifetime earnings. (sivu 323) The Journal of Economic Inequality, 22.12.2019, 17. vsk, s. 319–335. Artikkelin verkkoversio.
  105. ↑ Marry Your Like: Assortative Mating and Income Inequality, Jeremy Greenwood et al., NBER Working Paper No. 19829, January 2014, ungated version.
  106. ↑ http://www.motherjones.com/kevin-drum/2014/01/no-decline-cinderalla-marriages-probably-hasnt-played-big-role-rising-income-ineq
  107. ↑ "Melkein kuin me", Tiede 14/2018, sivut 39-40 ([verkkoversio https://www.tiede.fi/artikkeli/tilaajille/melkein-kuin-me])
  108. ↑ Pysy naimisissa ja opettele orgasmi, Iltalehti.fi 28.12.2011
  109. ↑ Acting your age, Richard Johnstone, Inside Story, 12 October 2011
  110. ↑ The secret to a long life isn't what you think, Janice Lloyd, USA TODAY.com, 2/28/2011: "One of the best childhood personality predictors of longevity was conscientiousness — 'qualities of a prudent, persistent, well-organized person, like a scientist or professor — somewhat obsessive and not at all carefree'".
  111. ↑ Willpower in children and adults: a survey of results and economic implications, Alessandro Bucciol • Daniel Houser • Marco Piovesan, Int Rev Econ (2010) 57:259–267 DOI 10.1007/s12232-010-0103-8, Published online: 18 August 2010, page 260
  112. ↑ One Marshmallow, Or Two?, Susan Beacham, Parents' Choice Foundation, accessed 2011-12-29
  113. ↑ The Stanford Marshmallow Study, Sybervision, accessed 2011-12-29
  114. ↑ The marshmallow test, professor Scott Sumner, March 22nd, 2011
  115. ↑ Nozick’s Wilt Chamberlain example, professori Tyler Cowen, March 6, 2008
  116. ↑ Does Higher Income Make You More Altruistic? Evidence from the Holocaust (90 (3):876-887) Review of Economics and Statistics. 2011.
  117. ↑ Matias Engdal Christensen, Peter Thisted Dinesen ja Kim Mannemar Sønderskov: Unequal and Unsupportive: Exposure to Poor People Weakens Support for Redistribution among the Rich. British Journal of Political Science, Virhe: kelvoton aika. Cambridge University Press. Artikkelin verkkoversio.

Katso myös

Tietoa muualla

Esseitä

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Tuloerot&oldid=14758”