Liberalismin historia

Liberalismiwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Liberalismin historia. Mm. antiikin stoalaiset, Kiinan taolaiset ja Aristoteles kehittivät liberalismin periaatteita. John Lockea pidetään liberalismin isänä, joskin jo ennen hänen teoksensa julkaisua ehtivät Hollanti ja Englanti vapautua liberaaleiksi. 1700-luvun valistusaikana liberalismi muotoiltiin lopullisesti.

1800-2000-luvuilla liberalismi on levinnyt yhä useampaan maahan.

  • Egyptin ja Mesopotamian viljely vaati väestönkasvun myötä valtavia kastelujärjestelmiä. Tämä teki valtioista ja papistoista kollektiivisia, keskusjohtoisia ja autoritaarisia. [1]
  • Antiikin Kreikka oli sen sijaan paljolti karua vuoristoa. Siksi sikäläiset turvautuivat merenkulkuun ja kaupankäyntiin. Yksilöiden merkitys kasvoi. Hallinto oli hajautettu, samoin uskonto. Edes varsinaista ammattipapistoa ei ollut. Spartassakin sentään kuninkaat vaihtuivat määräajoin. [1]
    • Ehkä ratkaisevaa oli, että Kreikassa oli monia kilpailevia kaupunkivaltioita kuten keskiajan Italiassa ja laajemminkin Euroopassa. Tällöin vallanpitäjät joutuivat sääntelemään ja verottamaan varovaisesti, koska tuottavat käsityöläiset ja kauppiaat saattoivat muuten vaihtaa kaupunkia. Mm. Ateena oli Perikleen johdolla monella tapaa talous- ja arvoliberaali "tasavalta", jossa tieteet, taiteet, kauppa ja monenlainen seksuaalisuus kukoistivat. Liberalismi ei koskenut orjia.
  • Magna Carta 1215: on perustuslakien esikuva. "Robin Hoodin arkkivihollinen" Englannin kuningas Juhana Maaton pakotettiin allekirjoittamaan vuonna 1215 "Suuri sopimus" ("Magna Carta"), joka kielsi kuningasta enää vangitsemasta vapaita miehiä tai verottamasta ilman heidän edustajiensa suostumusta (parlamentti, "No taxation without representation").
  • Renessanssi: kilpailevia kaupunkivaltioita, kapitalismin esiaste syntyi 1400-luvun Italiassa, jossa ei ollut rajoittavaa keskusvaltaa, ja tuotti vaurautta ja taiteiden kukoistusta.
  • Alankomaiden vapaussota eli "80-vuotinen sota" 1568-1648: Hollanti liberaaliksi
  • Mainio vallankumous 1688-89: Hollanti vei liberalismin Englantiin. Tätä edelsi sisällissota (1642–1651) rojalistien ja parlamentaristien (mm. liberaalit ja Oliver Cromwell) välillä.
  • Valistusaika 1700-luvulla rationalismi ohitti mystiikan ja uskonnon, liberalismi feodalismin, demokratia monarkian, talousliberalismi (laissez-faire) merkantilismin, ihmisoikeudet ja perustuslaillisuus mielivallan. Valistusfilosofit kuten David Hume, Immanuel Kant, Adam Smith, Jeremy Bentham ja Suomen Anders Chydenius kehittivät liberalismia.
    • Amerikan vallankumous 1775-1783, liberaali verokapina, jota Englannin ja muun Euroopan liberaalit tukivat kuninkaan veljeä myöten
    • Ranskan vallankumous 1789-1799, liberaali verokapina, tuontitavaraa Amerikan vallankumouksesta, mm. Thomas Jefferson, Benjamin Franklin ja Lafayette tulivat Ranskaan, kiihottivat maan kapinaan, jonka keskushahmona Lafayette toimi, ja tekivät liberaalista Amerikan itsenäisyysjulistuksesta Ranskan "Ihmisen oikeuksien julistuksen". Ranskan parlamentissa liberaalit olivat enemmistönä kunnes sosialistinen Robespierre liittolaisineen kaappasi vähitellen vallan 1791-93 ja aloitti hirmuvallan.
    • Espanjan vuoden 1812 perustuslaki: sana liberalismi tuli yleiseen käyttöön. Liberaali tarkoitti uuden liberaalin perustuslain kannattajaa. "Serviili" tarkoitti sen konservatiivisia vastustajia. Serviilit voittivat siltä erää Bourbonien tultua valtaan 1814, mutta seuraavina vuosikymmeninä liberaalit saivat osavoittoja ja laki oli ajoittain uudelleen voimassa.

Liberalismin esihistoria

John Lockea edeltävät mm. Kreikan sofistit, Kreikan ja Rooman stoalaiset, Espanjan skolastikot sekä mm. "Milton, Spinoza. And among the key examples of practice that preceded theory are Magna Carta of England, Magdeburg law of Germany, the Golden Bull of Hungary, and the toleration of seventeenth-century Holland."[2]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 "Polis ja persoona", Yliopisto 1/2014 (Antti Virnes), sivu 9. Artikkeli esittää mainitut asiat professori Jaakko Frösénin näkemyksinä.
  2. Liberalism: History and Future, Barry Loberfeld, September 9, 2004 in FrontPageMagazine

Katso myös

Henkilökohtaiset työkalut