Terveydenhoito

Kohteesta Liberalismiwiki
(Ohjattu sivulta Terveydenhuolto)
Loikkaa:valikkoon, hakuun
Teemoja

Terveydenhoito, etenkin Terveydenhuolto.

Julkisen terveydenhuollon ongelmia

"Potilaita pahoinpideltiin vuosien ajan Turussa"

Potilaiden tiedottomaksi ylilääkitsemistä, nöyryyttämistä ja fyysisiä pahoinpitelyjä, laittomia pakkoeristyksiä ja lääkevarkauksia. Tällaista oli arki vanhuspsykiatrian suljetulla G1-osastolla Turun kaupunginsairaalassa."[1] Ks. myös Vanhustenhoito.

Myrkkyä juotetaan vauvoille

HUS:n sairaalassa juotettiin kahden vuorokauden ikäisille vauvoille syövyttävää liuosta sokeriliuoksena, ja vauvat joutuivat tehohoitoon, poikavauva kolmeksi kuukaudeksi hengenvaarassa.[2][3] Tampereen yliopistollisessa sairaalassa selvittiin tehohoidotta.[4]

"Syyte: 14-vuotias tyttö kuoli lääkärin huolimattomuuden takia"

Tyttö kuoli aivokalvontulehdukseen. Virkasuhteinen lääkäri oli edellisenä päivänä lähettänyt tytön kotiin kirjaten tytöllä olevan usein migreenioireita, vaikka tytöllä ei ollut moneen vuoteen ollut niitä. Syyttäjän mukaan lääkäri ei selvittänyt migreenille vaihtoehtoisia syitä oireisiin.[5]

Terveydenhoito antoi iäkkäiden riutua kotona kuolemaan asti - rikostutkinta

Iäkäs pariskunta riutui, vaimo kuoli, mies oli jo heikkona. Terveydenhoito tiesi hädästä mutta odotti yli viikon. Poliisi tutkii rikoksena. Mies oli pyytänyt kotihoidosta apua pärjätäkseen kotona ja siellä oli käyty, mutta lopulta pariskunta ei enää vastannut puhelimeen. Kotihoito ei ilmoittanut poliisille ennen kuin toista viikkoa oli kulunut, jolloin nainen löytyi kuolleena ja mies päätyi sairaalaan eikä häntä pystytty kuulemaan.[6] Mies löytyi lattialta erittäin heikossa tilassa tuolloin 7.9.2022.[7] Vielä kuukautta myöhemmin mies oli elossa ja rikostutkimus yhä kesken.[8]

Suomen hoitovirheet tappavat 700 - 1700 ihmistä vuodessa

Suomessa hoitovirheet tappavat arviolta 700 - 1700 potilasta vuodessa.[9] Yksityisellä sektorilla on julkista kovempi paine ehkäistä ja korjata mainetta haittaavia virheitä. Lisäksi julkisen puolen hoitojonot tappavat paljon potilaita sekä viivyttävät hoitoa ja toipumista ja heikentävät hoitotulosta.

Vuosina 2016-2020 korvattiin 1,6 hoitovirhettä 1000 asumasta kohden koko Suomessa, Lapissa 2,7, Husissa 1. Paljon haittoja jää kirjaamatta. Puolet potilashaitoista olisi vältettävissä. Joillain kirurgeilla infektoituu toistuvasti 3 % potilaista, toisilla 0,5 %. Yhtä kokeneissakin on eroja: infektioihin vaikuttavat hygienia ja kudostuhon ja verenvuodon määrä. Vuosittain jopa tuhat suomalaista kuolee hoitovirheisiin.[10]

Terveydenhuollon yksityistämiset Suomessa

  • Karjaa on vuodesta 1998 alkaen ostanut terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelunsa Folkhälsanilta. Sopimukseen kuului Meltolan sairaalan yksityistäminen Folkhälsanille. Tämän seurauksena terveydenhuollon menot pienenivät reaalisesti 1,4 % siinä missä koko maassa ne kasvoivat 12 %, eroa on siis 13,4 %. Myös yksityisen palvelun laatuun on oltu tyytyväisiä.
  • Yksityistäminen pudotti menot maan keskitasolle, vaikka kaupungissa on poikkeuksellisen paljon vanhuksia, minkä vuoksi menot ovat perinteisesti olleet 23 % maan keskitason yläpuolella. Syynä pidetään sitä, että yksityinen palveluntuottaja pystyy järjestelemään ja kehittämään palveluja joustavammin kuin julkinen sektori.
  • Lisäksi esimerkiksi lääkärilakon aikana yksityisillä kilpailutettuna tilaustyönä hoidetut julkisen sektorin potilaiden leikkaukset tulivat huomattavasti julkisia halvemmiksi ja lisäksi asiakkaat pitivät niitä vähintäänkin julkisten palvelujen tasoisina. Tämän osoittavassa raportissa oli vakioitu potilaiden laatu.

Yksityistämisen hyötyjä

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälven mukaan julkisrahoitteinen palveluntuotanto tulisi avata kaikille tuottajille Suomessa kuten muualla Pohjoismaissa on tehty. Tällöin lääkärit hakeutuisivat sinne, missä on asiakkaita, nykyisen keskittymiskehityksen sijaan. Hänen mielessään Suomessa julkinen terveydenhoito on epäonnistunut tuomaan hoitoa lähelle potilasta. [11]

Yksityiset ovat tehokkaampia, halvempia ja laadukkaampia

Professori Paul Lillrankin mukaan sekä suomalaisissa että ruotsalaisissa selvityksissä yksityisten hoitopalveluiden laatu on osoittautunut paremmaksi kuin julkisten. Lisäksi monissa julkisissa kunnissa työvoimaa käytetään hyvin tehottomasti, vain 40 % työntekijän ajasta kuluu potilastyössä, siis 14 tuntia 40:stä viikossa, kun taas yksityisellä puolella tehokkuus on säännönmukaisesti 70 %. Jos yksityinen taho toimii huonosti, sopimus voidaan irtisanoa tai huonosti toiminut työntekijä voi saada potkut, ja yrityksellä on paine reagoida huonoon maineeseen, koska se haittaa liiketoimintaa. Julkisen sektorin huonoon toimintaan on Lillrankin mukaan vaikeampi vaikuttaa. [12]

"Jono lyhenivät, kun hoito ulkoistettiin"

Kun Kannelmäen terveysasema yksityistettiin, jonot lyhenivät. Terveystalo myös organisoi toiminnan niin, että soittaja saa jo ensimmäisen puhelunsa aikana tarvittaessa lääkärinkin apua, vaikka vaiva olisi "kiireetön". Lääkäri työskentelee samassa huoneessa kuin vastaava hoitaja ja on tarvittaessa konsultoitavissa, samoin fysioterapeutti.[13]

Työntekijät voivat paremmin yksityisellä

Sairaanhoitajat vaihtavat jatkuvasti yksityiselle sektorille, koska se maksaa parempaa palkkaa ja etenkin koska julkisella sektorilla ilmapiiri on kireä, on liian raskaasti töitä, joutuu tekemään peräkkäisiä vuoroja, on vaikea saada haluamiaan loma-aikoja ja haamuhoitajalistojen avulla esitetään työvuorossa olevan enemmän hoitajia kuin oikeasti on.[14]

Tämä johtuu huonosta johtamisesta. Julkisella sektorilla ei ole vahvaa omistajaa, joka valikoisi pätevät johtajat ja asettaisi heille tiukat kannustimet, vaan johtajiksi päädytään useammin sattumalta tai poliittisen pelin osaamisen ansiosta, eikä hyväkään johtaja voi tai hänen ei kannata organisoida töitä tehokkaasti.

Siksi yksityinen tarjoaa parempaa hoitoa alemmin kustannuksin, tarjoten paremman työilmapiirin, palkat, muut työehdot ja työntekijöiden haluamat joustot, tuottaa enemmän verotuloja ja tekee silti voittoja, joilla laajentaa hyödyllistä toimintaansa tai jakaa sen viisaille omistajilleen, niin että nämä voivat perustaa tai laajentaa muita tarpeellisia yrityksiä tai käyttää osan muuhun tarpeelliseen.

Ruotsissa

Ammattiliitot kannattavat yksityistämistä

Ruotsissa kunnallistyöntekijöiden ja hoitajien ammattiliitot siirtyivät 1990-luvulla kannattamaan terveydenhoidon yksityistämistä, koska se lisäsi työnantajien lukumäärää ja siten mm. paransi työntekijöiden valinnanvaraa työehdoista[15].

Vuoden 2008 palvelusetelilaki

Vuonna 2008 astui voimaan laki, jonka mukaan potilas voi hankkia palvelunsa keltä tahansa hyväksytyltä palveluntuottajalta, jonka laatu on vähintään ja hinta enintään sama kuin julkisen sektorin. Raha seuraa potilasta (palveluseteli). [16]

HUS:n entisen johtajaylilääkärin Juha Tuomisen mukaan "valinnanvapautta lisäävä Ruotsin malli parantaisi myös Suomessa terveydenhoidon laatua ja tehokkuutta". Karoliinisen instituutin raportin mukaan vuoden 2008 laki on lyhentänyt hoitojonoja selvästi ja terveyspalvelujen saatavuus Tukholmassa on noussut 20 % ilman merkittävää kulujen nousua. Huono-osaisimpien ihmisten asuinalueiden palvelut ovat parantuneet eniten. Potilaat myös saavat palvelua äidinkielellään ja vuorokaudenajasta riippumatta. Yksityinen sektori osaa järjestää työt henkilökunnalleen mielekkäämmin, joten julkinen sektori kärsii työvoimapulasta. Lisäksi potilaille sopivampia, taloudellisempia ja joustavampia ratkaisuja. [16]

Muualla

Brittivasemmisto The Guardian -lehden artikkelin mukaan työväenpuolueen parlamentaarikkojen tulee kannattaa terveydenhoidon yksityistämistä, koska siitä on saatu niin hyviä tuloksia monessa Euroopan maassa[15].

Hyväntekeväisyyssairaala tekee voittoa

Intialainen Narayana-sairaala hoitaa yhtä hyvin kaikki halukkaat, maksukyvyttömätkin. Se tekee silti voittoa, koska näin syntyvä suuri volyymi johtaa mittakaavaetuihin. [17]

Sairaanhoidon määrä ei vaikuta kuolleisuuteen

Sairaanhoidon määrä ei vaikuta kuolleisuuteen. Uusien sairaaloiden perustaminen tai vanhojen lopettaminen vaikutti huomattavasti sairaanhoidon määrään mutta ei lainkaan kuolleisuuteen, tiukoilla luottamusväleillä.[18]

Julkisen sektorin paisuminen

Vuosina 1990 – 2008 lähes koko USA:n työllisyyden kasvu (27 miljoonaa nettotyöpaikkaa lisää, nyt 149 miljoonaa) tapahtui ei-kaupattavien hyödykkeiden sektorilla. Kaupattaviin tuotteisiin kuuluvat palvelut kuten vähittäismyynti sekä finanssi- ja IT-palvelut. Kehitys vain kiihtyy: vuosina 2001 – 2011 terveydenhoidon, koulutuksen ja hallinnon työllisyys kasvoi 16 % ja muiden alojen laski 8 %. [19]

Hallituksen kontrollin haitat

Markkinat voisivat valtiota tehokkaammin kehittää uusia suoritustapoja, ansaintamalleja, palveluita ja teknologiaa, jolla saataisiin laatua parannettua ja kustannuksia laskettua. [19]

Baumolin tauti selittää, että monien palvelualojen tehokkuus kasvaa muita hitaammin. Tämänkin vuoksi näiden alojen työllisyysosuus kasvaa. [19]

Hallituksen lisääntyvän kontrollin ongelma on siinä, että se lisää näiden tehottomien alojen kysyntää huomattavasti tukemalla niitä ja tekee näistä tehottomammista aloista vieläkin tehottomampia, kuin ne muuten olisivat. USA:ssa itse maksetaan noin 10 %, teollisuusmaissa yleensä 20 %, joissain asioissa lähellä nollaa. [19]

Muodollisen pätevyyden vaatimukset tuottavat kallista koulutusta ja estävät tehokkuuden parantamista työssä opettamalla. Vapailla markkinoilla saattaisi olla enemmän oppisopimuskoulutusta. [19]

Suomen haitat

Suomen terveydenhoito jää selkeästi jälkeen Länsi-Euroopan tasosta ja hoitojonot ovat pidempiä kuin missään muualla Länsi-Euroopassa. Eräänä syynä on julkisen sektorin terveydenhoitomonopoli. Muualla Euroopassa on käytetty yksityistä sektoria paremmin hyväksi. [16]

Lisäpanostus koulutukseen tai terveydenhoitoon ei auta

15-vuotisen tutkimuksen mukaan terveydenhoitomaksujen omavastuuosuus vaikuttaa huomattavasti terveydenhoidon käyttöön muttei lainkaan terveydentilaan. [19]

Monet huolella kontrolloidut tutkimukset ovat osoittaneet, että terveydenhoidon tai koulutuksen lisärahoituksen hyödyt ovat vähäisiä tai olemattomia. [19]

Sekä elinikä että terveys ovat parantuneet huomattavasti. Vuosina 1970 – 2000 tämä parannuksen arvo oli puolet siitä, mitä BKT:n kasvun arvo oli (sen lisäksi, ei osa sitä). Tämä johtuu lähinnä muista tekijöistä kuin terveydenhoidon lisäämisestä, esim. ravitsemuksesta. [19]

Myös terveystaloustieteen emeritusprofessori Martti Kekomäki on todennut kansainvälisten vertailujen osoittaneen, miten terveydenhuoltoon kohdennetut resurssit selittävät vain vähän eroja odotettavissa olevassa eliniässä.[20] BKT selittää paljon enemmän.

Vakuutuspohjainen terveydenhoito

Ranskassa 90 % kansasta ottaa itselleen julkista terveydenhoitoa täydentävän vakuutuksen. [21]

Hollannin malli

Euroopan terveydenhoitojärjestelmien vertailussa Hollanti oli paras ja Suomi 10. paras. Suomea moitittiin eniten hoitoon pääsyn huonoutta. Hollanti oli kärkeä kaikilla mittareilla: hoidon tulokset, hoitoon pääsy, potilaiden oikeudet, lääkkeiden saatavuus sekä ehkäisy ja valistus. Ruotsi oli lähellä Suomea. [22]

Alankomaissa valtio tukee kansalaisia niin, että kaikki kansalaiset voivat ottaa terveydenhoitovakuutuksen. Palveluita pidetään huomattavasti suomalaisia laadukkaampina. Samantapaisia malleja on käytössä myös mm. Belgiassa ja Saksassa. Vakuutusyhtiöt eivät kuitenkaan saa porrastaa maksuja kansalaisen elintapojen mukaan, mikä kielto sosialisoi ihmisiltä pois osan terveiden elämäntapojen tuottamasta hyödystä ja näin lannistaa pois järkevistä valinnoista.

"Hollannin terveydenhuoltoa suunnattiin markkinaehtoiseksi jo 20 vuotta sitten", mutta 2006 tehtiin parannettu laki asiasta.

Singaporen malli

Singaporessa on maailman paras terveydenhoito, maailman pienin lapsikuolleisuus ja suomalaista pidempi elinikä puolella Suomen terveydenhoidon kustannuksista. Perustana ovat sosiaaliturvatilit, joilla yhdistetään valinnanvapaus, kustannusvastuu käyttäjille ja riittävä terveydenhoito kaikille. Osmo Soininvaaran mukaan Suomessakin pitäisi toteuttaa jotain Singaporen mallin tapaista. Ks. Singapore.

Sveitsin malli

http://en.wikipedia.org/wiki/Health_care_in_Switzerland

USA:n terveydenhoito: parempi laatu mutta sääntelyn vuoksi korkea hinta

Yhdysvalloissa julkinen sektori takaa koko terveydenhoidon kolmannekselle kansasta, vanhuksille ja köyhille ja muillekin (vakuuttamattomille) tarvittaessa hoitoa hätätilanteissa. USA:n julkinen terveydenhoito maksoi $ 2862/hlö vuonna 2005, Suomen $ 1787/hlö, vaikka USA:ssa vain 16,5 % väestöstä (+ 11,3 % osin) on julkisen terveydenhoidon piirissä[23][24]. Tarkemmin USA:n terveydenhuolto.

Konservatiivit paisuttavat terveydenhoitoa

Konservatiivit George W. Bush mukaan lukien ovat lisänneet markkinatalouden kriitikkojen valtaa terveydenhoidossa ja koulutuksessa. Konservatiivikuvernööri Mitt Romneyn uudistus (Obaman uudistuksen esikuva) korotti 4 vuodessa terveydenhoitomenot 30 %:sta 40 %:iin Massachusettsin budjetista. [19]

Priorisointi

Potilasjärjestöt lobbaavat muiden (vero)rahojen käyttämistä jäsentensä hoitoihin, vaikka hyöty olisi marginaalista suhteessa kustannuksiin, koska lääketeollisuus kehittää heille loputtomasti tarpeelliselta kuulostavia hoitoja. Tämä ongelma ratkeaa vain sillä, että edunsaaja toimii itse maksajana, jolloin hänellä on kannustin rajoittua maksamaan suoraan tai vakuutusmaksujen kautta vain tarpeellisista hoidoista (vrt. Julkisen valinnan teoria, jonka mukaan keskittyneet lobbausryhmät voittavat yleensä laajalle jakautuneen suuremman edun). Miten samalla taataan hyvä hoito myös köyhimmille ja kipeimmille?

  • Libertaristit nostavat usein esiin vakuutukset, yksityisen hyväntekeväisyyden ja sen, että ennen lääkärit hoitivat köyhiä halvemmalla.
  • Liberaalien enemmistö esittää vaihtoehdoiksi mm.
    • Hollannin mallia, jossa valtio tukee kaikkia niin, että he voivat ottaa hyvän terveydenhoitovakuutuksen, ilman USA:n mallin kaltaista ylikallista byrokratiaa, sekä
    • Singaporen mallia, jossa on maailman paras terveydenhoito, maailman pienin lapsikuolleisuus ja suomalaista pidempi elinikä murto-osalla Suomen terveydenhoidon kustannuksista. Perustana ovat sosiaaliturvatilit.

"Loputon rahantarve"

"Lääketieteessä raja terveen ja sairaan välillä on yleensä sopimuksenvaraista, jopa mielivaltaista", kirjoittavat Terveyssosiologian dosentti Markku Myllykangas ja lääketieteen tutkija Tomi-Pekka Tuomainen kirjassaan "Pharmageddon"[25]

Myllykangas syyttää lääketeollisuutta, potilasjärjestöjä, Lääkäriliittoa, uskomushoitoja, Tehy-lehteä, kriisipsykologeja sekä valtalehtiä. Kirjaa MediUutisissa referoivan johtavan työpsykologin mukaann "- - lääketeollisuudelle ja Lääkäriliitolle ole riittävää vastapainoa, joka asettaisi niiden vaikutusvallan kohdalleen. Asiakaslähtöisyys tai potilaslähtöisyys ei toteudu. Laaja-alaisten sairauksien, esimerkiksi masennuksen, suhteen, se johtaa huonoihin hoitotuloksiin. Olisi terveellistä tarkastella asiaa välillä puhtaasti potilaan tarpeiden kannalta. Kuka ajattelee potilasta kokonaisuutena? Pitäisikö olla uusi professio, terveysasiantuntija, joka kartoittaisi ihmisen kokonaistilanteen rauhassa ja sitten käyttäisi tarvittaessa apuna ravinto- ja fysioterapeutteja, psykologeja, lääkäreitä ja konsultoivia filosofeja?"[26].

"Poliitikot vasemmalta oikealla luulevat, että terveydenhuollon ongelmat ratkeavat rahalla. He ovat väärässä. Ellei - - ylilääkitsemisestä päästä eroon, voimavaroja ei riitä oikeasti vaikuttaviin hoitoihin", kirjoittaa tiedetoimittaja Marko Hamilo Pharmageddon-referaatissaan jatkaen, miten terapialobby on saanut psykoterapeuttien määrän kaksinkertaistettua 10 vuodessa - vastaavaan ei ole lääketeollisuuskaan pystynyt[27].

Elämäntapojen vaikutus

British Journal of Cancer -lehden arvion (2011) mukaan 43 % Britannian syövistä johtuu elämäntavoista. Alan tunnetuimman mutta vanhemman tutkimuksen (1981) mukaan pelkästään tupakka ja ravinto ovat syinä noin kahteen kolmannekseen syövistä. Liialliset tupakka, alkoholi ja liha sekä liian vähäiset vihannekset, hedelmät ja liikunta selittävät suurimman osan.[28] (ks. Terveyserot)

FAQ

"Asiakas ei voi tietää, saako hän oikeat terveyspalvelut"

Sama koskee autokorjaamoja ja talon kunnossapitoa. Terveyspalveluita vähemmän, koska niiden tuottajat ovat usein isoja firmoja, joilla on kova tarve vaalia mainettaan ja joiden virheitä media seuraa innokkaasti. Pieni autokorjaamo tai urakoitsija usein ei koskaan jää kiinni turhista operaatioista tai operaatioiden tekemisestä huonosti, ja jos jää, harva asiakas siitä kuulee. Tämänkin paljon vaikeamman ongelman markkinatalous on saanut ratkaistua ilman autokorjaamojen sosialisoimista.

Maksuttomuus

Lasten terveydenhuollossa maksuttomuus aiheuttaa epäjatkuvalla tavalla ylimääräistä kysyntää ja siten antibioottien sopimatonta käyttöä ja resurssien kohdentumista enemmän terveisiin lapsiin tarvitsevimpien sijaan. Pienikin maksu, esimerkiksi kaksi dollaria, lievittää näitä ongelmia vaikkei juurikaan aiheuta ihmisille taloudellisia ongelmia. Maksuttomuus voi kuitenkin olla perusteltua kustannustehokkaille toimille kysynnän lisäämiseksi.[29]

Viitteet

  1. https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/848886/Potilaita+pahoinpideltiin+vuosien+ajan+Turussa
  2. Syövyttävän aineen juottamisesta vauvoille vaaditaan sakkoja ja vankeutta, 13.1.2012
  3. Vauvat saivat syövyttävää ainetta - Tässä hoitajien selitys, Iltalehti 13.1.2012
  4. Vauva sai myrkkyä myös Tampereella, HS.fi 3.12.2011
  5. Syyte: 14-vuotias tyttö kuoli lääkärin huolimattomuuden takia Iisalmessa Helsingin Sanomat. 18.11.2022.
  6. Iäkäs pariskunta riutui kotiinsa – Poliisi: Kotihoito tiesi hädästä, mutta odotti yli viikon Helsingin Sanomat. 14.9.2022.
  7. Iäkäs pariskunta jäi yli viikoksi yksin – toinen löytyi kuolleena: kotihoitoa epäillään rikoksesta Iltalehti. 14.9.2022.
  8. Viikon kotonaan virunut huonokuntoinen vanhus yhä elossa – poliisi epäilee kotihoitoa rikoksesta Iltasanomat. 6.10.2022.
  9. Hoitovirheiden takia kuolee jopa 1 700 suomalaista vuodessa, HS.fi 5.9.2011
  10. ”Mokia tehdään ja niitä piilotellaan” (13/2022, sivut 32-38) Suomen Kuvalehti. 31.3.2022.
  11. "Väärästä politiikasta kärsii potilas", Helsingin Sanomat 5.5.2011, sivu C10
  12. Resurser med kapacitet, professori Paul Lillrank, Hufvudstadsbladet hbl.fi 18.11.11
  13. Kannelmäen terveysasema ulkoistettiin ja jonot lyhenivät dramaattisesti – Näin ”Hattulan malli” toimii Helsingin Sanomat. 7.2.2022.
  14. Miten katkaistaan noidan­kehä, jotta kuormittuneet hoitajat jaksavat työssään? Rekrytointi­kiellot ovat vain yksi hoitajapulan oire Helsingin Sanomat. 15.9.2021.
  15. 15,0 15,1 Why Labour MPs must back reform, The Guardian, 4 May 2003
  16. 16,0 16,1 16,2 Kilpailu on terveydenhoidossa potilaan ja veromaksajan etu, Helsingin Sanomat, Sunnuntaidebatti 3.10.2010, Juha Tuominen
  17. Freemium Medical Care? Indian Hospital Shows That A Charitable Hospital Can Still Make A Profit, TechDirt, Jun 4th 2012
  18. http://marginalrevolution.com/marginalrevolution/2015/12/the-marginal-value-of-health-care-and-hospital-admission.html
  19. 19,0 19,1 19,2 19,3 19,4 19,5 19,6 19,7 19,8 The New Commanding Heights, Arnold Kling and Nick Schulz, National Affairs, 2011
  20. Vaikuttavuus vai tuottavuus lähtökohtana terveydenhuollon päätöksenteossa?, dosentti Osmo Kuusi, VATT, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta, Suomen Terveydenhuollon Arvioinnin Seura ry., 9.5.2009
  21. The Myth of Free-Market Health Care in America, Shikha Dalmia, 30.7.2009
  22. Suomi löi Ruotsin terveydenhoitovertailussa, Helsingin Sanomat, 4.12.2013.
  23. Core Health Indicators / Per capita government expenditure on health(PPP int. $), WHO (WHO health statistics 2008)
  24. "Income, Poverty, and Health Insurance Coverage in the United States: 2007." U.S. Census Bureau. August 2008.
  25. Tutkijat: Väite miesten ”rautakangesta” osa massahuijausta, Uusi Suomi 25.5.2010
  26. Pharmageddon, MediUutiset 22.5.2009
  27. Vihreä Lanka 11.6.2010, s. 21: "...psykoterapeuttien määrän kaksinkertaistaminen kymmenessä vuodessa on terapiateollisuudelta saavutus, jota lääkeyhtiökin voi kadehtia".
  28. Ruokailutottumukset vaikuttavat syöpäriskiin, emeritusprofessori Jouko Tuomisto, Helsingin Sanomat 4.1.2012
  29. Toshiaki Iizuka ja Hitoshi Shigeoka: Is Zero a Special Price? Evidence from Child Healthcare American Economic Journal: Applied Economics. 2022.

Katso myös

Aiheesta muualla